Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Lääkäriyrittäjyyden renessanssi alkoi Jyväskylästä
Etusivu > Lääkäriyrittäjyyden renessanssi alkoi Jyväskylästä

Lääkäriyrittäjyyden renessanssi alkoi Jyväskylästä

Kun Nuori Lääkäri -lehdessä oli alkuvuodesta purnauspalstalla kirjoitus, jossa ihmeteltiin lääkärien haluttomuutta ryhtyä yrittäjiksi, lähetti Seppälääkärien toimitusjohtaja ja vastuulääkäri Heikki Janhunen allekirjoittaneelle sähköpostia kertoakseen, ettei lääkäriyrittäjyys ole kuollut. Janhunen oli viidenkymmenen muun yrittäjähenkisen lääkärin kanssa perustanut Jyväskylään uuden, paikallisten lääkärien omistaman lääkärikeskuksen ja kutsui Nuori Lääkäri -lehden tutustumaan heidän toimintaansa. Aihe oli sen verran mielenkiintoinen, että päätin itse lähteä paikan päälle Jyväskylään tutustumaan Seppälääkäreihin.  

Seppälääkärit on selkeästi jo varsin tunnettu paikallisesti, sillä Jyväskylässä jo taksikuski tiesi kertoa Seppälääkärien olevan kaupungissa ainoa yksityinen toimija, joka päivystää myös pyhinä. Kaupungissa tosin taitaa olla toinenkin pyhinä auki oleva lääkäriasema, mutta yhtä kaikki, viesti näytti menneen paikalliselle väestölle perille.  

Heikki Janhunen, paikallinen monitoimimies, kertoo Seppälääkärien lähteneen liikkeelle hänen ja verisuonikirurgi Jyrki Virkkusen keskusteluista muutaman vuoden takaa. Virkkusella ja Janhusella oli kitaraduo, ja noihin aikoihin kitaraharjoitusten lomassa he pohdiskelivat myös terveydenhuollon tulevaisuutta ja lääkärin osaa muuttuvassa sote-kentässä. Soteuudistuksen aattona suuret toimijat kasvoivat yritysostoilla entistäkin suuremmiksi pienten toimijoiden harvetessa markkinoilta. Kitaraduo pohdiskeli lääkärin rajallisia toimintamahdollisuuksia ja vähäistä mahdollisuutta vaikuttaa oman työnsä sisältöön suurissa ketjuissa. Lääkärin vaikuttamismahdollisuus omaan työhönsä oli häviämässä ja sote-uudistus oli tuomassa uusia ohjeita ja säädöksiä. Kaksikko oli huomannut, että lääkärien sana ei ulkomaisten pääomasijoittajien omistamissa firmoissa paljon paina, kun bisnes ja sijoittajien näkemys sanelee tahdin. Pohdinnan lopputuloksena olikin ajatus, että pitäisikö lääkärien ottaa homma taas omiin käsiinsä.  

Kaksikko tuntee varsin laajasti Jyväskylän seudun lääkärit – Jyväskylän kokoisissa maakuntakaupungeissa lääkärit ovat yleensä varsin hyvin verkostoituneita – ja kuulosteli omissa verkostoissaan, olisiko lääkärikunnassa kiinnostusta yrittäjyyteen ja intoa perustaa oma lääkäriasema. Jyväskylä näytti kyntensä ja puskaradiosta kaikunut valtaisa innostus yllätti molemmat. Yhtäkkiä heillä oli kasassa viisikymmentä oman lääkäriaseman perustamisesta kiinnostunutta kollegaa, jotka olivat valmiita heittäytymään mukaan ja laittamaan omaa rahaa kiinni asemaan.  

Muutamakymmenen vuotta sitten lääkäriaseman perustaminen ei vaatinut kovin suuria investointeja; stetoskooppi ja arkistokaappi pahvisine potilaskortteineen riitti, mutta 2020-lukua lähestyvässä Suomessa täytyy hankkia potilastietojärjestelmät kantayhteyksineen ja e-reseptikytkentöineen, myös laitehankinnat, tilat ja hoitohenkilökunnan palkkaus tuovat sekä kertaluonteisia kuluja, että kuukausittaisia kuluja. Lupa-asiat ja aseman perustaminen vievät oman aikansa. Osakkaiksi lähteneet kymmenet kollegat pohdiskelivat heti aluksi, että liikkeelle täytyy lähteä isosti suurten perustamiskustannusten ja jatkuvien kulujen vuoksi. Hyvät liikenneyhteydet ja parkkipaikat olivat perustajille tärkeitä, ja keskusta jäikin näistä syistä pois vaihtoehdoista. Heille tehtiin varta vasten uudet ja asianmukaiset 1100 neliön tilat uutuuttaan hohtavan suuren kauppakeskuksen, kauppakeskus Sepän viereen Jyväskylän Seppälään. Nimeksi valikoitu, kuinka ollakaan, Seppälääkärit.  

Seppälääkärien toimitiloissa on 23 vastaanottohuonetta ja kaksi toimenpidehuonetta. Perustamisvaiheessa mukana ei ollut innokkaita radiologeja, eivätkä he halunneet sitoa pääomia kalliisiin kuvantamislaitteisiin, joten he ottivat ulkopuolisen toimijan tiloihinsa tuottamaan röntgen-palvelut. Uusimpana haastatteluviikolla aloitettiin MRI-kuvantamisyksikön asennus. Laboratoriopuolella pikanäytteet löytyvät talosta, muut laboratorionäytteet lähtevät Medix-laboratorioihin analysoitavaksi, mutta vastaukset näistäkin ovat valmiina seuraavana aamuna. Hoitohenkilökuntaa palkattiin aluksi seitsemän henkeä, jotta vuorot saadaan pyörimään aukioloaikojen puitteissa, myöhemmin toiminnan vakiintuessa hoitajien määrä on kasvanut 12-14 henkeen. 

Tietojärjestelmät ovat pienille toimijoille yleensä yski suurimmista haasteista, sillä niissä suuret toimijat saavat hinnassa huomattavaa skaalaetua pienten toimijoiden maksaessa suhteessa huomattavasti korkeampaa hintaa. Kilpailutuksen ja neljän potentiaalisen  tietojärjestelmän pisteytyksen jälkeen tietojärjestelmäksi valikoitui Mediatri. Kaiken kaikkiaan aseman perustaminen on ollut miljoonaluokan investointi, mutta koska mukaan osakkaiksi lähti useita kymmeniä lääkäreitä, ei kenenkään omakotitaloa tai kerrostalohuoneistoa tarvinnut kiinnittää alkuinvestointeja varten. Kollegoiden lisäksi mukaan vähemmistöosakkaaksi valikoitui yksittäinen paikallinen sijoittaja, joka oli todistetusti aiemmin onnistunut toisella toimialalla kasvattamaan yrityksen tyhjästä – eli hänen osakkuutensa toi yritykseen myös talousosaamista, yrittäjyysosaamista ja kontakteja paikalliseen liike-elämään. Mukaan halajavia sijoittajia olisi ollut enemmänkin, mutta innostuneen kollegajoukon ottaessa alkuinvestoinnit harteilleen, ei laajempaan sijoittajien haalimiseen ollut tarvetta. Omistajakunnasta muodostui laaja, eikä kenelläkään ole määräävää asemaa. Kilpailevissa lääkäritaloissa vastaanoton pitämistä ei kielletty, mutta osakkaat ovat sitoutuneet myymään osuutensa pois, jos lopettavat kokonaan vastaanottonsa Seppälääkäreissä. Johtoajatuksena pysyi edelleen yksityispuolen toiminnan ottaminen lääkärien omiin käsiin Jyväskylän seudulla. 

Seppälääkärit aloittivat vastaanottotoimintansa tammikuussa 2018.Perustamisvaiheessa Jyväskylän paikallinen kilpailutilanne oli jo valmiiksi haastava; kaupungissa olivat edustettuna kaikki suuret ja joku keskisuurikin toimija. Perustajaosakkaat olivat perehtyneet, miten aiemmat lääkärikeskukset olivat nousseet jalkeille välttääkseen sudenkuopat ja onnistuakseen yrityksessään. Yleensä lääkäriasema yltää positiiviseen tulokseen kahden vuoden kohdalla, mutta Seppälääkärit onnistuivat tässä jo puolentoista vuoden kohdalla.  

Seppälääkärit jakoivat toimintansa ”divisiooniin”, jotka ovat itseohjautuvia; esimerkiksi lastenlääkärit, yleislääkärit ja korvalääkärit muodostavat omat divisioonansa ja voivat keskenään miettiä ja toteuttaa oman yksikkönsä toimintamalleja ja hoitoketjuja sekä tehdä laitehankintoja. Hierarkia on luonnollisestikin matala ja polku kehitysideasta toteutukseen lyhyt. Lastenlääkäri Hannu Nissinen kertoo esimerkinomaisesti lastenlääkärien polkaisseen käyntiin lasten maitoaltistukset  ja astmatutkimukset Seppälääkäreillä tyhjästä muutamassa päivässä – isommilla toimijoilla vastaava tuskin olisi ollut mahdollista. Myös potilaiden kanssa asioista sopiminen on helppoa; potilaan kanssa voidaan sopia sujuvasti osamaksusta tai muista järjestelyistä.  

Nissinen ja Janhunen kertovat, että mukaan hakeutui ennen kaikkea osaavia lääkäreitä, jotka olivat panostaneet työntekoon ja olleet ahkeria aiemmin urallaan. Mukaan lähti kokeneita erikoislääkäreitä, mutta myös nuorempia yleislääkäreitä. Suoraan lääkärikoulun penkiltä ei yksityisvastaanottoa voi kuitenkaan siirtyä pitämään, vaan aiempaa kokemusta on tärkeää olla.  Lisäksi lääkärien ollessa omalta alueelta, on voitu ottaa potilas ja inhimillinen kohtaaminen toiminnan keskiöön. Palautekyselyissä Seppälääkärit ovat saaneet kiitosta paikallisuudesta ja helposta saavutettavuudesta sekä tutuista lääkäreistä.  

Hieman yllättäen Janhunen kertoo potilaiden olevan pääosin itse käyntinsä maksavia. Tavallisestihan työterveyspotilaat ovat suurin lääkäriasemien potilasryhmä, mutta Seppälääkärit todistavat omalla menestyksellään, että myös itsemaksavien potilaiden varaan voi edelleen hyvin perustaa lääkärikeskustoiminnan. Työterveyshuollon kilpailutuksiin onkin hankala päästä mukaan, sillä valtakunnalliset (ja globaalit) yritykset haluavat saman toimijan tuottavan palvelut kaikilla toimipaikoilla. Seppälääkärien työterveyspuolen asiakasyritykset ovatkin lähinnä paikallisia pieniä- ja keskisuuria (pk) -yrityksiä. Paikallisuus on tässä kohdassa eduksi: paikalliset yrittäjät mielellään suosivat toista paikallista yritystä. Valtakunnallisten yritysten työterveyshuollon kilpailutuksia silmälläpitäen Seppälääkärit ovat luoneet muiden hengeltään sopivien toimijoiden kanssa yhteistyöverkoston. Ehkä jatkossa työterveyspotilaat muodostavatkin aiempaa isomman joukon Seppälääkärien potilaskunnasta. Tavoitteena Seppälääkäreillä on olla viiden vuoden sisällä Jyväskylän suurin lääkäritalo.  

Itseäni viisaammat ovat todenneet, että nykyisin yksityissektorin toimijalla täytyy olla useampia tukijalkoja. Seppälääkäreillä muut tukijalat ovat omien osaavien ja paikallisten lääkärien tarjoaminen keskussairaan päivystykseen ja osastotyöhön vuokralääkäreinä sekä keskussairaalan ja ympäristökuntien potilaiden palveluseteliulkoistusten tuottaminen. Myös vakuutusyhtiöiden potilaita on hakeutunut runsaasti, mistä todisteena lastenlääkärien hyvin täyttyvät listat. Suoralaskutusta Seppälääkärit ei pienenä toimijana ole vakuutusyhtiöiden kanssa saanut sovittua, mutta se ei näytä potilaita haittaavan – saahan rahat haettua omalta vakuutusyhtiöltä myöhemminkin. Vakuutusyhtiöiden tuottajasopimukset suurien toimijoiden kanssa on kyllä varmasti yksi haaste, joka paikallisen lääkärikeskuksen täytyy jotenkin voittaa – tai hyväksyä, että vakuutusyhtiöt määräävät tietyn osan potilasvirrasta omille sopimustuottajilleen.   

Kaiken kaikkiaan Seppälääkärien toiminta on muokkautunut terveydenhuollon toimintakentän kulloisenkin tilanteen mukaan. Alunperin perustamisajatus Seppälääkäreille lähti sote-uudistuksesta, jonka toteutuminen vaikutti vääjäämättömältä, ja Jyväskylän seudulle oli tulossa yksi valinnnanvapauskokeiluista. Lopulta Seppälääkärit eivät itseasiassa edes osallistuneet valinnanvapauskokeiluun, koska siihen julkisen vallan kohdistama rahamäärä jäi kovasti pieneksi, vaikka yksityisille toimijoille toiminnan tuottaminen oli varsin kallista. ”Valinnanvapauskokeiluun osallistuminen olisi saattanut ajaa meidät konkurssiin” virnistää Nissinen 

Tällä hetkellä suurimmaksi haasteeksi Nissinen ja Janhunen kuvaavat, pitkän pohdinnan jälkeen, toiminnan kasvattamisen – kuinka saada houkuteltua mukaan toimintaan lisää osaavia lääkäreitä pitämään vastaanottoa Seppälääkärien tiloihin. Muutoksen tuulissa oleva sote-lainsäädäntö myös luo yrittämiseen myös omat riskinsä. ”Suuri haaste olisi, jos kahdella toimijalla toimiminen kiellettäsiin, vaikka toisaalta se voisi selkiyttääkin tilannetta – lääkärien pitäisi valita, toimivatko julkisella vai yksityisellä”. Samojen haasteiden ja riskien parissa toki painiskelevat myös muut yksityispuolen toimijat. 

Helpoimmaksi osaksi lääkärikeskuksen perustamisessa ja pyörittämisessä Janhunen kuvaa vastaanoton pitämisen ja lääkärin työn. Suurimmaksi haasteeksi hän puolestaan kuvaa toiminnan tunnetuksi tekemisen; moni jyväskyläläinen on kuullut heistä, mutta luulee heidän olevan pieni toimija. Paras mainos Seppälääkäreille on ollut puskaradio, mutta Jyväskylän seudulla on kuitenkin ollut mainontaa niin televisiossa kuin muissakin medioissa. Ensimmäisenä toimintavuotena potilasvirrat eivät olleet suurensuuria, ja yhdentoista kuukauden kohdalla tilanne oli jopa hieman kriittinen. Osakaslääkärit lisäksi olivat hieman hitaita siirtämään vastaanottonsa muilta toimijoilta itse omistamansa yrityksen toimitiloihinmikä sekin hidasti toiminnan kunnollista käynnistämistä. Potilas kuitenkin hakeutuu lääkärille, mielellään tutulle tai ystävien suosittelemalle lääkärille, ei niinkään tietyn brändin lääkärikeskukseen. Lääkärit ovatkin vetäneet mukanaan tutut potilaat ja kuluneena kalenterivuotena potilasvirrat ovat tasaisesti ja johdonmukaisesti kasvaneet, ja esimerkiksi lastenlääkärien listoilta menevät sääntöön jo kaikki ajat päivittäin. Kaiken kaikkiaan tällä hetkellä Seppälääkäreillä on noin 17 000 potilaskäyntiä vuodessa, sekä muu toiminta tämän päälle.  

Yrityksen kehittäminen jatkuu ja tällä hetkellä nettisivujen ajanvarausjärjestelmää uudistetaan. Hieman yllättäen Nissinen kertoo, että potilailta ei ole tullut ihmettelyä, miksei Seppälääkäreillä ole suurempien toimijoiden tapaan omaa applikaatiota, josta voisi katsoa esimerkiksi omien käyntien potilastekstit ja laboratoriovastaukset. Ehkä lääkärikeskuksen pyörittämiseen ei tarvitakaan potilastietojärjestelmän ja ajanvarausjärjestelmän lisäksi kalliita potilaille kohdistettuja sovelluksia? Tosin oma applikaatio saattaisi olla heille seuraava askel toiminnan kehittämisen tiellä.  

Paitsi, että paikallisten lääkärien omistamassa yrityksessä omaan työhön vaikuttaminen ja uudistusten toteuttaminen on helpompaa kuin suurilla toimijoilla, jää omasta vastaanotosta viivan alle enemmän euroja. Seppälääkäreillä esimerkiksi vuokraprosentti on 18 (itse olin aiemmin pitänyt 20-prosentin vuokraa edullisena), josta on mahdollista joustaa alaspäin runsaasti vastaanottoa pitävien kollegoiden kohdalla. Janhunen ja Nissinen haluavatkin rohkaista kollegoita ryhtymään yrittäjiksi ja perustamaan omiin kaupunkeihinsa jälleen omat lääkärikeskuksensa. ”Nyt meillä on tässä koetettu sabluuna. Muut voivat vapaasti tehdä saman perässä.” Seppälääkärit ovat todistaneet, ettei lääkäriyrittäjyys ole kuollut ja paikallisenkin toimijan voivan edelleen menestyä siirryttäessä 2020-luvulle 

 

Heikki Janhunen (toimitusjohtaja ja vastuulääkäri)
– Lääketieteen lisensiaatiksi 1988
– Yleislääketieteen ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri
– Urasta noin puolet terveyskeskuksessa ja puolet päivystystöissä ja akuuttilääketieteen parissa.
– Vaimon mukaan sotkeutuu asioihin jotka eivät hänelle kuulu. 
– Projektihenkinen
 lasta
– Harrastuksena penkkipunnerrus (salipenkki 190kg), melonta ja retkeily, mitä ehtii
– Elää minuuttiaikatauluelämää, toiveena olisi aiempaa rutinoituneempi elämä 
– Motiivi: ”Lähtökohtaisesti halusin säilyttää profession lääkäreillä, sillä lääkärin työ tuntuu tärkeältä. 
– Haluaa valaa uskoa lääkäreihin, että nämä tekisivät muissa kaupungeissa perässä ”seppälääkärit”

 

Hannu Nissinen (hallituksen puheenjohtaja)
– Valmistunut lisensiaatiksi 2009
– V
almistumisen jälkeen työskennellyt 4v pääsääntöisesti terveyskeskuksessa
2012 aloitti erikoistumisen lastentauteihin, valmistui erikoislääkäriksi 2018
– T
yöskennellyt kunnallisella ja sairaanhoitopiirillä, kuten myös Medonella ja Mediverkolla, toiminut Mediverkolla aluepäällikkönä
– P
itänyt 2013 lähtien yksityisvastaanottoa
– “
Arvostan Heikkiä lääkärinä, päätin lähteä heti mukaan paikallisen lääkärikeskuksen perustamiseen kun Heikki kysyi”.
– Ollut aina yrittäjähenkinen, lapsuuden perheessä pyöritetty kyläkauppaa ja yrittäjyys on muutoinkin ollut verissä
– “
Omassa yrityksessä pääsee tekemään oman näköistä työtä ja tekemään yhdessä”
– T
oiminut Seppälääkärien hallituksessa puolitoista vuotta, vajaan vuoden hallituksen puheenjohtajana
– K
iinnostunut liiketalouteen liittyvistä asioista ja niihin työn kautta perehtymisen lisäksi opiskellut omaehtoisesti liiketaloutta, mm hallitustyöskentelyä (HHJ-kurssi)
– K
aksi lasta; ”Perhe tulee kuitenkin ykkösenä” 

 

Teksti ja kuvat:
Pauli Vähämurto