Kun lääkärien työttymyyskassan ylimääräinen kokous 9.9.2021 päätti fuusioitumisesta lakimiesten työttömyyskassan kanssa, minä olin paikalla. Haluan jakaa teille näkökulmani tuosta kokouksesta, varsinkin kun tuossa kokouksessa oli paikalla vain murto-osa kassan äänioikeutetuista jäsenistä.
Minä en olisi tiennyt kassojen fuusioitumisesta mitään, ellen olisi törmännyt sosiaalisessa mediassa NLY:n blogitekstiin aiheesta. Tuon blogikirjoituksen lisäksi en löytänyt fuusioitumisen perusteista muita tiedonlähteitä kuin kassan nettisivujen kokouskutsun 19.8., kassan nettisivujen tiedotteen 19.5. ja Lääkäriliiton uutisen 25.8.. Näiden perusteella jäi epäselväksi, miksi fuusioitumista tarvitaan. Kyselin tutuilta kollegoiltani ja heistä moni ihmetteli samaa.
Koska kyseessä näytti olevan iso päätös kassan tulevaisuuden kannalta, päätiin pyytää kokoukseen etäosallistumismahdollisuutta. Kassan johtaja vastasi minulle sähköpostitse, että etäkokousmahdollisuutta ei ole, perusteluna “Koska työttömyyskassalla ei ole tiedossa etäkokousjärjestelmää, jossa kokoukseen osallistujat tunnistautuisivat kokoukseen vahvan tunnistautumisen avulla, on läsnäolokokous katsottu tässä tapauksessa perustelluksi.” Pyysin kokousmateriaaleja nähtäville Joensuuhun kahdella eri sähköpostilla. En saanut kokousmateriaaleja tai perustelua, miksi niitä ei voida lähettää Joensuuhun. Kokousasiakirjat olivat nähtävillä vain Helsingin toimistolla arkisin klo 13-14:30, kuten kassan säännöissä määritellään. Kysyin myös voiko valtakirjalla valtuuttamalla äänestää kokouksessa. Minulle vastattiin: “Työttömyyskassalaki ei mahdollista valtuutusta.”.
Kaiken tämän myötä olin entistä enemmän ihmeissäni, miksi tällainen päätös on kehitteillä. Päätin lähteä kokoukseen paikan päälle, Joensuusta Helsinkiin. Olin iloisesti yllättynyt, kun VR:n ollessa 40min myöhässä, soitin kassan työntekijälle ja hän suostui ystävällisesti antamaan minulle kokousmateriaalit vielä tuon klo 14:30 jälkeen.
Kokousmateriaalia oli noin 95 sivua. Hallituksen selostus sulautumisesta ja perustelut fuusioitumisen tarpeellisuudesta mahtuivat yhdelle sivulle. Kokousmateriaali sisälsi myös lääkärien sekä lakimiesten työttömyyskassojen tilinpäätökset ja toimintakertomukset vuodelta 2020, sääntöehdotuksen tulevalle kassalle ja sulautumista koskevan sopimuksen. Kokousmateriaaleistakaan minulle ei selvinnyt, miksi tarvitsemme fuusioitumisen.
Kokoukseen saapui vain 13 kassan jäsentä, joka vastaa noin 0,055% kaikista työttömyyskassan jäsenistä. Lääkärien työttömyyskassassa on noin 24 000 jäsentä ja jokaisella läsnä olevalla jäsenellä on yksi ääni kassan kokouksessa. Kokouksessa kerrottiin, että koronapandemian vuoksi kassa päätti julkaista kokouskutsun vain kassan nettisivuilla. Epäselväksi jää moniko kassan jäsenistä näki kokouskutsun, mutta osallistujamäärä oli päätöksen suuruuteen nähden pieni.
Kokouksessa esitettiin useita puheenvuoroja fuusioitumisen tarpeellisuudesta ja tarpeellisuuden perusteluista. Puheenvuoropyyntöjä ei estetty, eikä kokouksen aikana muutoinkaan tehty mitään hyvän tavan vastaista.
Kuulemiani perusteluita fuusioitumisen tarpeellisuudesta olivat seuraavanlaisia: toimintaympäristön muutos, varautuminen tulevaisuuden muutoksiin, yleisenä suuntana entistä suuremmat työttömyyskassat, jäsenille suunnattujen palvelujen kehittäminen, jäsenyyskokemuksen parantaminen, varautuminen tuleviin lakimuutoksiin, hallinnollisten kulujen kasvu, digitalisaation tuomien vaatimusten lisääntyminen, tietojärjestelmien kallis hinta ja pienen henkilöstömäärän haavoittuvaisuus esimerkiksi sairastumistapauksissa.
Kassan hallitus vaikutti olevan vakuuttunut, että on tulossa lakimuutos, joka pakottaisi pienet työttömyyskassan fuusioitumaan. Lakimuutos siis määrittäisi työttömyyskassan minimikoon niin suureksi, että Lääkärien työttömyyskassa ei voisi jatkaa itsenäisenä, vaan saattaisimme ajautua pakkofuusioon jonkin lakimiehiä suuremman työttömyysasteen omaavan työttömyyskassan kanssa. 25.8. NLY:n blogitekstin mukaan STM:stä saadun tiedon perusteella tällaisen lainsäädännön muutoksen aktiivista valmistelutyötä ei ole tällä hetkellä käynnistä. Minulla ei ole tietoa onko tälläinen laki tulossa vai ei.
Kassamme henkilöstön työmäärän suuruutta kuluvalta vuodelta kuvattiin “näin ei voida enää jatkaa”. Ilmeisesti ajoittain työtä on ollut enemmän kuin sen tekijöitä. Kokouksessa esitettiin ajatus, että kassan jäsenmaksua nostettaisiin ja sitä kautta saatavilla tuloilla palkattaisiin lisähenkilöstöä. Tähän voisi riittää pienempi nosto kuin fuusioitumisen aiheuttama jäsenmaksun nousu. Tätä ajatusta ei nähty varteenotettavana vaihtoehtona fuusioitumiselle kassan hallituksen jäsenten tai kassan johtajan puheenvuorojen perusteella.
Hallituksen esityksessä minua hämmästytti se, että siinä ei esitelty vaihtoehtoa fuusioitumiselle.
Myöskään yhtään riskiä tai mahdollista ongelmaa tästä ehdotetusta fuusioitumisesta ei nostettu esiin Fuusioitumissopimusluonnos oli mielestäni laadittu huolellisesti. Kuitenkaan huolelliseen valmistelutyöhön kuuluvaa vaihtoehtojen kartoittamista ja arvioimista minä en löytänyt, en kokousmateriaaleista enkä kokouksen aikana esitetyistä puheenvuoroista.
Mielestäni kassa on tähän asti palvellut jäseniään erittäin hyvin ja lähtökohtana on, että “ehjää ei kannata korjata”. Kassamme 2020 toimintakertomuksen perusteella kassan talous on hyvällä tolalla eikä uhkaavista tulevaisuudennäkymistä ole siinä mitään mainintaa.
Perehdyin kokousmateriaaleihin sekä esitin kokouksessa tarkentavia kysymyksiä minua ihmetyttävistä asioista, kuuntelin muiden puheenvuorot huolellisesti, tein muistiinpanoja ja sitten arvioin parhaan harkintakykyni mukaan fuusioitumispäätöksen tarpeellisuutta. Totesin, etten näe fuusioitumista tarpeelliseksi ja äänestin fuusioitumista vastaan. Äänestys päättyi lukemiin 10 puolesta, 3 vastaan.
Minun ymmärrykseni mukana tämä päätös tehtiin lain ja kassan sääntöjen mukaisesti. En kuitenkaan voi kehua, että kassamme olisi yrittänyt parhaansa, mm hyödyntämällä tietoteknologiaa, jotta mahdollisimman moni kassan jäsen olisi ymmärtänyt fuusioitumisen tarpeellisuuden ja mahdollisimman monen jäsenen näkemys olisi huomioitu tässä päätöksessä.
Mutta toisaalta enhän minä edes tunne ketään lakimiesten kassan jäsentä. Tiedä vaikka olisivat hyviä tyyppejä, työttömyyskassa-asioissa meitä viisaampia ja fuusion kautta syntyvä kassa lopulta nykyistä parempi. Ja voihan se olla, että edellä mainitut lakimuutokset tosiaan astuvat voimaan lähivuosina ja näin vältyimme pakkofuusioitumiselta.
Päätös on tehty ja uusi yhteinen Lakimiesten ja Lääkärien työttömyyskassa aloittaa toimintansa 1.1.2022. Lääkärien osalta jäsenmaksu nousee nykyisestä 21veurosta arviolta 28-30 euroon vuodessa.
Mikko Kivivuori, LL
Mikko.kivivuori@siunsote.fi
