Poliittisen kädenväännön useaan otteeseen viivästyttämä sote-uudistus aiotaan runnoa läpi, vaikka monia yksityiskohtia on vielä setvittävänä. Kukaan ei oikeasti tiedä, millaiseksi Suomen terveydenhuoltojärjestelmä muokkaantuu uudistuksen seurauksena.  Nuoren lääkärin näkökulmasta uudistus voi näyttäytyä uhkaavana. Epävarmuus tulevaisuuden työmarkkinoista, erikoistumiskoulutuksen järjestämisestä ja koko sote–sektorin kantokyvystä aiheuttaa harmaita hiuksia monelle. Uudistuksen onnistuminen tulee vaikuttamaan Suomen kansanterveyteen ja -talouteen vuosikymmenten ajan.

Uhkien sijaan sote–uudistuksen voi kuitenkin nähdä myös valtavana mahdollisuutena. Dynaaminen työelämä sopii meille. Harvahan tässä vielä tietää mitä oikeasti haluaisi tehdä sitten kun kasvaa isoksi. Emme ole jumittuneet ”ennen kaikki oli paremmin” –ajatteluun. Moni meistä haluaa myös itse olla luomassa ja kehittämässä omaa työpaikkaansa ja työnkuvaansa.

Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta maakunnille voidaan olettaa, että hoitolinjoja yhdenmukaistetaan. Saatavuus ei kuitenkaan automaattisesti lisäänny, ja voi etenkin syrjäseuduilla muodostua haasteeksi. Kustannusten on ennustettu jopa lisääntyvän. Tuntuu että uudistuksen tavoitteet ovat jääneet poliittisten ideologioiden varjoon.

Suomalaiset terveyspalvelut ovat valitettavan suurelta osin keskittyneet sairaudenhoitoon. Terveyden ylläpitäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy aiheuttavat kustannuksia nyt, säästöjä saadaan vasta tulevaisuudessa. Resurssien rajallisuus johtaa usein siihen, että sammutellaan tulipaloja paloturvallisuuden edistämisen sijaan. Jatkossa kunnat vastaavat edelleen ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, vaikka vastuu terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyykin maakunnille. On epäilty kuntien motivaatiota tehdä preventiivistä työtä, kun sairaudenhoitokulut eivät tulekaan kunnan maksettavaksi. Kyllä hyvä terveys tarkoittaa paljon muutakin kuin pienempiä sairaudenhoitokuluja. Hyvinvoivat kuntalaiset ovat jokaisen kunnan etu, myös taloudellisesti.

Carl Barksin klassisin sanoin, ”elämme kovia aikoja, ystävä hyvä”. Ennen kaikkea elämme jännittäviä aikoja! Muutamassa vuodessa saamme olla pelinrakentajia suurella sote-kentällä, jossa terveydenhuollon Daavidit ja Goljatit taistelevat. Näitä taisteluja ei voiteta kivin ja lingoin, vaan ketteryydellä, laadulla ja innovatiivisella ajattelulla.

Terveydenhuoltosektorille on myös tullut ja tulossa aivan uusia toimijoita. Nämä eivät välttämättä kilpaile perinteisten terveysyritysten kanssa, mutta hämmentävät soppaa omilla kauhoillaan. Kun teknologiaa opitaan hyödyntämään paremmin, myös terveydenhuollon maailma tulee muuttumaan. Tekoäly ei varmastikaan tee meistä työttömiä, mutta väistämättä vaikuttaa arkeemme. Oma haaveeni on, että jatkossa ihmiset motivoituisivat ja kykenisivät ottamaan entistä suuremman vastuun omasta terveydestään.

Tulevaa voi aina pelätä. Huomisen murheista voi kantaa huolta. Muutosta voi vastustaa.

Toinen vaihtoehto on lähteä seikkailuun. Rakentaa jotain mihin itse uskoo. Uskaltaa ajatella boksin ulkopuolelta.

NLY:n terveyspoliittinen valiokunta tulee vuoden aikana työstämään materiaalia sote-uudistukseen liittyen. Tätä tekstiä analyyttisempi katsaus uudistuksen uhista ja mahdollisuuksista tullaan tarjoamaan SWOT-analyysin muodossa. Sitten nähdään, onko NLY:n sote-lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä.

 

Maiju Welling

Terveyspoliittisen valiokunnan jäsen