Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Luottamus on avain menestykseen
Etusivu > Luottamus on avain menestykseen

Luottamus on avain menestykseen

Luottamus on yksi ihmisen perustarpeista. Kaipaamme ympärillemme luotettavaa tukiverkkoa, joka kannustaa kokeilemaan siipiään mutta joka myös ottaa kopin kun siivet eivät kannakaan. Työpaikan tukiverkkoa voi itse kukin ylläpitää toimimalla luotettavasti ja osoittamalla luottamusta työkavereihin. Lähtökohtaisesti luottaminen on kannattavaa.

Ajan ja kokemuksen myötä tuntemus luottamuksesta voi heikentyä tai vahvistua. Heikkenemistä tapahtuu salailun, totuuden pimittämisen tai virheiden kieltämisen kautta. Pahimmillaan saatetaan häpeään tai ylläpidetään pelon ilmapiiriä, jolloin ei suuta uskalleta avata. Seurauksena on työmotivaation ja työpaikkaan sitoutuneisuuden väheneminen, jopa täysi lamaannus.

Luottamuksen tunteen vahvistaminen onnistuu luomalla työpaikalle avoin, keskusteleva ilmapiiri, kohtelemalla toisia työkavereita hyvin ja pitämällä sovitusta kiinni. Fiksut ja perustellut säännöt parantavat työyhteisön toimintaa ja sitouttavat työntekijät tavoittelemaan yhteistä päämäärää. Työpaikan hengellä on suunnaton merkitys työhyvinvointiin ja työtehokkuuteen. Kun luotetaan, että jokainen tekee parhaansa, se kannustaa tekemään parhaansa. Tämä lisää luottamuksen tunnetta paitsi työkavereihin niin myös omaan itseensä. Kääntäen, pelko virheen tekemisestä lisää virheen tekemisen mahdollisuutta. Toki omat rajallisuutensa on ymmärrettävä eli luotettava siihen mitä osaa ja mitä ei. Luottamus on avun pyytämistä ja banaalienkin kysymysten esittämistä luottaen siihen, että tulee asiallisesti kohdelluksi. Tyhmiä kysymyksiä ei siis ole työpaikassa, jossa luottamus vallitsee.

Sääntöjen lisäksi hyvät työskentelyrutiinit ja standardoidut prosessit herättävät luottamuksen tunnetta. Rutinoituminen vähentää epäluotettavalta tuntuvaa säätämistä ja parantaa suoritusta lisäten luottamuksen tunnetta. Sivuhuomiona, että se myös jättää enemmän tilaa luovuudelle. Standardoimalla voimme myös luottaa paremmin lopputuotteen laatuun. Eräs mielestäni mainittavan arvoinen asia on erikoislääkärikoulutuksen standardointi ja uudistaminen kohti osaamisperustaisuutta. Nykyinen aikaan ja sattumiin perustuva koulutus tuottaa keskenään hyvin erilaisia erikoislääkäreitä. Se herättää erikoistuvassa huolen, että olenkohan oppinut kaiken tarvittavan? Voinko tulevaisuudessa olla taidoiltani luotettava erikoislääkäri? Jos tietäisin koulutukseni tavoitteet ja saavuttaisin ne, voisin luottaa itseeni paremmin ja työmarkkinoillakin voitaisiin luottaa, että kyllä minä osaan. Onneksi voin työpaikallani luottaa hyvään ohjaukseen ja opetukseen.

 

Sonja Aukee
Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja