Kiire. Me kaikki tiedämme mitä kiire on. Jotkut ovat jopa tottuneet hyväksymään kiireen normaaliksi työpäivän ominaisuudeksi. Samalla käyntiajalla voi olla kaksi potilasta ja soittoaikoja puolenkymmentä ylimääräistä. Työkaverin sairastuessa kolme lääkäriä tekee neljännenkin työt. Kiireen tunnistaminen on helppoa, mutta sen merkityksen pohtiminen jää usein vähemmälle. Samalla kun kiire on usein läsnä työpäivässämme, juuri lääkärin työhön se sopii erityisen huonosti.
Wikipedian mukaan kiire on ”henkilökohtaisesti koettu rasittava tunne siitä, että on toimittava liian nopeasti”. Kiirettä ei siis ole esimerkiksi se, että jokin asia tehdään nopeasti, vaan se, että asia pitää tehdä nopeammin kuin sen tekeminen oikeastaan vaatisi. Edelleen Wikipedian artikkeli toteaa kiireen suurimmaksi syyksi sen, että työntekijöitä on liian vähäinen määrä työmäärään suhteutettuna.
Kiireen ongelma on, että se altistaa virheille. Monessa työssä virheet ovat korjattavissa, mutta lääkärin tekemät virheet voivat olla peruuttamattomia. Lääkärin tekemät virheet kiinnostavat yleisöä laajemminkin, ja niistä kirjoitetut artikkelit keräävät runsaasti lukijoita. Viimeksi kesällä valtakunnan lehdistö uutisoi, että Suomessa kuolee vuosittain 1000 potilasta hoitovirheiden seurauksena. Annetut esimerkit kylläkin paljastivat, että lukemaan oli päästy laskemalla mukaan myös hoitoon liittyviä komplikaatioita, jotka eivät luultavasti olisi mitenkään olleet vältettävissä. Huomattavaa kuitenkin oli, että suuri osa kuvatuista hoitovirheistä liittyi päivystystilanteeseen.
Juuri päivystystyö on erityisen altista virheille. Työ on usein aliresursoitua, potilaat akuutisti sairaita ja oirekuvat vaihtelevia. Etulinjassa päivystystä tekevät usein työuransa alkuvaiheessa olevat lääkärit, joiden kliininen kokemus ei välttämättä riitä kaikkien tilanteiden tunnistamiseen. Etenkin yöaikaan vireystila laskee, ja tutkimuksissa onkin todettu, että sinänsä levännytkin lääkäri tekee huomattavasti enemmän virheitä yöaikaan kuin samoissa tehtävissä päivällä.
Kaikkein pahin yhdistelmä on päivystys, jossa hoidetaan yöaikaan myös ei-päivystyksellisiä potilaita, jolloin alentuneeseen vireystilaan yhdistyy liiallisen potilasmäärän tuoma kiire. Yöllä ei pitäisikään hoitaa sellaisia potilaita, joiden hoito voi odottaa aamuun hoidon vaarantumatta. Tämä onkin huomioitu useimpien päivystyspisteiden toiminnassa, ja esimerkiksi sellaisia kirurgisia toimenpiteitä, jotka voivat odottaa aamuun ei yleensä enää menneiden vuosien tapaan lähdetä tekemään yötyönä. Näin päivystyksen niukka yöllinen resurssi voidaan varata potilaille, joiden hoito ei voi odottaa aamuun.
Kuinka sitten kiirettä ja siitä johtuvia virheitä voidaan vähentää? Ehdottomasti tärkeintä on varmistaa, että työntekijöitä on riittävästi työmäärään verrattuna. Tämä voidaan varmistaa työntekijöitä lisäämällä, mutta tärkeää on huomata, että myös tarpeetonta työtä voidaan vähentää. Päivystyspisteen työnjakoon tulee kiinnittää huomiota ja varmistaa, että ne tehtävät joiden suorittamiseen ei tarvita lääkärin koulutusta, tekee muu henkilökunta. Esimerkkeinä vaikkapa vuodeosastopaikkojen tiedusteleminen osastohoitoa vaativille potilaille, mekaaninen lääkelistan selvittäminen potilaalta ja kaikenlainen sellainen lähinnä sihteerin toimenkuvaan kuuluva työ, jonka osuus lääkärin työstä on viime vuosina jatkuvasti lisääntynyt.
On myös varmistettava, että potilaat ohjataan ensimmäisestä kontaktista alkaen oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. Kiireettömät potilaat eivät kuulu päivystykseen, eivät etenkään yöaikana. Terveyskeskusten resursointi on saatava sellaiselle tasolle, että siellä voidaan hoitaa terveyskeskustasoiset päivystysongelmat. Haluan myös muistuttaa terveyskeskuksessa toimivia kollegoita mahdollisuudesta konsultoida puhelimitse – useimmilla erikoisaloilla on virka-aikaan konsultti, jolta voi nopeasti saada vastauksen potilaan ongelmaan ilman että potilasta tarvitsee lähettää päivystykseen. Kiireettömät potilaat päivystyksessä ovat aina kiireen ensimmäisiä uhreja, ja harva potilas on tyytyväinen jouduttuaan odottamaan päivystyksessä 4-6 tuntia vain saadakseen lopulta ajan myöhempää käyntiä varten.
Näihin asioihin voi kukin jossakin määrin vaikuttaa omalla työpaikallaan. Lääkäriliitolla on omat suosituksensa sekä yötyöstä että päivystystyön järjestämisestä, ja niihin suosittelen kaikkia asiasta kiinnostuneita tutustumaan. Päivystysasiat ovat NLY:n erityinen kiinnostuksen kohde, sillä erityisesti nuoret lääkärit päivystävät paljon.
Anselm Tamminen
NLY edunvalvontavaliokunta
kirurgiaan erikoistuva lääkäri (TYKS)
