Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Millaista lepoa tarvitset?
Etusivu > Millaista lepoa tarvitset?

Millaista lepoa tarvitset?

Tuoreimmassa Koulutuspaikkakyselyssä (2021) jopa 43 % nuorista lääkäreistä koki itsensä lopen uupuneeksi työssään useammin kuin kerran kuukaudessa. Viidesosa koki uupumusta jopa päivittäin. Tämä saa väistämättä pohtimaan, miksi nuoret lääkärit uupuvat. Johtuuko se liiallisesta kuormituksesta, riittämättömästä palautumisesta vai jopa molemmista?

Yhdysvaltalainen sisätautien erikoislääkäri Saundra Dalton-Smith (2017) tarkastelee modernin yhteiskunnan suorituskeskeisen yksilön kuormitusta mielenkiintoisesti seitsemän erilaisen lepotyypin kautta. Hän jakaa levon fyysiseen (physical), psyykkiseen (mental), emotionaaliseen (emotional), henkiseen (spiritual), sosiaaliseen (social), sensoriseen (sensory) ja luovaan (creative) lepoon, joita kaikkia ihmisen tulisi saada riittävästi palautuakseen ja voidakseen hyvin.

 

Fyysinen lepo

Fyysisellä levolla viitataan toki jaksamisen perustana olevaan uneen ja torkkuihin mutta myös rauhalliseen liikuntaan, rentoutumiseen ja hengitysharjoituksiin, joiden tiedetään edistävän fyysistä palautumista.

Lääkärin työ itsessään on kuitenkin äärimmäisen harvoin perinteisellä tavalla fyysisesti kuormittavaa.

Esimerkiksi terveyskeskuslääkärin päivä vierähtää helposti melko vähäisellä liikkumisella omalla työpisteellä, ja aktiivisuusmittari vain huokailee työttömänä ranteessa. Toisaalta sisätautiosastojen kierroilla tulee kyllä istumisen sijaan paljon seisoskelua, mutta tämäkin on suurimmaksi osaksi pelkästään paikallaan oloa. Myös pitkissä kirurgisissa toimenpiteissä fyysinen kuormitus on yleensä luonteeltaan melko staattista paikallaan oloa, eikä dynaamista aktivoivaa liikettä juuri tule. Lääkärin työn suuri fyysinen kuormitus tuskin siis selittää uupumusta, ja siten pelkkä fyysinen lepo tuskin parantaa jaksamista?

 

Psyykkinen lepo

Psyykkistä kuormitusta aiheuttaa erityisesti kiire, multitasking, tietotulva, keskeytykset ja epäselvät tilanteet. Aivot pyrkivät viestimään tällaisissa työympäristöissä ylikuormituksestaan siten, että keskittyminen ja muisti heikentyvät, työskentely muuttuu hitaammaksi, virhearvioinnin riski kasvaa, ärsyyntyminen lisääntyy ja uni häiriintyy.

Lääkärin työssä näiden aivokuormitusta lisäävien tekijöiden lista on yleensä varsin pitkä.

Terveyskeskuksessa lääkäriä saattaa tavoitella lähestulkoon yhtä aikaa hyvinkin moni ihminen ja lisäksi useampi ohjelmisto. Sähköiselle ajanvarauskirjalle ilmestyy pyyntö, Skype tai vastaava pikaviestiohjelma ilmoittaa saapuneesta viestistä, työpuhelin soi vieressä, sähköpostiin kilahtaa uutta postia ja hoitaja saattaa juuri sillä hetkellä tulla ovelle konsultoimaan. Myös monilla muilla erikoisaloilla samantyyppiset tilanteet taitavat olla monesti enemmän sääntö kuin poikkeus.

 

Sensorinen lepo

Eri aistijärjestelmien, erityisesti kuulo- ja näköaistin, välittämät ärsykkeet vaikuttavat hermoston kautta monella tapaa. Hälinä, melu ja kovat äänet tulkitaan aivoissa merkkinä mahdollisesta uhasta, ja tämä saa aikaan sympaattisen hermoston aktivoitumisen ja stressihormonien nousun. Keinovalo puolestaan häiritsee normaalia vuorokausirytmiä.

Lääkärin työympäristössä voi olla monia kuormittavia äänilähteitä: neuvolassa lasten ilakointia tai itkua, psykiatrialla tarkkaa keskittymistä vaativaa keskustelua tai vaikkapa päivystyspoliklinikalla monitorien merkki- ja hälytysääniä.

Toisaalta päivystävillä aloilla yön keinovalokuorma asettaa omat haasteensa.

Koronapandemian aikana on koettu myös tunto- ja lämpöaistin kuormitusta, kun me kaikki olemme työskennelleet maskit kasvoilla ja useat kollegat ovat joutuneet työskentelemään lisäksi raskaissa ja tukalissa suoja-asuissa. Sensorista lepoa voidaan tarjota toisaalta vaimentamalla ärsykkeet ja toisaalta nauttimalla rauhoittavista aistiärsykkeistä kuten rauhallisesta musiikista tai luonnosta.

 

Emotionaalinen lepo

Emotionaalista kuormitusta ajatellaan syntyvän silloin, kun kuormitumme muiden tunteista tai emme pysty näyttämään omia tunteitamme. Tällainen kuormitus epäilemättä leimaa hyvin voimakkaasti useiden lääkäreiden työpäivää.

Lääkäreiden vastaanotolla potilaiden tunteet ovat monesti olennaisessa roolissa, ja vuorovaikutus riippuu paljon emotionaalisesta ilmapiiristä.

Lääkärin omille tunteille ei kuitenkaan juuri löydy tilaa. Toisaalta tunnelatauksia saattaa syntyä lääkärin työssä myös kollegoiden ja työyhteisön muiden jäsenten kesken. Omia tunnetaitojaan kehittämällä voi parantaa sekä kykyään käsitellä omia ja muiden tunteita että kykyään tarjota itselleen emotionaalista lepoa. Esimerkiksi purkamalla omia tunteitaan luotettavan henkilön seurassa tai vaikkapa päiväkirjan kirjoittaminen saattaa olla hyvä keino palautua emotionaalisesti.

 

Sosiaalinen lepo

Sosiaalinen kuormitus syntyy haastavasta ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja liittyy tiiviisti muihin kuormitustyyppeihin, erityisesti emotionaaliseen kuormitukseen.

Lääkärin työ on varsin usein ihmislähtöistä sekä potilas- että työyhteisönäkökulmasta.

Terveyskeskuslääkäri saattaa yhden päivän aikana tavata lukuisia potilaita ja näiden omaisia, käydä puhelinkeskusteluja sekä potilaiden että muiden kollegoiden kanssa ja viettää aikaa lounastauolla muiden kanssa työasioista keskustellen. Toisaalta esimerkiksi erikoissairaanhoidon poliklinikoilla kontaktimäärät ovat usein pienempiä, mutta sosiaalisten tilanteiden luonne voi olla hyvinkin kuormittava. Meille suomalaisille ominainen tapa hakeutua yksin on monessa tilanteessa hyvä keino tarjota itselleen sosiaalista lepoa, mutta myös läheisten kanssa vietetty mielekäs aika on monelle hyvää palautumista.

 

Luovuuden lepo

Luovuus ei tässä yhteydessä liity varsinaisesti taiteeseen tai taiteilijoihin, vaan sillä kuvataan kaikkea ongelmanratkaisua, jossa tarvitaan luovaa ajattelua ja toimintaa. Luovuus ei myöskään ole ominaisuus, joka toisilla on ja toisilla ei, vaan sen ajatellaan olevan ominaisuus, joka aivoissa on olemassaan ja joka ilmenee eri tavoin eri yksilöillä.

Lääkärintyössä luovaa ongelmanratkaisua tarvitaan yhä enemmän, eikä niin sanottuja kiveen hakattuja keittokirjaohjeita ole läheskään aina tarjolla tai hyödynnettävissä.

Lisäksi luovuutta saatetaan tarvita lääketieteellisen osaamisen lisäksi erityisesti vuorovaikutustilanteissa.

Luovuuden lepo voi olla monia asioita, joko täydellistä irtautumista luovuudesta tai heittäytymistä luovan inspiraation valtaan mielekkään harrastuksen parissa.

 

Henkinen lepo

Henkisessä levossa on kyse merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden, hyväksynnän, vastarakkauden ja mielekkyyden tunteesta. Henkinen kuormitus syntyy, kun joutuu kohtaamaan ja sietämään merkityksettömyyttä, ulkopuolisuutta, paheksuntaa, välinpitämättömyyttä tai epämiellyttävyyttä. Lääkärintyössä itsessään voi jo parhaimmillaan kokea voimaannuttavia tunteita ja löytää merkityksellisyyttä. Kolikon kääntöpuolella on kuitenkin mahdollinen henkinen kuormitus, joka voi aiheutua esimerkiksi haastavasta potilaskohtaamisesta, negatiivisesta palautteesta tai muista työyhteisön haasteista. “Tee työtä, jolla on tarkoitus” saattaa jäädä kauniiksi ajatukseksi taustalle myös lääkärin työpäivässä, mutta toisaalta onnistumisen tunne voi kantaa parhaimmillaan hyvinkin pitkälle. Henkistä lepoa voi tietoisesti hakea itselleen rakkaista ja merkityksellisistä asioista.

 

Lepotyyppi  Esimerkki 
Fyysinen lepo 
  • rauhallinen
  • liikunta 
  • rentoutuminen 
  • hengitysharjoitukset 
Psyykkinen lepo 
  • rauhalliset toimet 
  • rauhallinen ympäristö 
Sensorinen lepo 
  • hiljaisuus 
  • puhelimen merkkiäänten vaiennus 
  • puhelimen ponnahdusilmoitusten esto 
  • rauhoittavat äänet ja maisemat 
  • luonto 
  • kosketus 
Emotionaalinen lepo 
  • tunteiden ilmaiseminen 
  • tunteista keskusteleminen 
  • päiväkirjan kirjoitus 
Sosiaalinen lepo 
  • yksinolo 
  • merkitykselliset ihmissuhteet
  • läheisten kanssa oleminen 
Luovuuden lepo 
  • irtautuminen luovasta toiminnasta 
  • inspiroituminen jostain mielekkäästä 
Henkinen lepo 
  • mielekkään harrastukset 
  • merkitykselliset ihmiset 
  • yhteisöt, ryhmät 

 

Entä minä itse? 

Dalton-Smithin luokittelun avulla saatat voida nähdä oman jaksamisen, kuormittumisen ja palautumisen hieman uudella tavalla. Kysy itseltäsi neljä seuraavaa kysymystä. Vastaukset eivät ole välttämättä helppoja tai heti saatavilla, mutta jo kysymysten tiedostaminen saattaa saada näkemään asiat selvemmin.  

 

1. Millainen minä olen? 

Jos peilaat itseäsi edellä mainittuihin kuormitustyyppeihin, saatat huomata olevasi herkempi reagoimaan tietyntyyppiseen kuormitukseen. Nämä yksilölliset erot ovat syy siihen, miksi itsetuntemus on olennaisessa roolissa jaksamisessa ja palautumisessa. Kun tietää, mikä erityisesti kuormittaa, on lähtökohtaisesti helpompaa löytää keinoja tämän kuormituksen vähentämiseen ja toisaalta vastaavan levon lisäämiseen. 

2. Millainen minun työni on? 

Jos nyt peilaat tyypillistä työpäivää tai -viikkoa edellä mainittuihin kuormitustyyppeihin, millaista kuormitusta havaitset? Ovatko jotkut osa-alueet selvästi korostuneet vai jakautuu kuormitus tasaisemmin eri tyyppien kesken?  

 

3. Miten me sovimme yhteen? 

Jos nyt vielä pohdit itseäsi ja työtäsi, huomaatko paljon työn aiheuttamaa kuormitusta niillä alueilla, jotka koet henkilökohtaisesti kuormittavimmiksi vai painottuuko työsi kuormitus niille alueille, jotka koet vähemmän raskaiksi? Jos huomaat olevasi tilanteessa, jossa työ on erityisen paljon sinua kuormittavaa, kannattaa ehkä arvioida, onko kyseistä lepoa tarjoamalla mahdollista edesauttaa palautumista ja jaksamista vai olisiko syytä pyrkiä keventämään myös työn kuormitusta. 

 

4. Millaista lepoa tarvitsen tänään? 

Jos tunnet itsesi lopen uupuneeksi työpäivän jälkeen, olisi hyvä pysähtyä pohtimaan, mistä väsymys voisi johtua. Jos olet istunut koko päivän pitämässä kiireistä vastaanottoa, jossa on ollut paljon potilaita, neuvotteluja, keskeytyksiä ja ehkä jopa haastavaa vuorovaikutusta, joka ei mennyt ihanteellisella tavalla, ja jätit jopa tauotkin pitämättä, millaista lepoa tarvitsisit? Jos päädyt rojahdat sohvalle, palaudutko päivästä? Entä jos lähdetkin luontoon kävelylle ystävän kanssa tai osallistut mielekkääseen harrastustoimintaan, palaudutko paremmin?   

 

Rest is not merely taking a break. Rest is about replenishing, restoring, renewing, recovering, rebuilding, regenerating, remodeling and repairing. Rest begins with the prefix re- because it requires us to go back to a prior state.
– Saundra Dalton-Smith 

 

LÄHTEET: Dalton-Smith S. (2017) Sacret Rest – Recover Your Life, Renew Your Energy, Restore Your Sanity (saatavilla englanninkielisenä) 

TEKSTI: Heidi Pohjonen 

KUVAT: Unsplash