Harpon Narinkkatorin ohi kohti musiikkitaloa, jossa olen sopinut haastattelevani tuoretta Nobelin rauhanpalkinnon voittajaa, kollega Kati Juvaa. Kampin kauppakeskuksen pääoven läheisyyteen on kokoontunut joukko ihmisiä. Poliisipartio seuraa tilannetta. Rytmikäs rummutus soi.  

Kyse on mielenosoituksesta. Tänään, 1. marraskuuta, on Kobanê-päivä. Tismalleen kaksi vuotta sitten Syyrian Kurdistanin vapautusliike päihitti ISIS:n Kobanên kaupungissa Pohjois-Syyriassa. Kaupungin nimestä on tullut vastarinnan ja toivon symboli. 

Tämä äänen korotus rauhan ja vapauden puolesta on myös tämän illan teema. Mitä maailmanparantaja ajattelee maailmasta, jossa ”Loistava toveri” Kim Jong-Il ja @realDonaldTrump kinastelevat ydinaseista kuin vanha aviopari? Ja miksi Suomi jättäytyy tällaisessa maailmassa ydinaseet kieltävän sopimuksen ulkopuolelle? Muun muassa näistä asioista aion ottaa selvää. 

Neurologi Kati Juva on monesta tuttu. Hän on muistilääkäri, Vihreiden kaupunginvaltuutettu ja yksi Lääkärin sosiaalinen vastuun ry:n perustajista ja nykyinen puheenjohtaja. Hän on ollut myös Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan jäsen ja on kansainvälisen ydinsodan vastaisen lääkärijärjestön yleiskokouksen puheenjohtaja. Arkkipiispa-isän perheessä vaikuttaminen kulkee verissä. Meidän kotimme kansainvälisessä ilmapiirissä opin, että kaikki ympärillä olevat vääryydet koskevat myös meitä, Juva muistelee.  

Entä mistä kaikki alkoi? 

Teiniliitto, kouluneuvostot ja taistolaisuus. Politisoituneella 1970-luvulla niissä piireissä oli aina parhaat bileet ja eniten dynamiikkaa. Arvoista tärkeimpiä olivat tasa-arvo ja kansainvälinen solidaarisuus. Vietnamin sodasta alkoi kiinnostus kehitysyhteistyöhön ja rauhantyöhön, ja Koijärvi oli tie ulos kapeasta taistolaisuudesta ja tutustutti ympäristöliikkeeseen ja vihreisiin. 80-luvulla Euroopassa oli myös vahva rauhanliike ja ydinaseiden vastustus, jatkaa Juva innostuneesti. 

Juvan aktivismi ei ole ideologista, vaan asioille haetaan perspektiivi tutkimuksen ja tieteen kautta. 1980-luvun lopulla seurasi ei-poliittinen vaihe, kun piti erikoistua ja tehdä tiedettä. Erosin jo aiemmin kirkosta, koska en uskonut Jumalaan. Ajatus kuolemanjälkeisestä elämästä on minusta absurdi. Väitöskirjan jälkeen Juva on meritoitunut neurologian dosentiksi. Hän on myös kysytty asiantuntija, joka viimeksi Porin SuomiAreenassa kävi kriittistä keskustelua tuulivoiman terveyshaitoista. 

Juvan lääkäriyden eetokseen kiteytyvät hyvin arkkiatri Pelkosen sanat hänen taannoisesta juhlapuheesta: ”Lääkärin työ on enemmän kuin ammatti. Maailmankatsomus ja elämäntapa. Kannanotto oikeudenmukaisuuden puolesta syrjimistä vastaan, rauhan puolesta väkivaltaa vastaan, totuuden puolesta todennäköistä harhaa vastaan. Kysymys on kutsumuksesta”.  

Vuosikymmenet maailman haasteiden parissa ovat antaneet Juvalle myös perspektiiviä. Haluan tietää, onko maailma mennyt rikki? Ei se täysin ole rikki mennyt, mutta vastakkainasettelu on lisääntynyt. Tässäkin kaupungissa sateenkaariväki ja tummaihoiset ovat saaneet kärsiä syrjinnästä vuosikymmeniä, mutta valtaosa ei huomaa sitä. Lähi-Idän tilanne on tosi huolestuttava. Monikulttuurisuus on pelottavaa osalle, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa globalisaation hyödyt eivät näy kouluttamattomalle valkoiselle keskiluokalle.  

Kun Trumpin muslimibanni joutui vastatuuleen, Facebook-syötteessäni vilahti vaikuttava kuva amerikkalaisesta mielenosoittajasta lentokentällä, jonka pahvikyltissä luki ”First they came for the Muslims and we said, not this time you MOTHERFUCKER!” mukaillen Niemöllerin tunnettua runoa 1930-luvun Saksasta. Brexitin ja Trumpin seurauksena ja jälkeen myös vastarinta on lisääntynyt. Osallistuin viime vuonna useampaan mielenosoitukseen kuin edellisenä 10 vuotena.    

Ilmapiirin muutos toi myös Juvan takaisin politiikkaan. Perussuomalaisten jytky keväällä 2011 legitimoi avoimen rasismin, ja Juvan omilta Etiopiasta adoptoiduilta lapsiltakin töölöläisrouvat tivasivat, miksi he ovat tulleet tänne. Kun Haavisto, rauhanneuvottelija ja suvaitsevainen ihminen, ja jopa homo ja sivari, sai seuraavan kevään presidentinvaaleissa 30 % valtakunnan äänistä, ajattelin että tällaista Suomea minä haluan olla rakentamassa. Liityin Vihreisiin ja pääsin kunnallisvaaleissa ensin varavaltuutetuksi ja nyt läpi.  

Viime vuosina maailman ilmapiiri on kiristynyt ja tunne turvattomuudesta on lisääntynyt. Valitettavasti myös ydinaseet ovat enenevästi nousseet valtioiden päämiesten retoriikkaan. Juva on ollut mukana ydinaseiden vastaisessa työssä valtaosan elämästään ja ensimmäisen Nobelin rauhanpalkinnon hän sai jo vuonna 1985. Ydinaseriisunnan teemakin on toistuvasti pokannut rauhanpalkintoja, esimerkiksi vuonna 2009 kun presidentti Obama palkittiin ja vuonna 2005, kun Kansainvälinen atomienergiajärjestö sai palkinnon. Ovatko ydinaseet ihmiskunnan suurin uhka? Ydinaseet ovat kertakaikkinen ja totaalinen uhka. Ilmastonmuutokselle voimme ehkä tehdä vielä jotakin. Ydinaseiden kohdalla riskit liittyvät jo niiden olemassa oloon ja jatkuviin läheltä piti –tilanteisiin. Myöskään pelkkään valtionpäämiesten fiksuuteen ei ole luottaminen.  

On laskettu, että jos Intia ja Pakistan molemmat käyttäisivät ydinaseitaan, 20-30 miljoonaa ihmistä saisi välittömästi surmansa. Tulimyrskyistä nouseva noki ja tuhka aiheuttaisi ydintalven ja jo 10 – 20 % sadon alenema Kiinassa ja Yhdysvalloissa veisi 2 miljardia ihmistä nälänhätään.

Kysyn Juvan näkemystä ydinpelotteesta eli ajatusta kauhun tasapainosta, jossa yksikään ydinasevaltio ei uskalla tehdä ensi-iskua, koska se välittömästi johtaisi kostoiskuun. Tätä logiikkaa noudattaen ydinaseiden ansioksi on laskettu läpi kylmänsodan kestänyt pitkä suurvaltojen välisen rauhan aika. Ydinpelotteen ajatuksessa on perää, mutta se ei voi toimia ikuisesti. Olemme huojuvassa korttitalossa ja kohtalaista herraonnea on piisannut. On selvää, että Pohjois-Korea pysyy pinnalla ydinaseidensa vuoksi ja vastaavasti osa maista, jotka ovat luopuneet ydinaseista tai niiden kehittelystä, kuten Ukraina, Libya ja Irak, ovat luhistuneet. Tilanne ei kuitenkaan ole vakaa ja tasapainosta maksetaan miljardihintaa. Ja kun ohjuspuolustus oikeasti yhtenä päivänä toimii, mahdollistuu taas ensi-isku ja ydinpelotteen merkitys heikkenee. 

Merkittävä edistysaskel ydinaseriisunnassa tapahtui tämän vuoden heinäkuussa, kun 122 valtiota hyväksyi YK:n kansainvälisen ydinaseet kieltävän sopimuksen. Valitettavasti saavutusta varjosti nykyisten ydinasevaltioiden jättäytyminen koko neuvottelujen ulkopuolelle. Tähän vedoten useat EU-maat, Suomi mukaan lukien, eivät osallistuneet kokoukseen, saati hyväksyneet sopimusta. Ulkoministeriön virallisen selityksen mukaan Suomi suhtautuu varauksellisesti neuvotteluihin, joissa ydinasevaltiot eivät ole mukana. 

Juvan mielestä selitys on kevyt, vaikka ydinasevalloilla on toki kiistämätön rooli aseistariisunnassa. Ydinasevallat pelkäävät tällaisia sopimuksia, eivät ne muuten niitä vastustaisi. Nyt ydinaseettomat vallat halusivat ottaa aloitteen käteen. On myös huomattavaa, että aiemmilla sopimuksilla, kuten jalkaväkimiinojen tai kemiallisten aseiden kiellolla on ollut vaikutusta myös näiden tuottajiin ja sopimuksen ulkopuolisiin maihin. Suomelle puolten valitseminen on perinteisesti ollut vaikeaa. Juvan mukaan Suomi pyrkii nyt olemaan liittoutumaton ydinase- ja ydinaseettomien valtojen välillä, mikä on naurettavaa.  

Haluamme kuulua länteen, se on selvää ja oikein. Nyt kuitenkin väitetään, että ollaan EU:n kanssa linjassa, mutta oikeasti ollaan NATO-linjassa. EU-maista sopimusta olivat hyväksymässä Irlanti, Ruotsi, Itävalta ja pikkumaat, mutta eivät NATO-maat. Nato on osoittautunut sotilasliitoksi, eikä länsimaisia arvoja edistäväksi järjestöksi. Ydinaseet ovat olennainen osa NATO:n doktriinia, mutta Suomessa ydinaseista ei ole tässä yhteydessä puhuttu mitään, Juva vetää yhteen sopimukseen liittyviä poliittisia koukeroita.  

Sitten pääsemme Nobel-palkintoon, joka myönnettiin 6.10.2017 ICAN:lle eli International Campaign to Abolish Nuclear Weapons -järjestölle. ICAN on kansalaisjärjestöjen liittouma, joka pyrkii edistämään ydinaseriisuntaa. Kati Juva on Suomen ICAN:n osaston koordinaattori. Kampanjoissaan ICAN on kiinnittänyt huomiota ydinaseiden olemassaolon aiheuttamiin riskeihin, jotka liittyvät koko ihmiskunnan olemassaoloon. ICAN on myös merkittävästi edistänyt YK:n kansainvälistä ydinaseet kieltävän sopimuksen valmistelua.  

Kun on voittanut rauhan Nobelin kahdesti, niin mitä sitä odottaa tulevaisuudelta. Tätä työtä jatketaan, toteaa Juva rauhallisesti. Henkilökohtaisemmalla tasolla Juva haluaa jatkaa rauhantyötä ja saada Suomen mukaan YK:n sopimukseen.  

Elämme kuitenkin paljon turvallisemmassa maailmassa kuin aiemmin. Takapakkia tulee siellä ja täällä, mutta kamaluudet tulevat ilmi. 100 vuotta sitten ei edes ollut ihmisoikeuksia. Vaikka niitä loukataan, niin ne ovat silti olemassa ja siitä voidaan puhua. On parempi, että on laki, jota rikotaan, kuin ei lakia ollenkaan. Olen kehitysoptimisti ja uskon, että maailma muuttuu meidän aikana vielä paremmaksi.