Lääketieteen opiskelijan näkökulmasta meillä menee aika hyvin. Koulutus on ilmaista, KELA sponsoroi opintoja, ulkona on turvallista ja sää on aurinkoista – ainakin nyt. Tulevaisuuden ennustamisesta voi sanoa varmuudella, että se on epävarmaa. Emme tiedä, onko meillä syksyllä SoTe-reformi, onko hallitus kaatunut sen seurauksena tai saavatko lääketieteen opiskelijat työskennellä lääkäreinä kesälomillaan.

Tekoälyn hitaasti työntyessä jokaiseen laitteeseen ja palveluun ja kertyvän tiedon määrän ylitettyä moninkertaisesti ihmismielen kapasiteetin, tulisi meidän keskittyä enemmän ammatin käytännön puoleen. Totta kai tarvitsemme perusteellisen ymmärryksen ihmisen kehosta ja sen toiminnoista, mutta kuten arviointi osoittaa, teemme sen jo jokaisessa yliopistossa.

Oppiaksemme käytännön kliinisiä taitoja ja tarvitsemme ohjausta. Ohjauksen myötä pitäisi tulla myös palautetta, joka on oleellista, jotta opiskelijat tuntevat osaavansa. Suurin osa opiskelijoista pääsee harjoittelemaan opintojen aikana useita käytännön taitoja, mutta on valitettavan harvinaista saada palautetta, että ”Hei voit nyt tehdä ranteen repositioita itsenäisesti”. Meidän pitäisi siirtyä näe kerran – tee kerran – opeta kerran –ajattelusta harjoittele, toista, saa arvio -ajatteluun. Riippuen saamastasi arviosta, harjoittelet mahdollisesti lisää.

Käytännön taitojen harjoitteluun vaaditaan asianmukaiset tilat. Simulaatiolaboratoriot ja niiden henkilöstö ovat tärkeä voimavara lääkäreiden kouluttamisen työkalupakissa. Jos simulaatiolaboratoriot voisi täyttää muilla terveydenhuoltoalan ammattilaisilla – sairaanhoitajilla, fysioterapeuteilla, sosiaalihuollon osaajilla – voisimme saada yhä osaavampia ammattilaisia suoraan koulun penkiltä. Ei tarvitse huolehtia, että lääketieteellisestä tulisi ammattikoulu, laki edelleenkin takaa, että lisensiaatin tutkinto on yliopistotutkinto.

Yhtä paljon kuin tarvitsemme vertikaalista integraatiota muiden terveydenhuoltoalan opiskelijoiden ja ammattilaisten kanssa, tarvitsemme horisontaalista integraatiota. On sanottu, että terveysteknologia on lupaavin tulevaisuuden vientituote tai -palvelu Suomelle. Missä lääkärit rakentavat uusia Nokioita ja Koneita? Opiskelumme tapahtuu usein yliopistoklinikoiden läheisyydessä eikä siellä ole (näkyviä) insinöörejä, humanisteja, ekonomeja tai juristeja. Innovaatiot ja muutos eivät synny tyhjiössä. Toivon Oulun ja Helsingin ottavan primus moottoreiden roolin tässä tarvittavassa muutoksessa, koska heillä on jo tarvittava ekosysteemi ympärillä.

Koulutuksen julkisen rahoituksen kasvu on ollut EU:n keskiarvon alapuolella koko vuosituhannen. (1) Ruotsin, Saksan ja Tanskan lisätessä julkista rahoitustaan, meidän rahoitusta on leikattu. Vaikuttaa vaikealta tehdä paremmin vähemmällä määrällä rahaa ja suuremmilla opiskelijamäärillä. Kuitenkin yliopistot ovat jotenkin – en tiedä miten – selvinneet viimeisimmistä koulutusleikkauksista. Taloudellisten rajoitteiden takia meidän tulisi tehdä enemmän yhteistyötä. Liike-elämässä ja teollisuudessa saavutetaan yleensä säästöjä skaalautuvuudella. Uskon kansallisten curriculumien, testien, oppimisalustojen ja muiden innovaatioiden olevan tärkeitä työkaluja, jotta voidaan saavuttaa enemmän vähemmällä.

Opiskelijoiden hyvinvointi on sydämenasia monelle opiskelija-aktiiville ja tiedekunnan henkilölle. Se on tärkeää, mutta meidän tulee myös tehdä jotain niiden puolesta, jotka vastaavat meidän opettamisesta. Suurin osa opettajista tekee kliinistä työtä, tutkimusta ja opettamista yhtä aikaa. Joillakin on kuulemani mukaan perheitä ja harrastuksia, joita en siis ole nähnyt. Opettajan uran valitseminen voi olla antoisaa, mutta se on vaativaa. Toivon jonain päivänä opettajien työn olevan yhtä arvostettua käytännössä kuin puheissa.

Suomi on ollut eräänlainen ässä OECD:n julkaisemissa tilastoissa. (2) Olimme kuudensia Global Burden of Disease -raportissa “Measuring performance on the Healthcare Access and Quality”, joka pari viikkoa sitten julkaistiin Lancetissa. (3) Meidän tulee pyrkiä tuottamaan parhaita mahdollisia lääkäreitä parhailla näyttöön perustuvilla opetusmenetelmillä ja ehkä joku päivä meidän lääketieteelliset mainitaan parhaiden koulujen joukossa.

Joel Telkkä

PS. Jos kiinnostaa, kannattaa lukea: https://karvi.fi/publication/educating-doctors-for-the-future-3/

 

1. https://ec.europa.eu/education/sites/education/files/monitor2017-fi_fi.pdf sivu 6

2. OECD (2017), Health at a Glance 2017: OECD Indicators, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/health_glance-2017-en.

3. Measuring performance on the Healthcare Access and Quality Index for 195 countries and territories and selected subnational locations: a systematic analysis from the Global Burden of Disease Study 2016, The Lancet 
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0140673618309942