Tapetilla on kenties koko kevään puhuttavin aihe nuorten keskuudessa: erikoistumiskoulutuksen valintamenettelyn luonnos. Erikoistumisopintojen valintamenettely ei kuitenkaan ole uusi asia. Nuorten Lääkärien Yhdistys hyväksyi jo vuonna 2014 oman mietintönsä valintamenettelystä. Tässä mietinnössä esitettiin pisteytystä, jossa kokonaispistemäärän 30 pistettä saisi kartutettua kliinisestä kokemuksesta, tieteellisistä ansioista ja haastattelusta 10 pistettä kustakin. Nyt valintamenettelyä kuitenkin uudistetaan tosi tarkoituksella. Uudistusta on meille tulossa esittelemään valintamenettelyn valmisteluryhmän apuna työskentelevä koulutussuunnittelija Kristiina Tolvanen. Odotamme Tolvasen tapaamista innolla. Ovi käy – ensimmäinen vaikutelmamme Kristiina Tolvasesta: värikäs!

Kristiina Tolvanen kuvailee itseään yliopiston sekatyöläiseksi. Koulutukseltaan Tolvanen on filosofian maisteri, pääaineenaan kääntäminen ja tulkkaus. Tolvasen erityisosaamista on lain ja hallinnon kääntäminen ja tulkkausviestintä. Tosin Tolvanen on aina suuntautunut laaja-alaisesti. Suomen lisäksi hallussa on viisi muuta kieltä. Lisäksi Tolvanen on opiskellut omatoimisesti mm. kroaattia. Akateemisella kentällä osaamista on kertynyt liiketoimintaosaamisesta, taloustieteistä ja ympäristöpolitiikkasta. Laajaa kiinnostustaan Tolvanen kommentoi ”Luonnontieteet, erityisesti biologia ja kasvitiede ovat sydäntäni lähellä.” Akateemisten opintojen lisäksi Tolvasella on mm pilatesohjaajan koulutus. 

VALINTAMENETTELYSTÄ

Aikanaan Tolvanen valitsi alakseen käännöstieteen, sillä kääntäjän ammatti vaikutti hyvälle tavalle yhdistää monipuolinen osaaminen ja kiinnostus eri asioihin. Tolvanen työllistyikin kääntäjäharjoittelijaksi Euroopan komissioon, mutta työn arki oli sosiaaliselle Tolvaselle turhankin itsenäistä.

Tolvanen palasi Suomeen keväällä 2014 ja tuli valituksi lääketieteellisen yksikön koulutuspäällikön sijaisuuteen. Sijaisuuden päättyessä Tolvanen siirtyi nykyisiin tehtäviinsä koulutussuunnitelijaksi valtakunnallisen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valintamenettelyn valmisteluryhmän avuksi.

Ennen Brysselin jaksoa Tolvanen oli työskennellyt niin tutkimuksen kuin täydennyskoulutuksen parissa kehittämistehtävissä ja opintohallinnossa. Paluu yliopistolle tuntui Tolvasesta luontevalta: ”Ennen Brysseliin lähtöä olin ollut jonkin aikaa töissä terveystieteiden yksikössä, joten Kaupin kampus oli fyysisesti tuttu. Lääketieteen maailma oli kuitenkin ennalta tuntematon. Sinne minä tupsahdin Euroopan hallintopääkaupungista ja kunnon generalistin tavoin sopeuduin ympäristööni. Aivan valtavan ihania ihmisiä ovat ne proffat. Ja mikä etuoikeus, että olen saanut tutustua niin monien alojen asiantuntijoihin! He ottivat minut todella hyvin vastaan, vaikka olin ulkopuolinen ja aika nuori.”

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valintamenettelyn valmisteluryhmän esitys valintamenettelystä pohjaa kansainväliseen vertailuun, mutta muistuttaa hämmästyttävän paljon NLY:n mietintöä. Hakuun esitetään alkupisteytystä, joka muodostuisi 10 pisteen kliinisestä kokemuksesta sekä 10 pisteen tutkimusansioista. Alkupisteytyksen perusteella hakijat ohjautuisivat haastatteluun. Ensimmäinen luonnos on kuitenkin tarkoitettu pikemmin keskustelunavaukseksi – yksityiskohtien osalta siinä on vielä varaa hienosäätöön.

Tolvanen uskoo uudistuksen etenemiseen. Alkupisteytys on koulutuksen volyymin huomioiden tarpeellinen työkalu ja pohja on kohtalainen: ”Sitä kun vielä viilataan, niin hyvä tulee. ”

Uutena elementtinä luonnokseen on tullut motivaatiokirje, jota nykyisen esityksen mukaan ei pisteytettäisi. Motivaatiokirje on Tolvasen käsialaa: ”Lähdin ehdottamaan tätä valmisteluryhmälle, koska mielestäni se on suomalainen vastine sille, että monissa muissa maissa pyydetään suosituskirjeitä, community involvement ‑todenteita ym. Motivaatiokirjeen avulla saadaan selville hakijan taustoja ja ajatuksia haastattelua varten, ja se vaatii hakijaa todella perehtymään siihen, mihin on hakemassa, miksi ja mitä edellytyksiä hänellä siihen on. ”

Haastattelun teemoiksi on esitetty neljää osa-aluetta: kokemusta alasta ja motivaatiota perehtyä alaan, tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaitoja, erikoisalakohtaisia kysymyksiä sekä erityistaitoja ja paineensietokykyä. Haastattelussa on tarkoitus soveltaa strukturoitua metodiikkaa kansainvälistä mallia seuraten. Tässä vaiheessa valmisteluryhmä halusi kuitenkin hakea haastatteluun väljää toteutusta, jotta erikoisaloille jää liikkumavaraa.

Alkupisteytyksen ja haastattelun kokonaisuus herättää vielä paljon kysymyksiä. Selkeitä linjoja siitä, kuinka suuri osuus hakijoista otetaan haastatteluun, ei vielä ole muodostettu. Tolvanen ajattelee, että erikoisalat voisivat soveltaa tähän omaakin harkintaa: ”Haastateltavien määrät ovat olennainen kysymys suurille aloille, joten jotakin rajanvetoa on resurssien puitteissa todennäköisesti pakko tehdä. Pidän kuitenkin mahdollisena, että määrissä voisi olla alakohtaista joustoa.”

TULEVAISUUS

Intohimo elämään nousee väistämättä esiin, kun Tolvaselta tiedustelee harrastuksista. Monipuolisen osaamisen rinnalla Tolvanen kaipaa vapaa-aikaansakin vaihtelua: Olen urheillut aika paljon, joten kaipaisin liikuntaharrastukseen sellaista riehuntakaveria, jonka kanssa voisi tehdä kaikki vaikeimmat pilatesteaserit, jacknifet, harjoitella balettihyppyjä, treenata leuanvetoa, ym. Kouluaikana minulla oli yksi todella hyvä ystävä, joka oli aivan yhtä paha kahjo-Kalle kuin minäkin. Se oli mahtavaa!” Laajasti maailmasta  kiinnostunut Tolvanen seikkailee myös kirjallisuuden parissa: ”Liikunnan ohella lukeminen on toinen rakkauteni ja sitä tulee tehtyä jopa hampaita pestessä. Useimpina iltoina nukahdan kirjan väliin.”

Ammatillisesti Tolvasella ei toistaiseksi ole selkeitä suunnitelmia tai tavoitteita. Toiveena on pitää vaihtoehdot auki. Työskentely lääketieteen koulutuksen parissa on jatkossakin mahdollista: ”Elelen päivä kerrallaan ja jos sopivia asiantuntijatehtäviä on tarjolla, niin olen käytettävissä.”

 Valintamenettelyn tulevaisuuden osalta, muutaman vuoden päähän, Tolvasella on jo selkeämpi näkemys: ”Toivon, että meillä on käytössä jo usean kierroksen pyörinyt valintamenettely, joka heijastelee koulutuksen tavoitteita. Opiskelijoita valitaan yhteiskunnan todellisen tarpeen mukaisesti, oikeudenmukaisella tavalla ja soveltuvuutta tarkastellen. Valinnasta on tullut systemaattinen osa yliopistojen vuosikelloa ja kouluttautuminen on tullut nykyistä sujuvammaksi. ”

Valintamenettelyn uudistus on keskusteluttanut laajasti niin vanhempien kuin etenkin nuorien, alaansa pohtivien lääkärien keskuudessa. Muutos järjestelmästä, jossa jokainen, ainakin näennäisesti, on saanut valita alansa vapaasti, tuntuu suurelta. Toisaalta tiedossa on nuorten erikoislääkäreiden haasteet työllistymisessä ja sekä tieto eri alojen työllistymistilanteesta että selkeämpi keskitetty ohjaus, jotta tekijöille riittää töitä ja potilaille hoitoa, tuntuu tärkeältä.

Tulevaisuuttaan pohtiville nuorille lääkäreille Tolvasella on hyväntuulisia terveisiä: ”Uudistuksia vaikuttaa olevan paljon tekeillä, mutta ei aihetta kanipaniikkiin! Muutosten tavoitteena EI ole se, että meillä ei olisi jatkossa lääkäreitä ja erikoislääkäreitä. Tavoitteena nimenomaan on se, että meillä olisi lääkäreitä ja erikoislääkäreitä, jotka ovat saaneet laadukasta koulutusta ja suuntautuneet sille alalle, jolle he parhaiten osaamisensa ja kiinnostuksensa myötä soveltuvat ja jolle he voivat työllistyä. ”

Toisaalta Tolvanen kokee sympatiaa tärkeässä elämänvaiheessa olevia nuoria kohtaan: ”Kannustan myös epävarmuuden sietoon. Tiedän, että se ei ole helppoa ja olen joutunut itsekin treenaamaan kyseistä taitoa. Olen havainnut nuorten lääkärien kanssa, että yritetään suunnitella asioita valtavan pitkälle tulevaisuuteen ja koetaan ahdistusta, jos töitä ei ole sovittuna esim. seuraavalle kahdelle vuodelle. Suunnitelmallisuus on hyvä ominaisuus, mutta sen vangiksi ei kannata jäädä. Usein ne parhaimmat jutut ovat juuri niitä, jotka vain tulevat yllättäen käytävällä vastaan. Kyllä elämä kantaa!”

Valintamenettelyn kehittämiseen liittyvistä haasteista kysyttäessä Tolvanen lopettaa arvoituksellisesti: ”Viime aikoina olen pohtinut erityisesti sitä, mikä on ihmisen subjektiivinen oikeus kouluttautua ja miten se suhteutuu siihen, mitä yhteiskunta voi yksilölle tarjota. ”

 

Nuorten Lääkärien Yhdistyksen koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Sara Mäkelä sekä jäsen Ina Rissanen ja yhdistyksen puheenjohtaja Sara Launio tapasivat Kristiina Tolvasta yhdessä Suomen Medisiinariliiton puheenjohtajan Jesper Perälän ja Suomen Lääkäriliiton Sami Heistaron kanssa. Nuorten Lääkärien Yhdistys on antanut oman lausuntona Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valintamenettelyn uudistuksesta, kuten myös Suomen Medisiinariliitto ja Suomen Lääkäriliitto. NLY jatkaa valintamenettelyn uudistuksen etenemiseen liittyen aktiivista vaikuttamis- ja tiedotustyötä.