HUS Akuutti on käynnistämässä kunnianhimoista projektia yhteispäivystysten myötä ongelmiin ajautuneen yleislääketieteen päivystyksen pelastamiseksi. Yleislääketieteen päivystyspisteisiin on luotu kolmen kuukauden pituinen yleislääketieteen päivystyskoulutusjakso, jonka voi jatkossa sisällyttää osaksi terveyskeskuspalvelua. Jakson aikana vastavalmistuneelle lääkärille syntyy valmiudet päivystystyön hallintaan ja vankka osaaminen yleisimpien päivystyksellisten vaivojen hoidosta niin kutsuttu ”päivystyksen ajokortti”. Koulutuspaikkoja yleislääketieteen erikoistuville on päätetty perustaa Malmin, Haartmanin, Peijaksen ja Jorvin päivystyspisteisiin 10 virkaa kuhunkin. Lisäksi Peijaksen sairaalaan perustetaan seitsemän akuuttilääketieteeseen erikoistuvan lääkärin virkaa ja sekä Malmille että Haartmanin sairaalaan perustetaan kaksi osastonlääkärin virkaa erikoistuvien ohjauksen vahvistamiseksi. HUS Akuutin pitkän ajan tavoite onkin, että koko päivystys saataisiin hoidettua oman talon väellä, mahdollisesti HUS ringillä täydennettynä. Rinkiin pääsisi päivystysjakson suoritettuaan. Rinkiä on ajateltu terveyskeskuksissa työskentelevien lisäksi mm tutkimusta tekeville sopivaksi sivutyöksi. 

Uutta yleislääketieteen päivystyksen koulutusohjelmaa luotsaa yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho, joka siirtyi HUS Akuutin palvelukseen maalaisterveyskeskuksen ”eläkevirasta” Sipoosta. Erikoislääkäriksi Heinäaho valmistui 2016, mutta toimi jo erikoistumisaikanaan aktiivisesti koulutuksen parissa. Osana erikoistumistaan Heinäaho toimi yleislääketieteen laitoksella kliinisenä opettajana ja oli mukana tekemässä 2016 Helsingin perusterveydenhuollon yksikön julkaisemaa arviota koulutusterveyskeskuksista HUS alueella. Heinäaho oli sittemmin mukana toteuttamassa valinnaista ”päivystyksen taktiikka”-kurssia yhteistyössä akutologian kanssa. Heinäaho oli myös mukana rakentamassa HUS alueen Päivystysapu 116 117 – palvelua 

Heinäaho kuvaa alun perin kiehtoutuneensa yleislääketieteen prosesseista. ”Piehtaroin hidas soutuisissa prosesseissa. Vasta oikein innostuin, kun vastaanotolla oli potilas, joka kävi vähintään kolme kertaa viikossa ja jolla oli Kelassa valituskierrokset käynnissä.” Prosessit veivät Heinäahoa myös koulutuksen pariin, kun yhä selvemmin kävi ilmi, että yleislääketieteessä välttämätöntä työnhallinnan puolta ei lääketieteen perusopetuksessa tai erikoislääkärikoulutuksessa tuotu esiin. 

Heinäaho ajattelee, että ”työpaikalla pitäisi nimenomaan opettaa sitä miten työtä ja ammattia harjoitetaan. Medisiinassa työ kyllä opettaa tekijäänsä, sen oppii siinä viidessä vuodessa. ” Juuri yleislääketieteen edustusta Heinäaho onkin vahvasti tuomassa mukaan yleislääketieteen päivystysjakson ohjaukseen. 

Kouluttajalääkärin imu on nyt niin vahva, että Heinäaho ei ainakaan lähivuosina usko palaavansa terveyskeskuslääkärin kokopäivä työhön. Mahdollisuus vaikuttaa koko potilasprosesseihin on vienyt mukanaan. Vastaanotolla työskennellään yksilöiden kanssa, mutta esimerkiksi Päivystysavusta palvelee nykyään 31 000 henkilöä kuukaudessa. Nämä palvelun toimintaohjeet Heinäaho on laatinut. Kehittäjän työn Heinäaho kokeekin nyt palkitsevana: ”Täytyy olla oikealla alalla, että jaksaa kehittää ja kouluttaa.  Kun kokee, että se (yleislääketiede) on äärimmäisen tärkeää niin tottakai haluaa, että se olisi hyvää. Mutta tottakai, kun se toimii se on itsellekin helpompaa. Ei ne potilaat kuitenkaan muutu. Medisiina on pitkälti samaa.” 

Heinäaholla onkin pitkä kokemus myös terveyskeskustyön arjesta. Valtaosa erikoistumisen kliinisestä työstä kului Loviisan terveyskeskuksessa ja lisäksi Heinäaho on kiertänyt paljon maaseutua. Pienten terveyskeskusten tehokkuus ja laatu vakuuttivat. Miten pieni terveyskeskus voi olla samaan aikaan Suomen tehokkaimipia ja ihmisläheisimpiä hoitopaikkoja. Vaikka tällä hetkellä tunnutaan uskovan, että vain isot potilasvirrat luovat laatua ja tehokkuutta Heinäaho haluaisi tuoda maalaisterveyskeskuksen opit kaupunkiin. Yleislääketieteen päivystyksen Heinäaho haluaisi korjata: ”Kun ei ne vaan toimi, niin voisiko kokeilla jotain muuta. Siellä ei ole ollut yleislääkäreitä mukana”. HUS Akuutti ja terveysasemat tapaavat kerran kuussa keskustellakseen päivystykseen liittyvästä yhteistyöstä. Apotin levitessä myös hoitoketjuja päästään konkreettisesti yhtenäistämään. Lisäksi erikoistuvien työsuhteisiin luodaan sujuvuutta: vakanssitietoja ja vastuuhenkilöiden yhteystietoja jaetaan puolin ja toisin ja tehdään rekrytointiyhteistyötä.  

Mitä yleislääketieteen päivystyksen koulutusohjelma sitten konkreettisesti lupaa koulutettaville? Ensisijaisesti kolmen kuukauden pituisiksi suunnitellulla jaksolla on aloitus-, väli- ja lopetuskeskustelu erikoituvan kanssa.  Säännöllinen koulutus on tärkeä osa koulutusta, erikoistuvat osallistuvat talon meetingeihin ja lisäksi kerran viikossa on tunnin teema-koulutus. Näissä koulutuksissa on pysyvä sisältö ja kokonaisuus pyörii kiertona niin, että jokainen kolmen kuukauden jaksoa suorittava erikoistuva pääsee käymään kaikki teemat läpi. Lisäksi yksi tunti viikossa ollaan oman ohjaajan kanssa kliinisessä työssä ja pohditaan miten teoriakoulutuksen oppeja voi soveltaa suoraa kliinisessä työssä. 

Lähtökohtana on, että päivystyksessä työskennellään lyhyemmissä 8-10 tunnin vuoroissa ja viikon kokonaistyöaika pysyy lääkärisopimuksen mukaisesti 38 tunnissa ja vartissa. Vähintään puolet työajasta on virka-aikaan. Ilta- tai yövuoroihin tullaan suoraan vapaalta eli edeltävästi ei tehdä päivätyötä. Yksittäisen tuplavuoron saa halutessaan tehdä, mutta niitä pyritään välttämään uupumisen estämiseksi. 

Seuraavana aluevaltauksena Heinäaho on vahvistamassa viestintää: jo nyt on auki instagram tili @emilheinäaho, jossa esitellään päivystyksen kehittämisen edistymistä. Valmisteilla on myös akutologiaan painottuva podcast haastatteluin HUS:n huippuosaajien kanssa. 

Lopuksi Heinäaho kannustaa vielä lääketieteen opiskelijoita ja erikoistuvia lääkäreitä mukaan erilaisiin projekteihin ja järjestötoimintaan. Parhaan opin työnhallintaan Heinäaho koki opiskeluaikoina saaneensa aivan muualta kuin virallisesta opetuksesta: ”jos on voinut järjestää Pseudosympoosiumin ja saanut 120 henkeä Kuopiosta Tukholmaan ja takaisin, on siinä varmasti jo oppinut jotain prosessien hallinnasta.” 

Sara Launio
Puheenjohtaja
Nuorten Lääkärien Yhdistys

Kuva:
Emil Heinäaho