Vuoden 2018 tulokset

Valtakunnallisessa selvityksessä pärjäsivät parhaiten terveyskeskukset ja keskussairaalat. Täydet viisi tähteä ansaitsi 14 koulutuspaikkaa, joista kuusi oli terveyskeskuksia ja kuusi keskussairaaloita. Toista vuotta peräkkäin viiteen tähteen ylsivät Kaarinan, Siilinjärven, Rovaniemen ja Vaasan terveyskeskukset sekä Vaasan keskussairaala. Yliopistosairaaloista parhaiten pärjäsi neljä tähteä ansainnut Oulun yliopistollinen sairaala, kun taas yliopistoklinikoista viiteen tähteen ylsi Tampereen yliopistosairaalan kuvantamisyksikkö.

Koko maan tasolla tarkasteltuna keskussairaaloissa työskentelevät erikoistuvat olivat tyytyväisimpiä koulutuspaikkaansa, mutta myös terveyskeskuksissa oltiin varsin tyytyväisiä, kun taas yliopistosairaalat pärjäsivät jälleen heikoimmin.

Kokonaisuudessaan parhaiten pärjäsi Oulun erityisvastuualue, jonka jälkeen järjestyksessä Kuopion, Turun, Tampereen ja heikoiten Helsingin erityisvastuualue. Kaikilla erityisvastuualueilla yliopistosairaaloihin oltiin koulutuspaikkoina tyytymättömimpiä.

Maantieteellisesti tyytyväisimpiä oltiin Vaasassa, Itä- ja Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla sekä Päijät-Hämeessä. Osassa sairaanhoitopiireistä vastausten määrä jäi kuitenkin alhaiseksi, ja niiden osalta tulosta voi pitää vain suuntaa-antavana.

Vastaajilta kysyttiin, suosittelisivatko he kyseistä koulutuspaikkaa ystävälle tai kollegalle asteikolla 1–10, jonka perusteella laskettiin net promoter score (NPS-luku) kullekin koulutuspaikalle. NPS-kysymyksen perusteella koulutuspaikoille myönnettiin 1–5 tähteä suositeltavuuden mukaan.

Perehdytys ja ohjaus

Lähes 90% kyselyyn vastanneista saa tarvittaessa ohjausta käytännön tilanteissa, mutta alle puolet saa säännöllisesti palautetta työskentelystään. Aloittaessaan uudessa koulutuspaikassa 30% ei kokenut saaneensa tietää, kuka vastaa koulutuksesta. Perehdytyksen jälkeen yli 80% pystyi löytämään työskentelyn kannalta olennaiset tilat ja välineet sekä käyttämään tietojärjestelmiä itsenäisesti.

Vuonna 2017 vastaajista 35%:lla oli varattu säännöllinen ajankohta ohjauksella, kun taas 2018 samaa/jokseekin samaa mieltä oli 45%, mikä on ilahduttava parannus, jonka toivotaan kuitenkin vielä jatkuvan.

Erikoislääkäriksi kasvaminen

Alle neljänneksellä kyselyyn vastanneista on koulutuspaikassaan työnohjausta, mutta 15%:lla työnohjausta on järjestetty kuukausittain.

Vajaa puolet on saanut muunlaista tukea erikoislääkäriksi kasvamiseen esim. tavannut mentorin tai vastaavan, jonka kanssa keskustella työpaikalla tai työpaikan ulkopuolella. Noin puolet tukea saaneista on saanut sitä yksittäisiä kertoja vuoden aikana.

Vajaa puolet on saanut muunlaista tukea erikoislääkäriksi kasvamiseen esim. tavannut mentorin tai vastaavan, jonka kanssa keskustella työpaikalla tai työpaikan ulkopuolella. Noin puolet tukea saaneista on saanut sitä yksittäisiä kertoja vuoden aikana.

Yli puolet kyselyyn vastanneista ohjaa työssään nuorempia kollegoja ja neljännes tekee tätä vähintään viikoittain. Koulutusta ohjaamiseen on saanut ainoastaan 10%.

Työympäristö ja palkkaus

Valtaosa kokee kollegojen konsultoimisen koulutuspaikallaan helpoksi, vuonna 2017 (jokseenkin) eri mieltä oli reilu 6% ja vuonna 2018 reilu 7% eli hivenen useampi.

Kehittämistyöhön on osallistunut noin puolet vastaajista.

Noin puolet oli jokseenkin tai täysin eri mieltä siitä, että koulutuspaikalla annettaisiin järjestelmällisesti palautetta työyhteisön toiminnasta.” “⅔ osaa koki palkkatasonsa riittäväksi suhteessa työtehtäviin, kolmannes oli jokseenkin tai täysin eri mieltä.” “Yli puolet vastanneista saa jonkinlaisen korvauksen työajan ulkopuolelle venyvistä työtunneista, mutta kolmannes ei.” “70% koki työpaikan kuormittavuuden mahdollistavan oppimisen, kun taas 30% vastanneista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä.

Koulutus

Enemmistö vastaajista koki toimipaikkakoulutuksen laadukkaaksi, vuonna 2018 yli 80%, kun vuonna 2017 hieman alle 80%

95%:lla on toimipaikkakoulutusta viikoittain ja yli puolella vähintään 2 tuntia viikossa.

Alle kolmannes erikoistuvista pääsee osallistumaan vähintään 10 pv vuodessa koulutuspaikan ulkopuoliseen koulutukseen. Suurin osa erikoistuvista pääsee osallistumaan 4-9 päivää vuodessa ja alle prosentti vastanneita ei ollenkaan. Lääkäriliiton suosituksen mukaan lääkärin työaikaan tulee sisältyä meeting-toimintaa ja muuta työpaikkakoulutusta sekä mahdollisuutta henkilökohtaiseen täydennyskoulutukseen ja itseoppimiseen vähintään viisi tuntia viikossa.

Suurin osa tutkimustyötä tekevistä vastaajista raportoi, että koulutuspaikasta on mahdollista saada tutkimusvapaata tutkimustyön tekemistä varten. Vain 2% raportoi, että tämä ei ole mahdollista. 10% raportoi, että koulutuspaikassa on mahdollista tehdä tutkimustyötä työajalla.

94% voi osallistua kaikille erikoistuville lääkäreille tarkoitettuun johtamiskoulutukseen palkallisella vapaalla, mutta suunnilleen 4% joutuu ottamaan palkatonta vapaata ja 2% raportoi, ettei työajalla ole mahdollista osallistua johtamiskoulutukseen.

Nuoren lääkärin ääni lääkärikunnassa

Viiden tähden koulutuspaikat

Koulutuspaikkakyselyllä kartoitetaan erikoistuvien lääkäreiden saamaa koulutusta ja ohjausta sekä erikoistuvien lääkäreiden työoloja ja työn kuormittavuutta. Vuonna 2018 kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton kanssa. Kyselyn tulokset kerättiin 29.10.-25.11.2018 ja kyselyyn vastasi 1029 erikoistuvaa lääkäriä ympäri Suomen. NLY käyttää kyselyn tuloksia erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen ja lääkäreiden työhyvinvoinnin parantamiseksi.