Kuntatyönantajan edustajat Ruskoaho ja Mursu kirjoittivat 17.6. lääkärien koulutusmäärien lisäämisestä (HS 17.6.2019).
Perusterveydenhuolto on viime aikoina ollut kiitettävästi esillä; onkin ilahduttavaa todeta yhteiskunnassamme löytyvän tahtotila perusterveydenhuollon vahvistamiseen.
Vastoin kirjoittajien pohdintojen, ei kuitenkaan lääkäriopiskelijamäärän lisääminen ole perusteltu tai realistisesti toteutettavissa oleva ratkaisu.
Kirjoittajat perustelevat tarvetta eräiden OECD-maiden lääkärimäärillä, terveydenhuollon järjestelmien ollessa erilaisia on kuitenkin olennaista keskittyä hoitotavoitteisiin.
Kireämmän hoitotakuun toteutumiseksi THL arvioi perusterveydenhuollon kaipaavan 1000 lääkäriä lisää – etenkin laajentamalla virkapohjaa. Nämä virat täyttyvät nykyisillä koulutusmäärillä sangen kevyesti. Koulutusmääriä on lisätty vuodesta 2012 huomattavasti, noin 750:een per vuosi.
Kestäessä miltei 10 vuotta päätöksenteosta ennen kuin muutos näkyy työmarkkinoilla, ovat ensimmäiset ennätyssuuret, yliopistojen rakenteita äärirajoille venyttävät, kurssit juuri valmistumassa. Koulutuslisäykset on tehty, yli tarpeen, huomioiden myös reippaasti yli tuhat ulkomailla lääkäriksi opiskelevaa suomalaista. Kirjoittajat toteavat, että opiskelijoista vain 60% palaisi Suomeen. Kuitenkin vain 3% ilmoittivat vuonna 2016 tehdyssä selvityksessä jäävänsä varmasti ulkomaille. Tuloksena Suomen työmarkkinoille valmistuu lähivuosina noin 900 lääkäriä per vuosi – yli 1.5% valmistuvien ikäluokasta. Huomioiden eläköitymiset kasvaa lääkärimäärä jopa 400:lla per vuosi.
Kuntatyönantajan edustajat viittaavat argumenttina myös STM:n erikoislääkäritarvearvioon. Kuitenkaan, kuten tarvearvion laatijat toteavat, ei tuloksia tule soveltaa perustutkinnon kohdalla; on esimerkiksi tuhansia erikoistumattomia lääkäreitä. Lisäksi, tarvearvion menetelmiä on kyseenalaistettu niin laajasti, ettei sitä sovelleta suoraan edes erikoislääkärikoulutuksen kohdalla.
Lääkärityövoimaa voi ja tulee tarkastella myös muilla mittareilla kuin määrällä. Opiskelijamäärän ja rakenteellisten resurssien suhde vaikuttaa keskeiseen suureeseen, laatuun. Lääkärien kouluttamista ei voi lisätä laadukkaasti vain lisärahoituksella. Opetushenkilökuntaa, tiloja tai potilasopetusta ei yksinkertaisesti rahalla lisätä, kun rakenteellisia rajoitteita on useita. Ennätyssuuret kurssit asettavat jo nykyisellään yliopistot, sairaalat ja opiskelijat haastavaan asemaan.
Pidetään laatu johtotähtenä, ja turvataan yli tarpeen riittäville opiskelijoille puitteet omaksua tiedot ja taidot hoitaa potilaita menestyksellä terveyskeskuksissa ja muualla.
Opiskelijamäärän lisääminen ei ole ratkaisu nykytilaan eikä vaihtoehto työolosuhteiden parantamiselle ja perusterveydenhuollon kehittämiselle. Hyviä keinoja näihin, eli terveyskeskuksien vahvistamiseen, jakavat terveydenhuollon ammattilaiset ilomielin jatkossakin.
Fredrik Ahlström
Puheenjohtaja
Suomen Medisiinariliitto
Tämä kirjoitus ja Sonja Aukeen kirjoitus “Miten kuntatyönantaja ratkaisee lääkärivajeen?” ovat kirjoitettu vastineiksi Ruskoahon ja Mursun ja 17.6 Helsingin Sanomissa julkaistuun mielipidekirjoitukseen.
