Nuori Lääkäri -lehden uusi päätoimittaja arvostaa tiimityöskentelyä ja toivoo lääkäreiltä lisää aktiivista viestintää.
Nuori Lääkäri -lehden uusi päätoimittaja Minna Lehtisalo toivoo uuden pestinsä tuovan paljon mielenkiintoisia kohtaamisia ja uudenlaisia näkökulmia. Lehtien tekeminen on Lehtisalolle antoisa ja pitkäaikainen harrastus. Hän on lapsesta asti kehittänyt omia lehtiä vapaa-ajalla. Myös yläkoulun ja lukion lehdissä hän on ollut mukana.
”Olen aina tykännyt lehtityöskentelystä ja siitä maailmasta”, Lehtisalo kertoo ja jatkaa: ”Lehden tekemisestä saa konkreettisen lopputuloksen. Se on samaan aikaan luovaa, ja kun tekee faktapohjaisia juttuja, oppii myös paljon.”
Toisin kuin monilla aiemmilla päätoimittajilla, Lehtisalolla ei ole pitkää NLY-kokemusta Nuori Lääkäri -lehden ulkopuolelta. Kokemus toimittamisesta ja kirjoittamisesta tosin on sitäkin vankempi. Lehtisalo toimi Helsingin lääkiksen opiskelijalehden, Q-kautisen, päätoimittajana kaksi vuotta ja oli mukana Q-kautisen toimituksessa koko opiskeluaikansa. Lisäksi hän on kirjoittanut kolumneja Mediuutisiin. Muutaman viime vuoden ajan hän on kirjoittanut Nuoreen Lääkäriin.
Nuori Lääkäri -lehti saa Lehtisalolta paljon kehuja kehityksestään viimeisten vuosien aikana. Hän aikoo omalta osaltaan jatkaa tätä hyvää suuntaa. ”Tavoitteena on kiinnostava lehti, joka olisi hyvin kiinni lukijoiden arjessa ja elämässä”, hän kertoo.
Lehtisalo toivoo, että Nuoressa Lääkärissä olisi juttuja, jotka tuovat iloa elämään ja toisaalta juttuja, joiden avulla pystyy kehittämään omia urasuunnitelmiaan tai työpaikkaansa. ”Ennen kaikkea on tietysti tärkeää tuoda lehdessä esille nuoria lääkäreitä”, hän painottaa. Edunvalvonnalliset asiat ovat lisäksi tärkeä osa lehden sisältöä. ”Tuntuu, että nyt tapahtuu paljon lääkärien työnkuvassa ja kentällä”, Lehtisalo toteaa.
Digitalisaation myötä painettu media on ollut jo pitkään murroksessa. Lehtisalo myöntää itsekin lukevansa eniten uutisia netin kautta. Helsingin Sanomien ja Ylen lisäksi hän seuraa englannin- ja saksankielisiä uutissivustoja, joista saa toisenlaisen näkökulman maailman tapahtumiin. Twitterin kautta hän saa pikakattauksen uutisia. Kotiin Lehtisalolle tulee ammattilehtien lisäksi Mondo ja Soundi. ”Tykkään paperilehdistä paljon, olen kyllä niiden kannattaja”, hän tarkentaa.
Nuori Lääkäri -lehden lukijakyselyssä viime kesänä kysyttiin, luettaisiinko lehteä mieluummin, jos se olisi kokonaan digimuodossa, ja vain 20% vastaajista vastasi kyllä. Paperisella lehdellä on ainakin nuorten lääkärien keskuudessa oma paikkansa.
Nuoren Lääkärin jutut ovat nytkin luettavissa myös netissä, ja samasta yhteydestä löytyy NLY:n blogi. Lehtisalo ei pidä mahdottomana, että nettilehteä jossakin vaiheessa uudistettaisiin, ja väläyttää: ”Nettiin voisi tuottaa sellaista materiaalia, jota ei pysty painamaan lehteen, kuten videoita tai vaikkapa podcasteja.”
Netti ja sosiaalinen media ovat myös pysyvästi muuttaneet tapaa, jolla terveyteen liittyvistä asioista viestitään. Terveys-huuhaa saa helposti paljon huomioita. Lehtisalon mukaan nuorilla lääkäreillä on valtavan iso rooli tutkitun tiedon jakamisessa. ”Meidän sukupolvelle on tietyllä tavalla luontaisempaa toimia netissä kuin vanhemmille sukupolville”, Lehtisalo täsmentää ja jatkaa: ”Tavallaan meillä on myös velvollisuus olla enemmän läsnä somessa. Jos siellä ei ole tutkitun tiedon puolustajaa paikalla, niin sinne löytää kyllä aina joitain ”ns. asiantuntijoita”, jotka sen tilan täyttävät.”
Tutkittuun tietoon perustuva viestintä somessa vaatii Lehtisalon mukaan aikaa ja paneutumista eivätkä monet siihen siksi ryhdy. Hän muistuttaa kuitenkin, että viestintäosaamista tarvitaan entistä enemmän ja toivoo, että viestintää voisi jopa sisällyttää lääkärin koulutukseen. Sanavalmiille, selkeille ja helposti tavoitettaville tutkijoille tai lääkäreille on tarvetta niin tiedon levittäjiksi kuin ammattitoimittajien haastateltaviksi sanomalehtiin.
Lehtisalo on myös pohtinut, kuinka paljon lääkärien ja tutkijoiden pitäisi olla valmiita tekemään kompromisseja, jotta tieteen varovainen lähestymistapa uppoaisi paremmin. ”Tutkijat ja lääkärit välttelevät sellaisia ehdottomuuksia, että tämä on nyt näin. Kaikkeen liittyy tieteessä ”ehkä” ja erilaisia reunaehtoja, ja se voi olla joskus vaikeaa ymmärtää”, hän puntaroi.
Terveysviestintä olisi Lehtisalon mukaan loppujen lopuksi pitkälti samanlaista kuin potilaalle viestiminen. ”Siinäkin pitää miettiä, miten tieto on ymmärrettävää ja miten potilas hahmottaa asiat”, hän muistuttaa.
Nuori Lääkäri saa Lehtisalosta avarakatseisen ja monipuolisesti ”vähän kaikesta” kiinnostuneen päätoimittajan. Hän ottaa mielellään asioista selvää. Samaiset ominaisuudet ovat mahdollisesti vieneet myös lääketieteellisen tutkimuksen pariin. Lääkiksessä Lehtisalo haki ja pääsi mukaan väitöskirjaan tähtäävään tutkijalääkäriohjelmaan. ”Olin kiinnostunut tutkimuksesta jo siinä vaiheessa, kun hain opiskelemaan. Eli mielessä on aina ollut muutkin työnkuvat kuin pelkkä kliininen työ.”
Kuten lääketiede tai tutkimus, myös lehden tekeminen on tiimityötä. Lehtisalo haluaa muistuttaa, että kuuntelee mielellään muiden mielipiteitä ja ehdotuksia. ”Otan avosylin vastaan kaikenlaisia ideoita”, Lehtisalo lupaa.
Kolme nopeaa päätoimittajalle:
Minna Lehtisalo on 26-vuotias lääkäri Helsingistä. Hän erikoistuu Meilahdessa kliiniseen farmakologiaan ja tekee väitöskirjaa.
Minkälainen olet johtajana?
”Kuuntelen muiden mielipiteitä ja otan niitä huomioon.”
Entä lääkärinä/tutkijana?
”Pohdin asioita mieluummin rauhassa kuin teen päätöksiä hirveällä kiireellä.”
Minkä uuden taidon haluaisit oppia?
”Haluaisin oppia paljon uusia kieliä ja kokeilla lasinpuhallusta, se olisi tosi siistiä!”
Teksti: Onni Jaskari
Kuva: Riitta Hoffrén
