Missä on ensimmäinen ruumis?
”Vuoden 1984 lyhytkestoisen lääkärilakon aikana työnantajapuoli ja tiedotusvälineet olivat hyvin kärkkäästi tuomassa esiin työtaistelun potilasturvallisuutta vaarantavan uhan. Lakkoa ei oltu käyty vielä montakaan päivää, kun poleemisesti oltiin etsimässä ensimmäistä supistettujen toimintojen vuoksi hoidon puutteeseen kuollutta potilasta. Virkariitalautakunta oli tehnyt hyvin tarkat rajat lakon ulkopuolelle jätettävistä toiminnoista.”
—
”Vielä pari kesää sitten ympäri maata sairaalaosastoja suljettiin laajalti ei laman vuoksi vaan hoitajapulan vuoksi. Paineet purkautuivat usein keskussairaaloissa, joissa ei enää ollutkaan mahdollisuuksia panna lappua luukulle, vaan kaikki muualta tuleva piti hoitaa.”
—
”Laman kourissa kamppaileva terveydenhuoltojärjestelmä toimii varsinkin näin kesällä äärimmilleen supistetun henkilökunnan voimin. Samalla kuitenkin edelleen tulosvastuuajattelun hengessä vannotaan suoritteisiin ja hopoihin (hopo = hoidettu potilas). Missään ei voi olla valmiita tunnustamaan sitä, että supistukset väistämättä aiheuttavat hoidon tason laskua.”
—
”Tässä tilanteessa kaivattaisiin taas ’virkariitalautakuntaa’ rajauksia tekemään, ettei kaikkia valintoja tarvitsisi jättää ylikuormitetuille päivystyspoliklinikoille.”
—
”Lamatilanteen vaikutuksethan kaikki kyllä ymmärtävät. Yhtä hyvin pitää ymmärtää ja myöntää, että supistuksilla on myös hoidon saatavuuteen ja potilasturvallisuuteen heijastuvia vaikutuksia. Muuten ei tunnusteta tosiasioita tai sitten ollaan valmiit myöntämään, että aikaisempina parempina aikoina julkisessa terveydenhuollossa on lähinnä vain laiskoteltu.”
Lääkärin järjestölliset vaikutusmahdollisuudet
”Lääkärijärjestöt voidaan jakaa karkeasti kolmeen: ammatillisiin etujärjestöihin, tieteellisiin järjestöihin ja muihin. Osittain näiden tehtäväkenttä ja toimintatavat menevät päällekkäin. Lääkärin kannalta keskeisin ammatillinen etujärjestö on ilman muuta Suomen Lääkäriliitto (SLL).”
—
”Lääkäriliitto ei kuitenkaan olisi mitään – ei ainakaan nykyisen kaltainen järjestö – ilman päälausunnonantajiaan: Nuorten Lääkärien yhdistystä (NLY), Sairaalalääkäriyhdistystä (SLY), Kunnallislääkäreitä (KL) ja Suomen Medisiinariliittoa (SML). Kaikki nämä ovat itsenäisiä järjestöjä, mutta niiden kautta organisoituu Lääkäriliiton toiminta. Niiden keskinäinen vaikutusvalta Lääkäriliitossa perustuu siihen, montako edustajaa ne onnistuvat saamaan SLL:n valtuuskuntaan. Kullakin SLL:n päälausunnonantajalla on oma jäsenkuntansa, joka profiloituu eri tavoin, ja sen vuoksi niiden ajama edunvalvonta poikkeaa joskus ratkaisevalla tavalla.”
—
”NLY edustaa apulaislääkäreitä, ei-laillistettuja lääkäreitä, tutkijoita, terveyskeskuslääkäreitä, osaston- ja erikoislääkäreitä, kandidaatteja ja valtion lääkäreitä. Toisin sanoen NLY:n jäsenkuntaa yhdistää lääkärikunnan sisällä matalapalkkaisuus, [paljon päivystäminen], vaihtuvat työsuhteet, asunto- ja opintolainat ja ei-aikuiset lapset. SLY edustaa lähinnä sairaaloiden ylilääkäreitä ja KL vastaavasti terveyskeskusten ylilääkäreitä ja vanhimpia terveyskeskuslääkäreitä.”
—
”Sellaisen rivilääkärin, joka ei halua käyttää aikaansa edunvalvontaan, tärkein vaikutuskanava on äänestää paitsi SLL:n valtuuskuntavaalissa, niin myös NLY:n valtuuskuntavaalissa, sillä siten kehitetään myös NLY:tä. Muilla päälausunnonantajilla ei demokraattista valtuuskuntavaalia olekaan.”
Jutut, joista katkelmat ovat peräisin on julkaistu alun perin Nuori Lääkäri -lehden numeroissa 6-7/92 ja 4/92.
