Jos jokin on kuohunut lääkärikouluttajien keskuudessa alkuvuodesta, niin se on keskustelu Koulutuspaikkakyselyn tuloksista. Tämä Ruotsin mallista mukailtu, laajan mediahuomionkin kerännyt kysely toteutettiin Suomessa ensimmäistä kertaa syksyllä 2017 NLY:n Koulutusvaliokunnan (KoVa) ja toimiston yhteistyönä. Tavoitteet täyttyivät kiitettävästi, mutta kuten monet tulosten perään kyselleet ylilääkärit, mekin jäimme kaipaamaan tietoja monista toimipaikoista ja useammilta erikoisaloilta. Vuonna 2018 KoVan kärkihankkeena onkin lanseerauskierrostaan suositumpi ja kattavampi Koulutuspaikkakysely 2.0. Kehitystyötä tehdään ensimmäisen kyselyn tulosten ja palautteen pohjalta, todennäköisesti yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.  

Syksyn 2018 kysely tulee olemaan siinäkin mielessä mielenkiintoinen tilannekatsaus, että Sosiaali- ja Terveysministeriön (STM) junailema erikoistumiskoulutuksen uudistus on astumassa voimaan vuonna 2019. Sen myötä muuttunee niin erikoisalan valinta kuin osin itse koulutus, jollei heti niin muutaman vuoden sisään. Jatkossa vuosittain toteutettavalla kyselyllä on siis mahdollista kerätä arvokasta dataa koulutuksen toteutumisesta eri toimipaikoissa ennen ja jälkeen erikoistumiskoulutuksen uudistuksen, sekä sitä (ehkä) seuraavan SOTEn. KoVa vahtii ja ottaa kantaa molempiin rantautuviin muutoksiin, eturintamassaan NLYn edustajat STM:n erikoistumiskoulutuksen koordinaatiojaostossa.  

Niin ikään aallonharjalla jatkaa osaamisperustaisen erikoistumiskoulutuksen puolesta puhuminen. Tavoitteena on edistää myös siihen sopivien sähköisten seurantamenetelmien kehittämistä yhteistyössä yliopistojen ja lääkärijärjestöjen kanssa. Jokainen laiva tarvitsee lokikirjansa, jotta matkan edistymistä voidaan reaaliaikaisesti seurata.  

Hieman pienempänä, mutta varsin konkreettisena erikoistuvia koskevana muutoksena 2017 päätettiin Lähijohtaja –opintojen (pakolliseksi) laajuudeksi kansallisesti 10 opintopistettä. Vaihtoehtoisesti saa edelleen suorittaa 30 opintopistettä (virallinen lähijohtaja –pätevyys), joista aiempaa suurempi osuus olisi tarkoitus voida suorittaa verkkopohjaisilla ja eri yliopistojen välillä vapaammin valittavilla kursseilla. Tämän uuden kurssitarjottimen kasaamista ja kommentointimahdollisuutta odotamme yhtä innokkaasti kuin surffari seuraavaa aaltoaan.  

Tiukasti tarkkaillaan myös kesäkuussa julkaistavan Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) raporttia lääketieteen peruskoulutuksen laadusta suomalaisissa yliopistoissa. Onhan selvää, että vain laadukas runko kannattelee laivaa työelämän tyrskyissä. Koska kyseessä on peruskoulutuksen arvionti, KARVIn tulosten jälkimainingit kahlataan yhdessä SML:n hallituksen kanssa.  

Kaikkien yllä esiteltyjen projektien kannalta on erityisen hienoa, että tänä vuonna KoVassa on kattava edustus eri tiedekunnista valmistuvia edustajia: Turusta Henni Hiltunen ja Emily Pan, Tampereelta Krista Korja, Oulusta Ville Lindholm ja Helsingistä Anni Vartiainen. Tärkeää käytännön kokemusta erikoistuvan arjesta vuorostaan omaavat Iiro Karhiaho (sisätaudit), Tiia Mönttinen (kirurgia), Kristiina Rönö (naistentaudit), Pihla Sassi (psykiatria), Laura Seppälä (lastentaudit) ja Liisa Viita-aho (kirurgia). 

Ilolla KoVaa 2018 kipparoi,  

Sara Mäkelä 

LL, Tohtorikoulutettava