Kun vanhempainvapaat on pidetty ja hoitovapaatakin ehkä jo vierähtänyt jonkin verran, tulee ajankohtaiseksi miettiä töihin paluuta ja sen myötä lapsen päivähoitoa. Yksinkertaisin ratkaisu on laittaa lapsi kunnalliseen päivähoitoon, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Ainakin Helsingissä tilanne on sellainen, ettei päivähoitopaikan saaminen omalta alueelta ole itsestäänselvyys. Päädyimme perustamaan niin sanotun hoitoringin, eli palkkasimme toisen samassa tilanteessa olevan perheen kanssa lastenhoitajan hoitamaan lapsiamme vuoroviikoin perheiden kodeissa.

Hoitoringin perustaminen vaatii melko paljon selvittelytyötä. Työnantajan velvoitteisiin perehtymisen, työsopimuksen laatimisen ja sopivan hoitajan etsimisen parissa vierähtää päiväunihetki jos toinenkin. Lisäksi perheiden välille on syytä tehdä erillinen sopimus hoitoringin ehdoista ja siihen sitoutumisesta. Kannattaa sopia ennakkoon esimerkiksi siitä, miten toimitaan, jos hoitoringistä haluaa pois sovittua aikaisemmin tai miten korvataan lasten rikkomat tavarat. Omalla kohdallamme selvittelytyötä helpotti Hoitopaikka.net –sivusto ja jaettu selvitysvastuu toisen perheen kanssa.

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET

Hoitoringissä perheiden aikuiset toimivat yhteisvastuullisesti työnantajina ja heitä sitovat samat velvoitteet kuin muitakin työnantajia. Kotona tapahtuva lastenhoitotyö ei kuulu minkään yleissitovan työehtosopimuksen piiriin, joten palkasta voi sopia työntekijän kanssa vapaasti. Työsuhteen minimiehdot määräävät työsopimuslaki, työaikalaki, laki nuorista työntekijöistä, vuosilomalaki ja työsuojelun valvontalaki.

Käytännössä ennen työsuhteen alkua työnantajan täytyy ottaa työntekijälle työeläkevakuutus (TyEL) ja lakisääteinen tapaturmavakuutus, sekä työttömyysvakuutus. Kaksi ensimmäistä voi ottaa haluamastaan vakuutusyhtiöstä, viimeinen järjestyy työttömyysvakuutusrahaston kautta (tvr.fi). Lisäksi lakisääteinen työterveyshuolto tulee järjestää. Työterveyshuollon suhteen kannattaa huomioida, että osa työterveyshuoltoa tarjoavista toimijoista ei tarjoa pelkkää lakisääteistä palvelua, vaan sisällyttävät paketteihinsa aina myös sairaanhoitoa.

Työsuhteen aikana työnantaja huolehtii palkanmaksusta ja palkasta tehtävistä vähennyksistä (ennakonpidätys yksityisen hoidon tuen ylittävästä osasta, työntekijän TyEL-maksu ja työttömyysvakuutusmaksu koko palkkasummasta). Ennakonpidätys ja työnantajan sivukuluihin kuuluva sosiaaliturvamaksu tilitetään kuukausittain verohallintoon. Palkanmaksussa ja sivukulujen laskemisessa korvaamaton apu on verohallinnon ylläpitämä maksuton palkanlaskentapalvelu palkka.fi, joka tekee palkkalaskelman ja muodostaa myös suoraan laskut työntekijälle maksettavasta palkasta ja verohallinnolle maksettavista kuluista. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu myös työajan seuranta.

KUSTANNUKSET

Osa hoitajan palkasta voidaan kattaa Kelan maksamalla yksityisen hoidon tuella. Tämä edellyttää, että kunnan varhaiskasvatusvirasto hyväksyy hoitajan työsuhteen. Tuki maksetaan Kelasta suoraan hoitajalle ja Kela vähentää siitä ennakonpidätyksen, mutta ei muita maksuja (TyEL ja työttömyysvakuutusmaksu). Kun tuki menee suoraan hoitajalle, on etuna se, ettei sitä veroteta kahteen kertaan. Näin kävisi, jos vanhempi nostaisi itselleen kotihoidon tukea (jonka saa sillä perusteella, että alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa) ja maksaisi siitä palkkaa hoitajalle.

Yksityisen hoidon tuki koostuu seuraavista osista: hoitoraha 173,64 euroa/kk ja kuntakohtainen lisä, esim. Helsinki 490,00 euroa/kk (alle 3-vuotias) tai 150,00 euroa/kk (yli 3-vuotias). Lisäksi pienituloiset perheet voivat saada hoitolisää (enintään 146,02 euroa/kk), mutta tulorajat ovat siinä määrin tiukat, että se jätetään tämän tarkastelun ulkopuolelle. Vanhempien tuloista riippumaton alle kolmevuotiaan helsinkiläisen lapsen tuki on siis yhteensä 663,64 euroa/kk. Kelan laskurilla voi tarkistaa tuen määrän.

Hoitorinkiin kuuluvien lasten määrä ja hoitajan bruttopalkan suuruus määräävät, kuinka paljon tuen päälle täytyy maksaa palkanlisää. Järjestelyn taloudellista kannattavuutta pohtiessa kannattaa vielä huomioida, että työnantajan sivukulut (lakisääteiset maksut ja vakuutukset ja lakisääteinen työterveyshuolto) ovat bruttopalkan päälle karkeasti 25%. Jos rinkiin kuuluu kolme alle 3-vuotiasta lasta, järjestelyn kokonaiskustannukset voivat jäädä jopa alle kunnallisen päivähoidon kustannusten.

Kuluja aiheutuu lisäksi lastentarvikehankinnoista ja ruokakuluista. Hoitoringeissä ruoanlaiton kustantavat hoitoperheet. Hoitajan kanssa sovitaan, tekeekö hän ruoat lastenhoidon lomassa vai tekevätkö perheet ruoat valmiiksi. Mikäli hoitajalle tarjotaan lounas, katsotaan se verottajan silmissä verotettavaksi työtuloksi (ateriaetu).

HOITAJAN ETSIMINEN

Hoitorinkiin liittyy muutamia riskejä. Lapsille ei ole tarjolla varahoitoa (esimerkiksi hoitajan sairastuessa), joten isovanhempien mahdollisuutta auttaa tarvittaessa tai muuta varajärjestelyä kannattaa miettiä etukäteen, ettei hoitajan yllättävä pitkä sairasloma romuta esimerkiksi erikoistumisputkea.

Hoitajahakuilmoituksen voi julkaista Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilla (TE-toimisto, mol.fi) ja Hoitopaikka.netissä. Jälkimmäisessä voivat ilmoittaa myös hoitorinkikaveria ja lastenhoitotyötä etsivät. Hiekkalaatikon reunan puskaradiota kannattaa hyödyntää, etenkin hoitorinkikaverin etsimisessä. Parhaiten potentiaaliset hoitajat tavoittaa TE-toimiston ilmoitus. Haku on hyvä aloittaa 3-4kk ennen hoidon tarpeen alkua.

Suuri osa hakijoista voidaan jakaa karkeasti neljään ryhmään:

  1. nuorehkot lähihoitajat tai lastenohjaajat, jotka haluavat päiväkodin sijaan työskennellä perheessä pienemmän lapsiryhmän tai itsenäisemmän työnkuvan vuoksi
  2. kypsemmässä iässä olevat naiset, joilla on yleensä muu kuin lastenhoidon koulutus: omat lapset ovat jo lentäneet pesästä ja tarjolla on elämän tuomaa kokemusta
  3. maahanmuuttajanaiset, jotka vaikuttavat hyvin motivoituneilta ja tarjoutuvat tekemään myös kodinhoidollisia töitä, mutta sujuva suomen kielen taito puuttuu
  4. muut hakijat, joilla ei ole alan koulutusta tai kokemusta lastenhoidosta

Hakemuksen perusteella soveltuvat ehdokkaat kannattaa pyytää haastatteluun.

HOITO VOI ALKAA

Kun hoitaja on valittu ja työsopimus allekirjoitettu, hoito voi alkaa. Ensimmäisinä hoitopäivinä hoitaja tutustuu paitsi lapsiin, myös perheen kotiin työpaikkana, joten pehmeää laskua eli alun lyhyempiä hoitopäiviä kannattaa harkita.

Omat kokemuksemme hoitoringistä ovat olleet erittäin positiivisia. Onnistuimme löytämään ammattitaitoisen ja luotettavan hoitajan. Lapsen hoito on toteutunut kodinomaisessa ympäristössä ja pienessä ryhmässä saman hoitajan kanssa. Hoitajan poissaoloilta tai muiden uhkakuvien toteutumiselta olemme välttyneet. Ylimääräinen taloudellinen panos sekä ajankäyttö hoitoringin edellyttämään byrokratiaan ja ruoanlaittoon ovat tuntuneet vaivan arvoisilta.

Maria Alander-Pekkarinen
Pirkka Pekkarinen

Hyödyllisiä verkkosivuja:

hoitopaikka.net: ohjeita käytännön asioihin, mahdollisuus hakea hoitajaa/hoitokavereita omalla      ilmoituksella tai selata muiden ilmoituksia

mol.fi: työ- ja elinkeinotoimiston sivut, tavoitti parhaiten potentiaaliset hoitajat

palkka.fi: verohallinnon ylläpitämä ilmainen palkanlaskentasivusto

kela.fi ja www.suomi24.fi/kelakerttu: selkeimmät ohjeet löytyvät yleensä Kela-Kertun sivuilta, Kela-Kerttuna toimivat Kelan asiantuntijat, jotka vastaavat lapsiperheiden kysymyksiin työaikaan maanantaista perjantaihin. Kertun palvelu on on Suomi24-keskustelupalstalla. 

 

Lue NLY:n sivuilta myös Anne-Mari Kantasen erinomainen kirjoitus Äitiys- ja perhevapaista.