Asiantuntija-ammateissa töitä tulee usein tehtyä enemmän kuin viikkotyöaika vaatisi, ja usein työtä tehdään myös innostuksesta, eikä vain palkasta. Epäonnistuneet työnajanseurantamenetelmät voivat kuitenkin aiheuttaa epäreiluuden tunnetta, ja riskinä on työviihtyvyyden lasku ja aivovuoto julkiselta sektorilta yksityissektorille.

Olin kesätöissä Yliopiston Apteekissa vuonna 2003. Kellokortti oli mielestäni sujuva tapa seurata työaikaa. Iltapäivällä ulosleimatessa saldo näkyi heti ruudulla, ja osasi suunnitella tulevien päivien työssäoloajat. Tästä on aikaa jo yli kymmenen vuotta, ja kuitenkin vaikuttaa siltä, että näinkään älykästä työajanseurantamenetelmää ei olisi mahdollista saada Etelä-Suomen sairaaloihin.

Työnantajalla on velvollisuus seurata työntekijöiden työaikaa, eikä ylitöitä saisi tulla yli 138h 4 kuukaudessa, eikä yli 250h kalenterivuoden aikana. Kyseessä on työsuojelullinen asia, vaikka paljon päivystäviä loppuvuoden ylityö- eli päivystyskielto saattaakin ärsyttää. Lääkärin on oltava töissä silloin kuin poliklinikalla on potilaita, mutta muut työt kuten paperityöt pitäisi voida tehdä itselleen parhaiten sopivana ajankohtana. Joillekin se saattaa olla aamulla ennen poliklinikan alkamista, ja joillekin työpäivän päätteeksi. Jos työajan puitteissa ei ehdi hoitaa kaikkia paperitöitä, tulisi  työtaakkaa keventää. Ellei tämä ole mahdollista, tulisi ylitöiden ensinnäkin kertyä järjestelmään, vaikka ne olisi tehty ennen kello 8 tai kello 16 jälkeen. Sen lisäksi tulisi yli 38,25h/vk tehdyistä tunneista maksaa asianmukainen korvaus. Se, että röntgenlähetteitä, reseptejä ja epikriisejä tekevä lääkäri automaattisesti leimataan kotiinlähteneeksi kello 16 ei ole reilua työntekijää kohtaan.

Anestesiologialla ja kirurgian aloilla työpäivää rytmittää leikkausosaston työskentely. Leikkaukset alkavat aamulla klo 8, ja ennen tätä potilas on valmisteltava leikkausta varten. Leikkaavan kirurginkin tulisi ehtiä tavata potilas ennen hänen propofoliuntaan. Tämä ei ole mahdollista työajan puitteissa, jos työnajanseurantalaite ei anna kirjautua työpaikalle ennen kello 7:45. Modernissa sairaalassa päiväkirurgisiin leikkauksiin tulevia potilaita ei useinkaan tavata lainkaan ennen toimenpidepäivää. Kyseessä on potilaiden turvallisuuden laiminlyönti, jos leikkaava kirurgi ei ole tavannut potilasta. Monet leikkaukset venyvät klo 16 yli, ja jos kirurgi tuolloin ottaisi hanskat pois ja poistuisi paikalta, eikä sulkisi haavaa, pidettäisiin häntä joustamattomana ja epäkollegiaalisena. Miksi työajanseurantalaite saa käyttäytyä sillä tavalla?

Asiantuntija-ammateissa työaika venyy usein yli vaaditun viikkotyöajan (1). Jos työntekijälle tulee tunne, että työnantaja ei arvosta hänen venymistään ja uhrautumistaan, turhautuu helposti. Lääketiede on niin laajaa, ja maamme niin pieni. Monen sairauden ja toimenpiteen osalta huippuosaaminen on keskittynyt parille kollegalle. Jos työoloja huononnetaan, on todellinen riski, että osaaminen lähtee talosta muualle, missä työnajanseurantalaite tallentaa todellisen työhönsaapumis- ja kotiinlähtöajan, ja missä työnantaja suostuu maksamaan tästä palkkaa. Kun maamme suurin lääkäreitä työllistävä taho samalla yksinvaltaisesti siirtää päivystyksen alkamisajankohtaa ja lyhentää raportointiaikaa vuoronvaihdonyhteydessä, on monen asiantuntijan lojaalisuus työnantajaansa kohtaan koetuksella.

 

1.     Työterveyslaitoksen tiimijohtaja Mikael Sallinen, useassa haastattelussa

 

Marie Måsabacka

Yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri

Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja

 

Lääkäri, joka tekee työajanseurantaa kynällä ja paperilla