Lääkärin ammatti on valtakunnan medioissa ollut listattuna helposti tekoälyllä korvattavien joukossa. Olen seurannut tätä uutisointia ajoittain huvittuneena, ajoittain uteliaana, joskus jopa huolestuneena. Radiologian alan suurimmassa kongressissa Chicagossa loppuvuodesta 2018 tekoälyn kuvantulkintakyky oli läsnä kaikkialla. Vasta siellä aloin uskoa tekoälyn todella olevan tulossa lähitulevaisuudessa.

Itse suhtaudun tekoälyyn ja sen mukanaan tuomaan muutokseen positiivisesti. Onneksi kehitys etenee – tekoälyn avulla voimme hoitaa potilaita ja ehkäistä sairauksia entistäkin paremmin! Menneisyyden vangiksi ei voi jäädä.

Olen kiertänyt menneinä vuosina lukuisissa terveydenhuollon startup-tapahtumissa. Tähän asti terveydenhuollon yritystapahtumiin kuitenkin ovat linnoittautuneet etupäässä wellness ja kauneudenhoitoon keskittyvät yritysideat. Viime vuoden lopulla järjestetyssä Slushissa olinkin positiivisesti yllättynyt, sillä siellä oli oikeita terveydenhuollon startupeja paikalla – ja useimmissa niistä perustajajäsenistä vähintään yksi oli taustaltaan lääkäri.

Terveydenhuollon startupeihin on jo pitkään liittynyt laajaa innostusta ja suuria odotuksia. Lääkäreiden on tärkeää lähteä mukaan startupeihin ja tekoälyn jalkautukseen, jotta innostus ja aktiivisten koodarien mielenkiinto saadaan suuntautumaan nimenomaan terveydenhuollon ja lääketieteen kehitykseen – ja toisaalta jotta tuloksena olisi oikeasti terveyshyötyä lisääviä tuotteita. Meillä ei ole varaa toistaa parin vuosikymmenen takaisia virheitä, jolloin potilastietojärjestelmien kehittäminen jätettiin tekniikanalan ihmisten vastuulle lääkärien jättäytyessä pois järjestelmien kehittämisestä.

Tekoälyyn liittyvät innovaatiot vaativat kuitenkin leveitä hartioita ja suurta rahapussia, mistä johtuen tekoälyyn nojautuvia yrityksiä ei Slushissa juuri näkynyt, varsinkaan terveydenhuollon puolella. Globaalit yritykset suojelevat tekoälyyn pohjautuvia järjestelmiään kuten muitakin yrityssalaisuuksia, eikä pienillä toimijoilla taida olla sille kentälle asiaa.

Pian ylilääkärien ovilla alkaa juosta globaalien yritysjättien myyntimiehiä tarjoamassa tekoälyratkaisuja, joiden diagnostinen laatu on varmistettu maailmalla – kotimaisiin olosuhteisiin niiden toimivuutta tuskin tullaan testaamaan. Tuotto valuu ulkomaille ja ylläpito hoidetaan valtamerten takaa. Näin maailmanpoliittisesti epävarmana aikakautena haluan kuitenkin nostaa keskusteluun myös tekoälyjärjestelmien huoltovarmuuden: Pitäisikö tekoälypohjaisten järjestelmien huolto järjestää Suomessa ja osaamisen olla täällä, jotta tehokkaaksi hiottu terveydenhoitojärjestelmämme ei kriisitilanteessa romahda, jos tekoälypohjaiset järjestelmät lakkaavat toimimasta?

Terveydenhuollon kenttä tulee muuttumaan tekoälyn myötä meidän uramme aikana. Jo nyt käytössä olevan teknologian avulla voitaisiin hoitajaresepti korvata yksinkertaisella algoritmilla. Hoitajaresepti oli päänavaus jossa vastuu toisen ihmisen tekemästä työstä sälytettiin yksikön ylilääkärin vastuulle. Haluammeko samaa kaavaa käyttäen ottaa kantaaksemme tekoälyn tekemät päätökset, vai tuleeko lääkärin edes klikkauksellaan hyväksyä tekoälyn ehdottama diagnoosi ja hoitopäätös? Lääkärin vahvuus on kyky kohdata potilas ja tämän huolet, sekä kantaa vastuuta – näihin tekoäly ei pysty. Tekoälystä tulee varmasti hyvä renki, mutta isännäksi siitä ei ole.

Meidän tulee olla aktiivisia tekoälyn käyttöönotossa ja aktiivisia keskustelijoita tekoälyyn liittyvissä vastuukysymyksissä, jos haluamme sen oikeasti helpottavan työntekoa ja johtavan parempiin hoitotuloksiin.

 

Pauli Vähämurto, LL,
Nuori Lääkäri -lehden päätoimittaja