Ratkaisujen tuoma muutos ei ole aina pahasta. Sitä voi kokeilla vaikka kaksi minuuttia siten, että yrittää ajatuksen tasolla sisäistää mitä muutos tarkoittaisi jokapäiväisessä työssä. Jos se saa edes hitusen positiivisen sävyn, sitä voisi kokeilla työssä kaksi viikkoa tai jopa kaksi  kuukautta. Tämänkin jälkeen, jos muutos on huono, edellyttäen, että sitä on todella kokeiltu, niin sen voi perua. Mutta jos se onnistuukin on se mahdollista jättää käytäntöön ja tehdä töitä taas pikkuisen fiksummin. Tämä olisi kokeilukulttuuria tiivistetysti.

Kokeileminen kannattaa vaikka siinä epäonnistuisi. Epäonnistumisessa ei ole mitään pahaa, kun puhutaan työkäytänteistä. Jos ei koskaan eksy, ei ikinä löydä uutta reittiä. Epäonnistuminen on edellytys onnistumiselle.

Monet aikanaan uudet käytännöt ovat varmasti olleet silloin hyviä mutta työympäristömme muuttuu jatkuvasti. Muutoksessa on pysyttävä mukana ja tällöin tulisi päivittää sen hetkisiä työkäytänteitä. Paikalleen jääminen on kuolema, sanoi eräs tuntemani terveyskeskussairaalan ylilääkäri.

Ymmärrän, että ruuhkavuosina, kun lapset valvottavat öisin, väitöskirja painaa ja omat harrastukset ovat laiminlyötyinä, on vaikea antaa sataprosenttista panostaan työpaikalle. Jos työpäivästä selviäminen on yhtä taistelua niin eikö nimenomaan siksi kannattaisi miettiä miten päivän työt saisi tehtyä helpommin ja vähemmällä stressillä? Ymmärrän myös, että kun työuraa on takana yli 20 vuotta, niin omista rutiineista poikkeaminen on raskasta. Mutta kuulen monien vanhempien kollegoiden ihmettelevän sitä, että kun me emme saa parempaa lopputulosta nykyisillä käytänteillä niin eikö juuri silloin olisi hyvä kokeilla uusia ideoita? Toisaalta myös jos joku kertoo uusia ajatuksiaan työnteon kehittämiseksi niin eikö hänelle voisi antaa tilaisuutta toteuttaa ajatuksiaan vaikka itsellään ei olisi siihen energiaa? Siinähän voisi käydä niinkin, että se uus ajatus helpottaa sinunkin arkeasi.

“There is nothing that is more certain sign of insanity than to do the same thing over and over again and expect the results to be different” – Albert Einstein

Muutostyö tarvitsee ideoita, jotka eivät synny tyhjästä. Tarvitaan luovia työntekijöitä tai jopa ulkopuolisia konsultteja tarkastelemaan työtapojamme. Lisäksi me tarvitsemme hyvä johtajia kuuntelemaan ja toteuttamaan hyviä ideoita. Työntekijät pysyvät luovina kun heillä on jotain mitä vastaan kapinoida. Tavallaan keskinkertaiset työolosuhteet ovat se kapinan kohde, joka motivoi kehittämään toimintaa. Jos työyhteisö ei anna tukea uusille ajatuksille, luovuus tukahtuu. Lääkärikunta on hyvässä ja pahassa kovin perinteinen ja jähmeä, joten työtapojen muuttamisehdotukset eivät tahdo mennä helposti läpi. Toivon, että kaikkien työntekijöiden ja erityisesti nuorten lääkäreiden ideoita kuunneltaisiin. Lääkärin etiikka luo raamit lääkärintyölle mutta onko joku sanellut ehdot että miten me tätä työtä tehdään? Opettajaystäväni kertoivat, että heille opetetaan yliopistossa uusia, moderneja opetusmenetelmiä mutta työpaikoilla niiden toteuttamiseen ei ole mahdollisuuksia. Ellei sitten toteuta niitä itsepäisesti omassa opetussuunnitelmassaan. Ja näin he onnistuivat olemaan parempia opettajia.

“If you can’t solve a problem, it’s because you’re playing by the rules”

Tavoitteita tulee olla. Täydellisyyttä tuskin saavutamme, mutta jos sitä ei tavoittele niin pääseekö edes erinomaisuuden tai hyvän tasolle? Mielestäni yksi tavoite voisi olla se, että työolosuhteet ja työkäytännöt ovat sellaiset, että voimme keskittyä kehittämään itseämme lääkäreinä ja sitä myötä myös kehittää lääketiedettä. Toinen on luonnollisesti se, että hoidamme potilaita paremmin. Tätä varten tulee luoda mittarit. Muita tavoitteita jokainen meistä keksinee ongelmitta.

“Without having a goal, it’s difficult to score”

Peräänkuulutan hyviä johtajia. Tiedän, että on hyviä ja jopa loistavia johtajia ja toimivia organisaatioita, mutta mites ne loput. Lopuilla ei sitten taida olla tarpeeksi intoa, painetta, kykyä, osaamista tai tavoitteita kehittää itseään toimivammaksi ja potilaita sekä työntekijöitään paremmin palvelevaksi organisaatioksi. Jokaisessa putiikissa on kiistatta monia keinoja tehostaa työpäivää ja vähentää turhia käytänteitä ilman, että kenenkään työmäärä lisääntyy vaan päinvastoin. Hyvin organisoimalla työn tekemistä voidaan helpottaa.

Laiskuus on neroutta ja jos on keino tehdä työt yhtä hyvin mutta helpommin, niin toteuttakaa sitä!

Nasevia linereita: It’s not how good you are, it’s how good you want to be. Paul Arden.

 

Sonja Aukee

erikoistuva lääkäri

NLY:n valtuuskunnan jäsen