Ennen videopuheluihin törmäsi leikkaussalissa, kun kirurgin konsultoiman kollegan kasvot ilmestyivät ruudulle. Nyt videopuhelu tekee tuloaan myös perusterveydenhuoltoon. Ilmiön taustalla on suomalainen startup-yritys Meedoc, jossa lääkäri ottaa vastaan etänä.
MeeDocissa työskentelevä lääkäri Mikko Lehtovirta on hyvällä tuulella. Hän on viikonloppuna voittanut hopeaa street-tanssien SM-ryhmissä. ”En taida käydä kovin tavallisesta 51-vuotiaasta”, Lehtovirta päivittelee. Hän kertoo olevansa ensimmäisiä Meedociin palkattuja lääkäreitä, joka ei kuulu kolmen perustajan, lääkäri Wille Komulaisen ja diplomi-insinöörien Mikko Kiiskilän ja Juho Koposen kaveripiiriin. Startup on kasvamassa kovaa vauhtia.
”Aina kun on ollut lääkäreitä, on riittänyt naapureita, jotka haluavat kysyä neuvoa lääkäriltä. Meedoc on kuin laajennettu naapurusto”, Lehtovirta selittää.
Meedocin naapurustossa kyselylle on selkeät säännöt. Lääkäri asettaa profiiliinsa vapaita vastaanottoaikoja, ja asiakas varaa haluamansa soittoajan listasta. Lääkärin asiakas saa valita itse – tällä hetkellä listalla on kahdeksan vaihtoehtoa, joista jokaisesta kerrotaan koulutus ja taustatietoja. Halutessaan voi myös odotella päivystyksessä ensimmäistä vapaata lääkäriä.
Itse vastaanotto tapahtuu videoyhteyden välityksellä. Älypuhelimelle tai tablettitietokoneelle tarvitaan erillinen sovellus, joka on toistaiseksi tarjolla vain Applen laitteisiin. Myös mikä tahansa videokameralla varustettu tietokone kelpaa. Videopuhelu maksaa Kela-korvauksen jälkeen 25 euroa. Lehtovirta pitää reilua laskutusta Meedocin vahvuutena. Palvelun hinta on esillä selkeästi, eikä muita kuluja tule. ”Asiakkaalle palvelun ehdot tehdään alusta asti selväksi”, Lehtovirta toteaa.
Vastaanoton jälkeen lääkäri kirjoittaa asiakkaalle mahdolliset reseptit ja potilasohjeen. Ne ovat hetken kuluttua luettavissa ja tallentuvat Meedoc-sovellukseen, jossa niihin voi myöhemmin palata. Sairaslomaa palvelun kautta ei voi määrätä, ja reseptin kirjoittaminen vaatii potilaan henkilöllisyyden varmistamisen.
Meedocin lääketieteellisen johtajan Wille Komulaisen mukaan idea startupin perustamiseksi lähti toisen perustajan, Mikko Kiiskilän kipeästä polvesta.
”Mikko teki valtavasti töitä Piilaaksossa eikä hänellä ollut aikaa käydä näyttämässä polveaan lääkärille. Hän mietti, miksei lääkäri voisi arvioida polven kuntoa Skypen välityksellä”, Komulainen kertoo. Perustajakolmikko lähti selvittämään asiaa Valvirasta ja Sosiaali- ja terveysministeriöstä asti. Skype ei kuulemma kelvannut lääkärintyöhön, sillä yhteys ei ollut salattu ja potilasturvallisuus vaarantuisi. Koska videoyhteys sinänsä oli hyväksyttävä keino diagnoosin tekoon, kaverukset lähtivät suunnittelemaan salattuun yhteyteen perustuvaa prototyyppiä. Sovellus valmistui ja rahoitusta tuli bisnesenkelien lisäksi Tekesiltä.
Komulaisen mielestä palvelu sopii hyvin perusterveydenhuoltoon. Tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat ja ylähengitystieinfektiot kuulemma työllistävät.
”On melko tylyä joutua odottamaan jalkasilsan kanssa kuusi viikkoa lääkäriin pääsyä”, Komulainen kuittaa. Yksittäisten käyttäjien lisäksi firmat voivat ostaa Meedocin palveluita työterveydenhuollon tueksi. Työterveydenhuollon palveluiden ostaminen on automatisoitu. Riittää, että yritys tekee tilauksen nettisivujen kautta.
”Muutama firma on jo spontaanisti lähtenyt mukaan”, Komulainen kiittelee. Suunnitteilla on myös hoitavan lääkärin mahdollisuus tilata potilaalle laboratoriotutkimuksia.
Lehtovirran mukaan on asioita, joita potilas ja lääkäri eivät voi setviä etäyhteyden kautta. Monen vaivan selvittelyyn videopuhelu kuitenkin soveltuu mainiosti. ”Tutulta potilaalta lääkäri voi huomata jo videopuhelun avulla, että jokin on muuttunut”, Lehtovirta selittää. Komulainen lisää listaan vielä mielenterveyspalvelut. ”Kaikki, mihin tarvitaan keskustelua tai visuaalista erottelukykyä”, Lehtovirta summaa. Palvelu on ollut koekäytössä muun muassa YTHS:n Lappeenrannan toimipisteessä, ja palaute on ollut positiivista.
Opiskelijoille palveluun liittyvän tekniikan käyttö lienee arkipäivää, mutta vanhuksista vain joka kolmannella on tietokone. ”Toisaalta esimerkiksi tablettitietokoneita alkaa jo olla yhä iäkkäämmillä”, Lehtovirta muistuttaa. Hän uskoo, että palvelu sopii kaikille ikäryhmille.
Meedocissa kaupan on ennen kaikkea lääkärin asiantuntijuus. ”Asiantuntijan arvio hoidontarpeesta on monelle tärkeä.” Lehtovirta voi muiden Meedoc-lääkärien tavoin jakaa asiakkaille käyntikortteja, joissa kerrotaan, kuinka Meedoc-lääkäriin saa yhteyden. Ohjeena on ottaa yhteyttä tarvittaessa.
Lehtovirta uskoo teknologian kehityksen mullistavan terveydenhuollon. Tärkeimpinä viimeaikaisina editysaskeleina hän pitää terveydenhuollon mobilisoitumista ja sitä, että tiedon kerääminen potilaasta helpottuu. ”Sen sijaan, että potilasta muistutettaisiin mittaamaan verenpaineensa kerran joka aamu, hänelle annetaan kotiin laite, jonka voi aamukahvia keitellessä asentaa käsivarteen, ja joka mittaa verenpaineen kahdesti tunnissa. Parin viikon kuluttua potilas tulee lääkärin vastaanotolle kymmenien mittaustuloksen kanssa. Siinä on lääkäri polvillaan”, Lehtovirta lataa.
”Tietoa on kiitettävästi, mutta samalla tarve sen työstämiseen kasvaa”, hän jatkaa. Potilaasta saatuja tietoja voidaan jatkossa myös verrata suurempiin tietomääriin ja näin parantaa hoidon laatua. ”Lääkäriin on myös saatava yhteys monella eri tavalla. Itse olen urallani antanut lääketieteellisiä neuvoja videopuheluiden lisäksi ainakin WhatsAppin, Facebookin, Twitterin, tekstiviestien ja tavallisten puheluiden kautta”, Lehtovirta listaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että lääkärin on ymmärrettävä potilaan ja lääkärin välisen suhteen luottamuksellinen luonne ja tietoturvan asettamat rajoitukset. ”Lääkäriliitolla on aiheesta selkeä ohjeistus, joka jokaisen lääkärin tulee hallita.”
Nico Vehmas
Lue myös Nico Vehmaksen aiheesta kirjoittama kolumni Mobiilius ruosteessa.