Kahdeksan teesiä tälle vuodelle listannut trendejä haisteleva The Food People usuttaa rikkomaan rajoja ja ottamaan riskejä keittiössä. Varmasti trendikästä, mutta muut kohdat vaikuttavat nyt kiinnostavammilta. Lähiruoka, yksinkertaisuus, terveellisyys ja luonnon elementit ovat tärkeitä kuten myös tietoisuus ruuan alkuperästä; ovathan ne myös elementtejä, jotka liittyvät läheisesti ruuan etiikkaan.
Mitä eettinen ruoka ja syöminen sitten pitää sisällään? Noudattaako jotain mahdollisimman eettistä ruokavaliota ja muuttaa täysin ruokailutottumuksensa vai boikotoidako geenimuuntelua ja sianlihan tehotuotantoa?
Monta mutkaa on matkassa, ennen kuin valmis annos on lautasellamme. Meidän pitäisi kiinnittää huomiota tuottajien toimiin, työntekijöiden työoloihin, palkkaukseen ja lapsityövoiman käyttöön. Onko tuotantoeläimillä inhimilliset oltavat ja paljonko sademetsää pitää kaataa, että karjalle saadaan kasvatettua tarpeeksi soijarehua? Käytetäänkö geenimuunneltua rehua? Entä oheistuotteet; pakkausmateriaalit ja niiden tuottaminen? Kuljetustapa ja –matka? Kumman hiilijalanjälki on suurempi, perulaisen papaijan vai kotimaisen kasvihuonekurkun? Entä kalatalous? Tonnikala on helppo ohittaa, mutta kuinka on tarjouslohen laita? Onko se pussikasvatettu norjassa vai altaassa Ahvenanmaalla? Tietääkö kalatiskin myyjäkään aina edes kalan pyyntiaikaa ja -paikkaa saati onko kala MSC- tai ASC-sertifioitu vai kenties luomukasvatettu? Pää on pyörällä ja nälkä kurnii, jos kaikesta mielii saada selvää. Olo on syyllinen vaikka ruuan pitäisi olla iloinen asia!
Eettinen ruoka on ravintoa, jota tuotetaan mahdollisimman vähän ihmistä, luontoa ja ympäristöä vahingoittaen. Tärkeintä on tietoisuus ja valinnat mahdollisuuksien mukaan; pyrkimys parempaan ja samalla tasapainoiseen ruokavalioon. Kokonaiskuva ratkaisee, ei yksittäiset ostopäätökset.
Pienituloisten perulaisten viljelijöiden tienesti on hedelmistä kiinni ja tehotuotettu punainen liha jättää lopulta niitä suuremman hiilijalanjäljen. Kalatiskiltä on helppo valita lähivesien pikkukaloja ja kotimaisia juureksia saa ympäri vuoden.
Epäeettisyyden huippu on ruuan pois heittäminen. Siinä on lähes jokaisen meistä helppo parantaa: tarvitsee hallita vain oma ruokavarastonsa ja kulutuksensa ja samalla säästää rahaa! Ostetaan vain mitä kulutetaan ja hyödynnetään tähteet.
Niin, se The Food Peoplen kahdeksas teesi: nostalgia. Lapsuuden muistoissani nostan edesmenneen mummon ohjeet kunniaan: paistettua haukea ja munakastiketta. Supertuoreen, lähijärvestä pyydetyn hauen sain työkaverilta. Kananmunat ovat luomujen luomua: ystävän veljentytön lemmikkikanojen tuotantoa. Lähikaupasta haettiin multaporkkanat ja lähituottajan perunat. Vain salaatti arveluttaa: kasvihuoneessa öljylämmityksellä kasvatettua. Mutta vihreää pitää olla myös talvella!
Hävikinvähentämisvinkkejä Heleen’s Hobbies-blogissa (http://heleenshobbies.blogspot.com) hävikistä herkuksi -tagin alla.
Lähteet:
Eettinen ruoka, Yle Uutiset
The Food People
Eeva Kolu, http://www.lily.fi/blogit/kaikki-mita-rakastin
WWF:n kalaopas: http://wwf.fi/kalaopas/
Paistettua haukea ja mummon munakastiketta
[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”97″,”attributes”:{”alt”:””,”class”:”media-image”,”height”:”328″,”style”:”width: 300px; height: 205px; margin: 10px 15px; float: right;”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”480″}}]]haukifile
voita, suolaa ja pippuria
3 kananmunaa
kermaa
2 rkl valkoviinietikkaa
lisäksi
keitettyä perunaa ja porkkanaa
salaattia ja pinaattia
Keitä kananmunat koviksi, 7-8 minuuttia riittää. Jäähdytä ja kuori. Halkaise ja ota keltuaiset ja muussaa haarukalla. Lisää kermaa reilu dl vähitellen samalla sekoittaen. Lisää valkoviinietikka ja mausta suolalla ja pippurilla. Paseeraa kastike siivilän läpi. Viipaloi valkuaiset salaattiin.
Suolaa ja pippuroi haukifileet ja paista voissa kypsäksi. Tarjoa munakastikkeen, keitettyjen perunoiden, porkkanoiden ja vihreän salaatin kera.