NLY:n viime vuoden Koulutuspaikkakyselyn tuloksista kävi ilmi, että lähes puolet erikoistuvista lääkäreistä ei tiennyt työsuhteen alussa, kuka heitä ohjaa työssään. Jopa 64%:lle ei ollut sovittuna säännöllistä ohjausaikaa. Palautteenantojärjestelmä oli suhteellisen tuntematon käsite organisaatioissa, sillä vain 13% vastanneista ilmoitti sellaisen löytyvän työpaikaltaan. Ilahduttavaa oli se, että yli 93% vastanneista koki helpoksi konsultoida kollegoita.

Kyselyyn vastaamaan tästä!

Mikä ihmeen Koulutuspaikkakysely?

Nuorten Lääkärien Yhdistys toteutti syksyllä 2017 ensimmäisen valtakunnallisen kartoituksen erikoistuvien lääkärien koulutusolosuhteista sekä julkaisi rankingin Suomen parhaista koulutuspaikoista. Avointa linkkiä jakamalla saimme yhteensä yli 800 vastausta, joista reilu 600 oli analyyseissa mukana. Anonymiteetin vuoksi analyysin ulkopuolelle jäivät koulutuspaikat, joista oli alle viisi vastausta.

Kyselyn tulokset julkaistiin Lääkäri 2018 -tapahtuman yhteydessä, jolloin ne saivat kosolti huomiota lukuisissa valtakunnallisissa ja paikallisissa lehdissä sekä sosiaalisessa mediassa. Paitsi nykyisiä ja tulevia erikoistuvia lääkäreitä, niin myös työnantajia sekä  Suomen kansaa kiinnostavat, missä ovat parhaat erikoistuvien lääkärien koulutuspaikat Suomessa!

Miksi tällaista tarvitaan?

Erikoistumiskoulutusten saralla tapahtuu lähitulevaisuudessa suuria muutoksia, joiden seuraaminen on vähintäänkin jännittävää. Erikoistumiskoulutus kestää 5-6 vuotta ja erikoistuvia lääkäreitä on Suomessa arviolta 6000. Puhutaan siis hyvin suuresta määrästä yleensä uransa alkuvaiheessa olevia lääkäreitä. Erikoistuvat lääkärit ovat usein kantava voima keskussairaaloissa, terveyskeskuksissa ja etenkin päivystyksissä, joten voisikin kysyä, miksi meillä ei ole ollut systemaattista kartoitusta erikoistuvien lääkärien työoloista jo aikaisemmin?

Jatkuvat muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä herättävät myös huolta koulutettavien lääkäreiden asemasta tulevaisuudessa. Kyselyn tuottaman datan avulla saamme valtakunnallista kokonaiskuvaa ja objektiivista näyttöä siitä, millaiset oltavat nykyisillä erikoistuvilla on. Toteutuuko erikoistuvien  koulutusoikeus? Perehdytetäänkö työtehtäviin ja onko tarjolla konsultaatiotukea? Minkälainen on työilmapiiri, onnistuuko työpaikan ulkopuolisiin koulutuksiin osallistuminen tai perhevapaiden pitäminen?

Ilman laadukasta koulutusta ei voi olla laadukasta terveydenhuoltoa. Tulosten pohjalta on tarkoitus herättää yhteiskunnallista keskustelua palvelujärjestelmän roolista kouluttajana, kehittää erikoislääkärikoulutusta ja tehdä edunvalvontaa parempien koulutus- ja työolojen puolesta. Ranking-lista terveydenhuollon työnantajista luonnollisesti herättää mielenkiintoa ja nostaa selvityksen medianäkyvyyttä, mikä omalta osaltaan motivoi työpaikkoja kiinnittämään huomiota työoloihin ja kannustaa sisäisiin rakentaviin uudistuksiin. Parhaat koulutuspaikat saavat runsaasti positiivista julkisuutta rekrytoijana.

Kyselläänkö muuallakin?

Kipinän Suomen Koulutuspaikkakyselyyn antoi Sveriges Yngre Läkares Föreningin (SYLF) jo vuodesta 2000 lähtien tekemä vastaavanlainen kysely kaikille ns. AT-lääkäreille. Ruotsissa yliopistosta valmistuttua tulee vielä suorittaa vähintään 18 kuukautta  AT-palvelua (allmäntjänstgöring) eri erikoisaloilla ennen lopullista laillistusta lääkäriksi, eli vastaajat eivät siis ole vielä varsinaisesti erikoistuvia lääkäreitä. Lähes kaikki kysymykset ovat vapaaehtoisia, joten vastausten määrä eri kysymyksissä vaihtelee. Anonymiteetin vuoksi alle viiden henkilön vastauksia ei oteta mukaan. Vuonna 2017 vastausprosentti oli 67%, eli reilut 1700 AT-lääkäriä vastasivat kyselyyn.

Kysymykset koskevat perehdytystä, opetusta, lakisääteisiä koulutuksia sekä senioritukea. Itse ranking perustuu kysymykseen ”minkä kokonaisarvosanan annat AT-koulutuspaikallesi, 1 on erittäin huono ja 6 erittäin hyvä”. Ranking-lista julkaistaan kokonaisuudessaan vuosittain suuren medianäkyvyyden saattelemana ja eri koulutuspaikkojen tuloksia vertaillaan ahkerasti sekä keskenään että aiempiin tuloksiin.

Ruotsissa vertailujen pohjalta on saatu runsaasti positiivisia muutoksia koulutuspaikoissa, ja tuloksia käytetään laatukriteereina monilla alueilla. AT-palvelun kokonaisarvosanan keskiarvo oli tänä vuonna 4,74, joka on hieman tippunut edellisvuoden 4,77:sta. Kyselytuloksissa on kritisoitu opetuksen ja perehdytyksen riittämättömyyttä, usein puuttuvaa nimettyä ohjaajaa sekä sitä, että AT-lääkäriä on liian usein pidetty pelkästään työvoimana ja unohdettu koulutus. (1)

Isossa-Britanniassa on myös vastaavanlainen kysely, the National Training Survey (NTS), joka on tosin  huomattavasti laajempi ja koskee paitsi koulutettavia myös kouluttajia. Vastausprosentti on huikea, vuonna 2018 jopa 98%. Tuolloin kyselyyn vastasi yli 70 000 henkilöä, joista noin 52 000 oli erikoistuvia lääkäreitä. Kyselyn toteuttaa General Medical Council (GMC), joka lähimmin vastaa Suomen Valviran toimintaa. Kysymyksiä on yli sata ja ne vaihtelevat hieman vuosittain keskittyen eri painopisteisiin.

Tänä vuonna suurimpana huolena esille nousi työn kuormittavuus. Jopa neljännes erikoistuvista vastasi olevansa loppuun palanneita kuormittavan työn vuoksi, ja yli puolet vastasi olevansa usein tai aina lopen uupuneita työpäivän jälkeen. Pääosin kuitenkin erikoistuvat ovat olleet vuodesta toiseen tyytyväisiä opetuksen laatuun (>90%) ja kokemuksiin (>80%). Viime vuonna taas huomioitiin erityisesti se, että kouluttajat olivat olleet ylityöllistettyjä – yli 80% vastanneista tekivät viikoittain ylitöitä ja kolmannes raportoi, ettei ole tarpeeksi aikaa opetukseen. Kysely paitsi kehittää koulutusta myös valvoo eri alueiden kansallisten suositusten noudattamista. Kyselyn pohjalta GMC julkaisee laajoja analyyseja tuloksista, vertailee eri alueiden tuloksia keskenään, käy luennoimassa tuloksista eri puolilla maata ja tarvittaessa puuttuu toimintaan. (2)

Mitä opimme ensimmäisestä koulutuspaikkakyselystä?

NLY:n viime vuoden Koulutuspaikkakyselyn tuloksista kävi ilmi, että lähes puolet erikoistuvista lääkäreistä ei tiennyt työsuhteen alussa, kuka heitä ohjaa työssään. Jopa 64%:lle ei ollut sovittuna säännöllistä ohjausaikaa. Palautteenantojärjestelmä oli suhteellisen tuntematon käsite organisaatioissa, sillä vain 13% vastanneista ilmoitti sellaisen löytyvän työpaikaltaan. Ilahduttavaa oli se, että yli 93% vastanneista koki helpoksi konsultoida kollegoita. Toimipaikkakoulutus koettiin myös pääosin laadukkaana.

Työn kuormittavuudessa oli suuria vaihteluja, ja jopa 22% piti työtään liian kuormittavana oppimisen kannalta. Merkille pantavaa oli myös se,  että päivystyksessä yli 50% koki potilasturvallisuuden joskus tai usein vaarantuneen kuormittavuuden takia. Suurin osa vastanneista erikoistuvista ei tehnyt tutkimusta, mutta pääosa tutkimusta tehneistä pystyi pitämään tutkimusvapaata ja pieni osa saattoi tehdä tutkimusta työajallakin.

Parhaat erikoistumispaikat rankattiin Net Promoter Score (NPS-luku) pisteiden avulla. Pisteytys perustuu kysymykseen: “suosittelisiko vastaaja kyseistä koulutuspaikkaa kollegalle asteikolla 0-10?” (3). Viime vuonna viisi tähteä saivat viisi terveyskeskusta ja kaksi keskussairaalaa. Eniten tähtiä saaneissa koulutuspaikoissa korostuivat oma nimetty ohjaaja heti alusta lähtien, säännöllinen varattu aika ohjaukselle työajan puitteissa, hyvät koulutus- ja konsultaatiomahdollisuudet.

Ensimmäisen koulutuspaikkakyselyn tuloksia on esitelty lukuisissa tilaisuuksissa ylilääkäreille, erikoistuvien koulutuksesta vastaaville sekä siitä kiinnostuneille. Tulosten avulla on nostettu keskusteluun mm. erikoistuvien lääkärien työhyvinvonti sekä pyritty edistämään nuorten lääkärien työssä jaksamista. Viime vuoden tulokset löytyvät kokonaisuudessaan täältä: https://www.nly.fi/tulokset.

Mitä uutta Koulutuspaikkakyselyssä 2018?

Syksyllä 2018 kysely toteutetaan yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa. Ensin kyselyyn pääsevät vastaamaan vain Lääkäriliiton jäsenrekisteristä arvottuun otantaan kuuluvat sähköpostiinsa linkin saavat, mutta myöhemmin kyselyyn pääsee vastaamaan myös avoimen linkin kautta. Kysymyksiä on karsittu ja jäsennelty sujuvammiksi. Avointa palautetta toivotaan edelleen annettavaksi, sillä juuri näistä tarinoista ja oivalluksista saamme ideoita parempien koulutuspaikkojen kehittämiseksi!

Viime vuonna julkaistiin vain neljän ja viiden tähden koulutuspaikat, mutta vuodesta 2018 alkaen on tarkoitus julkaista kaikkien yli 5 vastaajaa keränneiden koulutuspaikkojen tulokset. Kyselyn avulla kerättyä tietoa tullaan lisäksi tarjoamaan koulutuspaikkojen kehitystyöhön sekä käyttämään NLYn toteuttamassa nuorten lääkärien edunvalvonnassa. Kartoitamme myös mahdollisuutta tieteellisen artikkelin kirjoittamisen.

Erikoistuva lääkäri, vastaamisesi on tärkeää. Työnantaja, muistutathan erikoistuvianne vastaamaan kyselyyn. Kysely otannalle lähetetään lokakuun lopussa sähköpostitse ja kaikille erikoistuville avoin linkki 13.11. Vastausaika päättyy 25.11.2018. Tulokset julkaistaan Lääkäri 2019 -tapahtumassa tammikuussa 2019.

Emily Pan

NLY:n koulutusvaliokunnan jäsen

Lähteet:

(1) https://slf.se/sylf/app/uploads/2018/05/at-rankingen-2017-3.pdf

(2) https://www.gmc-uk.org/-/media/documents/dc11391-nts-2018-initial-findings-report_pdf-75268532.pdf

(3) https://fi.surveymonkey.com/mp/net-promoter-score/