Lääkäriltä odotetaan vankkaa asiantuntemusta tuoreimmasta tutkimustiedosta, kykyä kohdata potilaat empaattisesti sekä aktiivista tutkimustyötä. Kuitenkin työpäivät muistuttavat yhä useammin liukuhihnatyötä, eikä aikaa ajattelulla, kehittymiselle tai kehittämiselle jää. Nuorten Lääkärien Yhdistys julkaisi 25.10 kannanoton, jossa vaaditaan, että 20% lääkärien työajasta kohdennetaan asiantuntija- ja kehitystehtäviin. Sonja Aukee toimii NLY:n edunvalvontavaliokunnan puheenjohtajana ja oli yhtenä pääarkkitehtina kirjoittamassa kannanottoa. Mistä idea kannanottoon lähti? Entä, mitä Sonja ajattelee nuorten lääkäreiden asiantuntijuudesta? 

Kehitystyöllä on konkreettista merkitystä 

Sonja on ehtinyt työskennellä uransa aikana useammassa eri työpaikassa ja kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka erilaiset mahdollisuudet itsenäiseen opiskeluun ja kehittämistyöhön eri työpaikoissa on ollut: ”Eräässä työpaikassani sain työni tehtyä sopivasti ennen klo 15, joten minulle jäi luppoaikaa, jonka käytin suorittamalla Oppiportin kursseja. Koin, että EKG:n tulkinta on heikkouteni, joten syvennyin siihen. Myöhemmin toisessa työpaikassa koin työtahdin aivan tolkuttomaksi: aikaa ei ollut perehtyä potilaisiin, eikä heidän sairauksiinsa. Epävarmuuttani ja kiireen vuoksi saatoin määrätä potilaille turhia tutkimuksia, minkä olisin voinut korjata sillä, että olisin ehtinyt lukea huolellisemmin potilasasiakirjat ja perehtyä esimerkiksi Käypä hoito -suosituksiin. Myöhemmin kuulin, että joissain paikoissa todella on yksi päivä viikossa kouluttautumiseen ja kehitystyöhön. Siitä se idea kannanottoon lähti.” Molemmat Sonjan antamat esimerkit ovat terveyskeskuksista, joten ero työtahdin ja -kulttuurin välillä ei selity perusterveydenhuollon kriisillä.  

Tällä hetkellä Sonja työskentelee Keski-Suomen keskussairaalassa radiologialla, jossa koulutus- ja kehitystyö on huomioitu hyvin nuorten lääkärien arjessa: 

”Tällä hetkellä radiologialla olen taas tilanteessa, jossa voin opiskella työpäivän aikana ja Jyväskylän röntgen on aivan timanttinen työpaikka! Erikoistuvilla on erityisesti CT- ja MRI-sijoituksissa hyvin aikaa opiskella työn ohella. Esimerkiksi, jos tulee vastaan jokin uusi sairaus, niin saatan lukea siitä teoriaa ennen lausunnon kirjoittamista. Koulutuksia meillä on säännöllisesti ja seuraamme myös TAYS:n ja KYS:n koulutuksia videoyhteyksien avulla. ”  

NLY:n vaatimusta 20% työajan kohdentamista asiantuntija- ja kehitystehtäviin voidaan kritisoida liian kalliiksi – väheneehän tällöin lääkärin viikon aikana hoitamien potilaiden määrä. Kuitenkin kouluttautumalla ja prosesseja kehittämällä, voidaan myös helpottaa lääkäreiden työtä, tuottaa terveyshyötyä potilaille ja saada aikaan euromäärisiä säästöjä. 

Esimerkiksi, kun otimme koulutuksen seurauksena käyttöön kilpirauhasen ultraääneen liittyvän ACR-TIRADS -luokituksen, talon KNK-lääkärit pystyivät tekemään hoitopäätöksiä entistä paremmin ja johdonmukaisemmin, sekä ennen kaikkea näyttöön perustuenTämä johti positiivisiin vaikutuksiin niin potilaiden hoitoketjussa, hoidossa kuin kustannustenkin osalta.” 

Asiantuntijuudessa 80% on riittävästi 

NLY vaatii kannanotossaan lääkärille työaikaa asiantuntijatehtäviin. Nuorilääkäripäivillä oli kahden päivän aikana äänessä monta nuorta, oman alansa asiantuntijaa. Sonja oli kuuntelemassa Nuoret tutkijat – luentoa, jolla pureuduttiin asiantuntijuuteen ja sen kehittymiseen nuorten tutkijoiden näkökulmasta. 

”Hematologiaan erikoistuva lääkäri Mikko Keränen kertoi, että syventyessään hematologiaan tutkimuksen kautta, hän on saanut klinikassa asiantuntijan roolin ja sen myötä vastuuta alansa potilaiden hoidosta. Tämä on juuri sitä asiantuntijatyötä, jota lääkäri pitäisi saada tehdä: syventyä hoitamiensa potilaiden sairauteen tutkimuksen myötä, viedä diagnostiikkaa ja hoitoa eteenpäin ja siten parantaa potilaiden hoitoa. Eräs tutkijan työuran etappi voisikin olla lääketieteellisen johtajuuden saavuttaminen omassa spesialiteetissaan.  

Myös Sonja on toiminut omalla alallaan asiantuntija- ja opetustehtävissä. Asiantuntijanakin on tärkeää muistaa, ettei kaikkea voi, eikä tarvitsekaan tietää: 

Olen opettanut nuorempia kollegoita ja he kysyvät aivan loistavia kysymyksiä, jolloin opin itsekin. On aivan ok sanoa, ettei tiedä ja pohdiskella vastausta yhdessä kollegoiden kanssa. 

Myös Nuorilääkäripäivien Nuoret tutkijat -sessiossa tuotiin vahvasti esille se, ettei kukaan voi, eikä kenenkään voida olettaa tietävän kaikkea: 

”Lääketiede on itseään korjaavaa, joten 100% täydellisyyttä ei kannata tavoitella. Mielestäni se tarkoittaa sitä, että suorittaessa, kuten luennoidessa, joskus 80% riittää, mikä voi helpottaa suoriutumisen tuskan käsittelyä. 

Nuori lääkäri – asiantuntija vai työmyyrä 

NLY:n toteuttamassa vuoden 2018 Koulutuspaikkakyselyssä, ”työmyyrä” oli yksi eniten käytetty sana kuvaamaan erikoistuvan roolia työpaikalla. Onko lääkärin rooli tulevaisuudessakin työpaikalla työmyyrä, asiantuntija vai kenties jotain muuta? 

Asiantuntijakin voi tehdä töitä ahkerasti kuin työmyyrä. Ehkä negatiivinen kaiku liittyy pikemminkin suorittamiseen kiireessä ilman riittäviä tietoja ja taitoja, vailla tavoitteita ja laadun seurantaa. Lääkäri on aina ollut erikoisessa kaksoisroolissa: lääkäri on työntekijä, mutta samalla lääketieteen asiantuntija, joka tutkimuksella tuottaa ja koulutuksen avulla soveltaa lääketiedettä. Toivon ja uskon vakaasti, että pitämällä yllä keskustelua lääkärin työnkuvasta, voimme päästä tilanteeseen, jossa tutkimus ja koulutus nähdään aidosti yhtä tärkeänä osana tuotantotaloutta kuin potilastyökin. 

KUKA?
Sonja Aukee
TyöskentelenErikoistun radiologiaan ja olen töissä tällä hetkellä Keski-Suomen keskussairaalassa radiologialla mutta ensi vuonna lähden tekemään tutkimusta radiologiaan liittyen ja siten vaihdan työpaikkaa, vaikka Jyväskylässä olen kovin viihtynyt. 
Vapaa-aikanani: Käyn koirani kanssa pitkällä kävelyllä metsässä. Sen lisäksi harrastan muutakin urheilua, kuten crossfit. Toki tapaan ystäviäni ja harrastan myös ainejärjestötouhua.
Minä kolmella adjektiivilla:Tosikko mutta rento, ennen kaikkea optimisti.