”Tällä hetkellä Suomen kehitysyhteistyötoimintaa on muun muassa Mosambikissa, Keniassa, Egyptissä ja Vietnamissa. Tukea on pyritty keskittämään, jotta pystytään karsimaan turhaa byrokratiaa ja saamaan parempia tuloksia vaikka vähemmässä määrässä maita. Suomen projektit painottavat mm. äitiys- ja lapsiterveyttä, HIV-työtä terveysjärjestelmien parantamista.”
Opiskeluaikojen järjestötoiminnan peruilta olen päässyt lähes kahden vuoden ajan seuraamaan Lääkäriliiton Kehitysyhteistyöneuvottelukunnan eli tuttavallisemmin KYNK:n, toimintaa. Neuvottelukunta lienee vieras suurelle osalle lääkärikunnasta.
Lyhyesti tiivistettynä ja Lääkäriliiton nettisivuilta lainattuna sen tehtävä on edistää terveydenhuollon kehitysyhteistyötä, kehitysyhteistyökoulutuksen järjestämistä lääkäreille ja lääkärien hakeutumista kehitysyhteistyö- ja humanitäärisiin tehtäviin. Lisäksi neuvottelukunta toimii myös liittojen asiantuntijaryhmänä kehitysyhteistyökysymyksissä. Puheenjohtajana toimii Jari Saarinen.
KYNK on järjestänyt nyt kaksi terveysalan kehitysyhteistyötä tekevien tahojen verkostotapaamista, joista ensimmäinen järjestettiin alkuvuodesta 2012 ja toinen syyskuussa 2013. Tilaisuuksia on jatkossakin tarkoitus järjestää noin kerran vuodessa ja tällä tavoin ylläpitää ja tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Syksyn 2013 satoa
Tänä vuonna seminaarin aiheena oli keskustella Suomen asemasta kehityspolitiikassa sekä YK:n vuosituhattavoitteiden uudistamisesta ja terveyden osuudesta niissä. Lisäksi kuulimme käytännön esimerkin sektorirajat ylittävästä kehitysyhteistyöstä. Tilaisuuteen osallistui lähes 30 henkilöä mm. THL:sta, LSV:sta, Väestöliitosta, Ulkoministeriöstä ja Punaisesta Rististä.
Puheenjohtajan tervetulotoivotuksen jälkeen ministeri Heidi Hautala piti puheenvuoron aiheesta ”Miten terveys näkyy Suomen kehitysyhteistyössä?”. Hänen kertomansa mukaan terveys näkyy nykyisen hallituksen ohjelmissa ainakin enemmän kuin aiemmin. Terveyseroihin on pyritty ja pyritään vaikuttamaan vähentämällä muun muassa köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja vaikuttamalla sosiaalisiin taustatekijöihin.
Tällä hetkellä Suomen kehitysyhteistyötoimintaa on muun muassa Mosambikissa, Keniassa, Egyptissä ja Vietnamissa. Tukea on pyritty keskittämään, jotta pystytään karsimaan turhaa byrokratiaa ja saamaan parempia tuloksia vaikka vähemmässä määrässä maita. Suomen projektit painottavat mm. äitiys- ja lapsiterveyttä, HIV-työtä terveysjärjestelmien parantamista.
Tällä hetkellä eräs kiinnostavimmista kehitysyhteistyöhankkeista on Mida Finnsom, jonka etenemistä on seurattu KYNK:n kokouksissakin. Projekti toimii Somaliassa Somalimaan ja Puntmaan alueella. Finnsomin tarkoituksena on tukea Somalian terveydenhuollon kehittymistä sitä kautta, että suomalaiset somalitaustaiset terveydenhuollon ammattilaiset lähtevät lyhytaikaisiin, noin 6–12 kuukauden mittaisiin työsuhteisiin entiseen kotimaahansa. Projektiin osallistuu myös muutama kantasuomalainen ammattilainen, mutta ehdoton pääpaino on somalitaustaisissa terveydenhuollon ammattilaisissa.
Työntekijöiden tarkoitus on paikata maan valtavaa terveydenhuollon työvoimavajetta mutta myös viedä taitoja ja osaamista paikallisille ammattilaisille. Sodan runtelemassa Somaliassa terveydenhuolto kärsii kaikenlaisesta resurssipulasta ja mittavasta henkilöstövajeesta joka ammattiryhmässä. Ammattilaisten rekrytoinnin lisäksi projekti kerää ja vie Suomesta Somaliaan lääkinnällisiä laitteita ja materiaalia sekä opetusvälineitä, jotka pyritään saamaan osittain avustuksina.
Projektin ohjausryhmään kuuluvat Lääkäriliitto, Lääkärien sosiaalinen vastuu, Suomen Somalia-verkosto, Sairaanhoitajaliitto ja SOMHELP (Somali Health Professionals in Nordic Countries). Projekti on herättänyt kiinnostusta kansainvälisesti erityisesti siksi, että se on konseptiltaan täysin ainutlaatuinen. Projekti on saatu toimimaan hyvin, ja osittain sen vuoksi Ulkoministeriö on päättänyt kaksinkertaistaa kehitysyhteistyötukensa Somalialle.
Suomen kehitysyhteistyön ajatuksena on, että sijoittamalla ihmisen terveyteen saadaan moninkertaisesti takaisin – sen lisäksi, että kyse on myös ihmisoikeudesta, terveyteen vaikuttamalla voidaan vaikuttaa laaja-alaisesti yhteisöön ja yhteiskuntaan. Huolimatta viimeaikaisesta keskustelusta kehitysyhteistyön kannatus on pysynyt korkealla, joten ministeri Hautala arvioi, että taustalla täytyy olla toive inhimillisestä ja välittävästä arvopohjasta.
Ruohonjuuritaso on tärkeää
Kommenttipuheenvuoron ministerin puheeseen piti Marja Anttila Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Hän muistutti puheenvuorossaan ruohonjuuritason tärkeyttä kansainvälisissä järjestöissä. Hän korosti myös kansalaisjärjestöjen kokemuksen saamista kehitysyhteistyöhön. Tällä hetkellä haasteena on aktivoida kehitysyhteistyömaiden toimijoita näkemään terveyshyödyt muillakin sektoreilla kuin omallaan ja saada tätä kautta hyötyä kehitysyhteistyöstä mahdollisimman monipuolisesti.
Kommenttipuheenvuoron jälkeen kuulimme YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisesta vuoteen 2015 mennessä sekä uusien tavoitteiden muotoilusta. Kolme tavoitetta liittyivät suoraan terveyteen ja useampi välillisesti. Lasten kuolemien vähentäminen ja äitiysterveyden parantaminen ovat tavoitteita, joiden edistyminen on ollut luvattoman hidasta, mutta tarttuvien tautien, erityisesti tuberkuloosin suhteen tilanne on huomattavasti parantumaan päin. HIV:n, AIDS:n ja malarian kanssa riittää vielä kohtalaisesti tekemistä, vaikka niiden kanssa onkin saatu hyviä tuloksia aikaan.
Vuosituhattavoitteiden uudistamisen haasteena on muun muassa se, että kohteiden pitäisi olla helposti mitattavia, toisaalta mittarit ovat usein rajoittuneita ja mitattavat kohteet valittu epädemokraattisesti. Kuinka pitää tulevat tavoitteet riittävän universaaleina, mutta kuitenkin huomioida paikallinen kehitystaso ja kapasiteetti?
EU ja Suomi osallistuvat myös vuosituhattavoitteiden jälkeisen ajan keskusteluun. Euroopan komissio on järjestänyt vuosituhattavoitteiden jälkeisestä ajasta avoimen konsultaation. Tämän perusteella laaditaan komission tiedonanto. Myös Suomessa on käynnistetty keskustelu vuosituhattavoitteiden jälkeisestä ajasta.
Käytännön esimerkkejä
Lopuksi kuulimme käytännön esimerkin sektorirajat ylittävästä kehitysyhteistyöstä Hellevi Hattusen kertomana. Suomen Väestöliitto ja Suomen WWF ovat tehneet Nepalissa yhteistyötä Family Planning Associationin (FPAN) ja WWF Nepalin kanssa projektissa, jonka tarkoituksena on seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen sekä kestävä luonnonvarojen käyttö. Yhteishankkeella pyritään entistä vaikuttavampaan ja laaja-alaisempaan kehitysyhteistyöhön, jossa tarkoitus on huomioida sekä ihmiset että luonto.
Tärkeä osa hanketta on köyhyyden vähentäminen, tarkoitus on edistää sekä ihmisten että luonnon hyvinvointia. Yhteistyössä maaseudun asukkaiden kanssa kehitetään kestäviä elinkeinoja ja autetaan ihmisiä perustamaan osuuskuntia sekä pienyrityksiä mikrolainojen avulla. Paikallisten tarpeet ovat lähtökohta. Projektin myötä väestö onkin saanut parempien terveyspalveluiden lisäksi uusia toimeentulon mahdollisuuksia. Hyvänä käytännön esimerkkinä projektin toiminnasta on monitoimitila, jossa toimii klinikka, nuorisotila, yhteisömetsäkomitea ja osuuskuntatoiminta.
Hankkeessa panostetaan erityisesti nuorten tiedon lisäämiseen, koska Nepalin julkisissa terveyspalveluissa heidän seksuaaliterveystarpeitaan ei juurikaan huomioida. Lisäksi hankkeessa kehitetään yhteisiä menetelmiä, joilla lievennetään jatkuvasti kasvavan väestön vaikutuksia alueen herkälle luonnolle. Projektin ansiosta käytännössä on nähty, että resursseja yhdistämällä on saatu parempi tuloksia ja verkostoituminen on laajentanut mahdollisuuksia tavoittaa kokonaisvaltaisemmin koko yhteisö. Todella mielenkiintoista!
Mukaan toimintaan?
Tilaisuus oli kiinnostava ja kannusti entistä aktiivisemmin miettimään, miten terveyttä saatettaisiin näkyville sellaisillekin sektoreille, missä se ei selkeästi ole sellaisenaan esillä. Suomessa ja maailmalla aktiivisesti toimivien kansalaisjärjestöjen haaste on myös saada lisää näkyvyyttä ja kehitellä uusia yhteistyön muotoja. Lääkäriliiton neuvottelutoimikunta toiminee jatkossakin aktiivisesti keskustelun herättäjänä ja Suomessa tällä saralla työskentelevien tahojen yhteensaattajana, joten mielenkiintoisia seminaareja on varmasti jatkossakin luvassa!
PS. KYNK uudistaa Lääkäriliiton kehitysyhteistyöopasta, jos kansainväliset vaihtoehdot kiinnostavat, käy tutustumassa http://www.laakariliitto.fi/kehyopas/ !