Suomen hallitus päivittää suunnitelmaansa rokotteiden kohdentamisesta. Suuri osa terveydenhuollon henkilökunnasta on edelleen rokottamatta, eikä hallituksella ole aikeita heidän pikaiseksi rokottamisekseen. 

Sosiaali- ja terveydenhuollossa rokotuksia annetaan käytännössä vain vahvistettuja tai epäiltyjä COVID-19-potilaita hoitaville ammattilaisille ja muun sote-henkilöstön rokotukset on monin paikoin keskeytetty. Merkittävä osa lääkäreistä kuuluu muutenkin nykyisessä järjestyksessä viimeiseen rokoteryhmään, joka odottaa vuoroaan vielä pitkään.

Terveydenhuolto on yksi niistä työpaikoista, jossa asioita voidaan hoitaa vain hyvin rajallisesti etänä. Lääkärikäynnit onkin käytännössä rajattu kaikkien esitettyjen liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten ulkopuolelle. Terveydenhuollon toiminnot on turvattava pandemian vaikeusasteesta riippumatta.

Kliinisessä työssään lääkäri on läheisessä kontaktissa useiden ihmisten kanssa päivittäin, monesti myös tilanteessa, jossa tutkittava ei voi käyttää suojaimia lääkärin suorittamien tutkimusten vuoksi. Oireettomia taudinkantajia on potilaiden joukossa, eikä “ethän tule sairaana lääkäriin” -ohjeistuskaan ymmärrettävästi aina toimi. Suomalaisessa tutkimuksessa ensimmäisen aallon ajalta yli puolet terveydenhuoltohenkilöstön tartunnoista olikin työperäisiä. Oman sairastumisen lisäksi lääkäri voi altistaa pahimmillaan esimerkiksi kymmeniä monisairaita potilaita päivässä ja näin saada ison vahingon aikaan. Terveydenhuoltohenkilökunnan rokottaminen onkin kohdentamatonta rokotusta tehokkaampaa.

Mikäli tautitilanne vielä äkisti pahenee, on terveydenhuollossa jälleen edessä töiden uudelleenjako ja -järjestely. Tällöin lääkäreitä voidaan siirtää toiseen yksikköön nopeallakin aikataululla. On mahdotonta luvata, ettei rokotejärjestyksen hännillä olevaa lääkäriä tarvittaisi kolmen kuukauden päästä koronatyössä. Jo pelkästään lomakauden sijaisjärjestelyt aiheuttavat henkilöstön vaihtuvuutta, johon on varauduttava jo hyvissä ajoin. Lääkärin rokotus on suoja myös potilaalle tehden terveydenhuollosta turvallisen asioida kaikista haavoittuvimmille.

Koronarokotuksissa ei ole kyse vain vakavan taudin riskistä, vaan koko palvelujärjestelmän toimivuudesta. Terveydenhuollon alasajo on johtanut merkittävään hoitovelkaan, josta voi koitua vielä terveysvaikutuksiltaan kova haastaja itse virustaudille. Hoitamatta jääneet sairaudet aiheuttavat vielä pitkään koronapandemian sivullisia uhreja. Hoitovelan purkaminen nopeasti ja tehokkaasti onkin hyvin tärkeää pandemian terveydellisten kokonaisvaikutusten minimoimiseksi. Koko terveydenhuollon on toimittava täydellä teholla, jotta säästytään vielä estettävissä olevilta terveysongelmilta. Klinikoiden joukkokaranteenit, osastojen sulkemiset, saatika pitkät sairauslomat saattavat lamauttaa terveydenhuollon yksiköiden toimintaa merkittävästi ja viivästyttää potilaiden hoitoon pääsyä.

Rokotejärjestys on terveyshyödyn tavoittelun lisäksi väistämättä poliittinen arvovalinta. Monissa maissa prioriteettilistalla korkealla on ollut yhteiskunnan kriittisiä toimintoja ylläpitävä henkilöstö, johon ilman muuta myös Suomessa terveydenhuoltohenkilöstö kuuluu.

Lääkäriprofession ytimessä on terveyden edistäminen. Rokotejärjestys on perusteltua laatia asiantuntijoiden arvion mukaan väestön terveyttä ja taudin pikaista taltuttamista tavoitellen. Samalla on oltava kuitenkin pragmaattinen ja ennakoiva. Terveydenhuoltohenkilökunnan rokottaminen on tärkeä työsuojelutoimi, mutta lisäksi osa koko järjestelmän toimivuuden turvaamista ja potilaiden suojelua. Huomioon pitää ottaa mahdolliset tulevat pahenemisvaiheet, sekä terveydenhuollon kyky sopeutua ja hoitaa tehokkaasti koko väestöä myös koronaosastojen ulkopuolella.

 

Blogi on kirjoittajien mielipide. Nuorten Lääkärien Yhdistys käsittelee omaa lausuntoaan rokoteasetuksen muuttamisesta 9.4. kokouksessaan.

Jesper Perälä
Puheenjohtaja, NLY
jesper.perala@nly.fi

Lotta Oksanen
Varapuheenjohtaja, NLY
lotta.oksanen@nly.fi