Alkuvaiheen erikoistuvia lääkäreitä tavatessa tulee helposti kysyttyä: ”Miten on mennyt terkkarissa?”. Usein vastaukseksi saa TJ- jotain. Lukema on aina tarkkaan laskettu ja harvoin kertoo kollegan suuresta surusta tk-palveluiden päättyessä.

Mekin välttelimme terveyskeskuksessa työskentelyä koko opiskeluajan ja vielä hetken valmistumisen jälkeenkin. Yleislääkärin työ ei tuntunut kiinnostavalta ja sosiaalipuolen asiat eivät houkuttaneet. Kuitenkin sinne terkkariin pitää itse kunkin jossain vaiheessa suunnata, jos aikoo erikoislääkäriksi jonain päivänä valmistua. Näin mekin jouduimme väistämättömän eteen. Teimme listan terveyskeskuksen valintakriteereistä: molemmille töitä, mahdollisimman pitkä matka lähimpään sairaalaan, lumiset talvet, laskettelukeskus ja lentokenttä lähellä. Vaihtoehtoja jäi kolme: Kittilä, Ivalo ja Kuusamo. Kittilästä ei voitu taata molemmille 9 kuukauden työsuhdetta samaan aikaan, Ivalosta emme saaneet vastausta sähköpostiin, joten jäljelle jäi Kuusamo. Sovimme 9 kuukauden pestistä syyskuusta toukokuun loppuun.  

Asunnon järjestäminen Kuusamosta osoittautui yllättävän haastavaksi. Kerrostalossa voi asua Helsingissäkin, joten haaveissamme oli mökkimäisempi asumismuoto. Mökkien vuokraus tapahtuu yleensä viikkovuokraperiaatteella ja suosituimmat viikot on usein varattu vuosiksi eteenpäin. Näin ollen piti löytää mökki, josta ei ollut varattu yhtään viikkoa ennakkoon sekä neuvotella inhimillinen kuukausivuokra.  Lopulta onnistuimme löytämään Rukalta oikein sympaattisen ja toimivan kodin Kuusamo-vuotemme ajaksi. Ruka sijaitsee 25km Kuusamosta pohjoiseen. Koska liikennevaloja ja ruuhkaa ei liiemmin meillä päin ole, taittuu työmatka talvirajoituksillakin alle puolen tunnin. Ajoittain tiellä löntystävät porot toki hidastavat matkantekoa, sillä poroillahan ei tunnetusti ole kiire minnekään. Rukalla asuminen on osoittautunut ainakin meille nappivalinnaksi: saimme toivomaamme mökkimäisyyttä, tapapihalla ruokailevat porot saavat hymyilemään ja hiihtoladutkin lähtevät takapihalta.  

Eniten Kuusamossa asumisessa on yllättänyt vapaa-ajan määrä. Aikaa urheiluun, pleikkarin pelailuun, lukemiseen ja väitöskirjan tekemiseen tuntuu olevan paljon enemmän kuin Helsingissä asuessamme. Säännöllisellä päivätyöllä on varmasti oma osansa yhtälössä, mutta suurin rooli on täysin erilaisella elämänrytmillä. Kunpa saisimme tuotua kiireettömät lenkit ja rauhalliset hetket takkatulen ääressä mukanamme myös Helsinkiin. 

Toinen suuri muutos Helsinki-elämäämme verrattuna oli wolttauksen loppuminen. Rukan ravintolatkin aukaisivat ovensa vasta sesongin alkaessa marraskuun lopussa. Pakon edessä meidän täytyi siis opetella uudelleen päivittäinen ruuanlaitto. Ja totutella laittamaan ruokaa ilman etnisiä maustekastikkeita, granaattiomenoita, sesaminsiemeniä ja muita eksoottisia raaka-aineita, sillä ne eivät vielä ole Kuusamon marketteihin päätyneet. Tähän olemme onneksi jo 4 kuukaudessa tottuneet ja pakastimemme täyttääkin tällä hetkellä puolikas poro.  

Työ Kuusamon terveyskeskuksessa on osoittautunut vieläkin mielekkäämmäksi ja antoisammaksi kun etukäteen osasimme odottaa.  Työkokemuksemme sisätaudeilta, kirurgialta ja anestesiologialta osoittautunut kultaakin kalliimmaksi. Pleuradreenin laitto, io-poraus, hätäintubaatio ja hemodynamiikan stabiloiminen ovat kaikki konkretisoituneet hengenpelastavina toimenpiteitä. Yksi hienoimmista asioista Kuusamon terveyskeskuksen toiminnassa on kuitenkin se, ettei tällaisissa tilanteissa tarvitse selviytyä yksin. Vuorossa on aina anestesiatakapäivystäjä, joka tulee taloon 30min varoitusajalla ja lähtee tarvittaessa saattamaan potilaan ambulanssilla Ouluun. Lisäksi lähes kenelle tahansa voi soittaa vapaa-ajallakin konsultoidakseen tai pyytääkseen paikan päälle apukäsiksi tai apuaivoiksi. Mieleenpainuvimpana anekdoottina tästä varmasti on kesken hiihtolenkin tullut puhelu, joka johti kilpailunomaiseen hiihtoon terveyskeskukselle ja intubaatioon hiihtovaatteissa, monot toki vielä jalassa.  

Myös virka-ajan kiireettömämmissä asioissa konsultaatiomahdollisuudet ovat hyvät. Talossa on joka päivä nimetty konsultti, jonka voi tarvittaessa pyytää myös vastaanotolle auttamaan tai opettamaan. Lisäksi jokaiselle erikoistuvalle on ositettu oma tutor-lääkäri, jonka kanssa voi haastavampia tapauksia pohtia yhdessä. Terveyskeskuksen vakiohenkilökuntaan kuuluu geriatri, pediatri ja anestesialääkäri. Lisäksi Coronarian kautta Kuusamossa käy ainakin 10 erikoislääkäriä useamman kerran kuukaudessa pitämässä vastaanottoa ja vastaamassa konsultaatioihin. Erikoislääkärit järjestävät myös koulutuksia toivotuista aiheista, sekä ottavat erikoistuvia lääkäreitä mukaan vastaanotoilleen harjoittelemaan tutkimista ja toimenpiteitä.  

Perehdytyksestä puhutaan nykyään paljon, ja sitä pidetään suuressa roolissa erikoislääkärikoulutuksen laatua arvioidessa. Meidän perehdytykseen oli varattu 1,5 työpäivää. Ei varmastikaan riittävästi, mutta sentään jotain. Huomasimme kuitenkin nopeasti, että hyvät konsultaatiomahdollisuudet paikkaavat hieman heikompaa perehdytystä.  

Vastaanoton pitäminen oli myös hyvä paikka opetella talon tapoja, sillä Kuusamossa on nuorilla lääkäreillä 40 minuutin vastaanottoajat. Olemme nauttineet kovasti hieman standardia pidemmästä vastaanottoajasta, sillä tuossa ajassa ehtii usein hoitaa potilaan kokonaisvaltaisesti, kysellä kuulumiset ennen vaivoja sekä konsultoida tarvittaessa jo vastaanoton aikana. Päivät eivät juurikaan veny suunniteltua pidemmiksi ja lounaalle ehtii lähes poikkeuksetta. Koska päivätyö ei ole ylitsepääsemättömän kuormittavaa, riittää talon lääkäreillä myös päivystysinnokkuutta. Kuusamon terveyskeskuksessa toimii päivystys 24/7, arkisin talon oman lääkärikunnan pyörittämänä ja viikonloppuisin Coronarialle ulkoistettuna. Päivystysvuorot ovat suosittuja, eikä kenenkään tarvitse tahtomattaan päivystää. Halukkaille riittää keskimäärin 2 yöpäivystystä kuukaudessa.  

Mahdollisuutta oman työn sisällön suunnittelemiseen, muokkaamiseen ja kehittämiseen pidetään usein kyselytutkimuksissa yhtenä tärkeimpänä työssä viihtymiseen vaikuttavana tekijänä yhdessä työympäristön viihtyvyyden kanssa. Kuusamossa meillä on ollut loistavat mahdollisuudet vaikuttaa työmme sisältöön. Pidimme ylilääkärin kanssa ensimmäisellä viikolla palaverin, jossa saimme kertoa toiveistamme ja kiinnostuksen kohteistamme. Tavallisten vastaanottopäivien sekaan löytyi sopivasti osastotyöskentelyä, neuvolaa, kouluterveydenhuoltoa, päivystystä, alokastarkastuksia ja paljon muuta. Lisäksi tutor-lääkärimme valittiin sijoituspaikkamme ja mielenkiinnonkohteidemme perusteella. Oman aikataulumme suunnittelun lisäksi olemme osallistuneet myös terveyskeskuksen toiminnan kehittämiseen: tutor-tuntien määrää on lisätty, erikoistuvat pitävät aamuraporttien ohessa lyhyitä koulutuksia, päivystyksen toimintaa on tehostettu ja hoidontarpeen arvio on osittain siirretty lääkäri-hoitaja –työparin vastuulle. 

Mikään paikka ei ole täydellinen, vaikka ihastumisen hetkellä negatiiviset asiat jäävätkin usein huomioimatta. Uudistukset eivät tule ilman muutosvastarintaa ja varmasti jokaisessa työpaikassa joutuu kuulemaan nuorena lääkärinä liian usein ”näin on aina tehty”. Näihin ilmiöihin mekin olemme törmänneet ja tulemme varmasti törmäämään jatkossakin. Onneksi asiat yleensä ratkeavat keskustelemalla ja kompromissikin useimmiten löytyy.  Suurimmat luopumisen kohteet henkilökohtaisessa elämässä Kuusamoon muuttaessa ovat ehdottomasti olleet sosiaalisen verkoston jääminen Helsinkiin sekä palvelutarjonnan huomattava supistuminen. Onneksi verkkokaupat on keksitty, Finnair lentää päivittäin etelään ja kodistamme löytyy monta vierashuonetta ystävien vierailuja varten. 

Kokonaisuudessaan elämän Rukalla ja työn Kuusamon terveyskeskuksessa voisi summata syntyperäisen töölöläisen kommenttiin: ”Kuusamosta puuttuu kaikki Helsingissä ärsyttävät asiat, niin töissä kuin vapaa-ajallakin.”

 

Juttu julkaistaan Nuori Lääkäri lehdessä 1/18