Lääkärin johtajuus on puhuttanut viime vuosikymmenen aikana paljon. On havahduttu siihen, että aikaisemmin itsestään selvänä pidetty lääkärin johtajarooli sairaalahierarkiassa on murtumassa. Todettiin, että lääkärienkin tulisi saada johtamiskoulutusta sekä johtamistaitojen parantamiseksi mutta myös johtamistaitojen osoittamiseksi ulospäin. 2010-luvun taitteessa erikoislääkärikoulutuksen hallinnon koulutus uudistui, nykyisellään erikoislääkäritutkintoon sisältyy johtamiskoulutusta 10-30 op. NLY oli aktiivisena vaatimassa johtamiskoulutusta 30 opintopistettä kaikille erikoistuville lääkäreille. Johtamiskoulutuksen toteutus oli silloin , ja nyt, erilainen eri tiedekunnissa. Massiivinen johtamiskoulutus polkaistiin käyntiin kaikissa viidessä tiedekunnassa ja sen on nyt jo läpikäynyt tai parhaillaan suorittamassa tuhatpäinen joukko nuoria lääkäreitä.
Johtamiskoulutusta ei otettu kaikilta osin innolla vastaan nuorten lääkäreiden keskuudessa. Koettiin, että se vie aikaa substanssin oppimiselta, tai että yksinkertaisesti johtaminen on asia, jota ei tarvitsisi oppia. Kyllähän jokainen osaa sen verran kuin on pakko, enempää ei kiinnosta oppia. Toisaalta tutkimustiedon valossa tiedettiin, että johtamiskoulutuksesta hyötyvät eniten ne ihmiset, jotka eivät koe tarvitsevansa sitä.
Kun johtamiskoulutusta suunniteltiin, puhuttiin paljon lähijohtajuudesta. Lääkärin pitää osata olla johtaja arkipäivän potilastilanteissa, johtaa kiireisiä hoitotilanteita, haastavia hoitopalavereita, johtaa omaa aikatauluaan, mahdollisesti johtaa omaa tiimiään. Toisaalta on kirjoitettu myös paljon siitä, miten johtaminen voisi olla kokonaan oma urapolkunsa. Jo nuorena lääkärinä voisikin suunnata hallintouralle ja opiskella johtamista lääkärinä, jolloin haasteet ovat aivan toisenlaisia, kuten vaikkapa asiantuntijaorganisaation johtaminen.
Miten yliopistojen tarjoama johtamiskoulutus on sitten pystynyt vastaamaan haasteeseen? Jokaisessa lähiopetuspäivässä pyydetään palautetta, ja osa yliopistoista on toteuttanut myös itsenäisiä kyselyitä johtamiskoulutuksen toteutumisesta. Yliopistojen mukaan koulutuksia on muokattu palautteen perusteella ja pyritty vastaamaan koulutettavien tarpeisiin. Kenelläkään ei kuitenkaan tunnu olevan kansallista tietoa siitä, miten erikoistuvien lääkäreiden mielestä johtamiskoulutuksessa on onnistuttu.
NLY pyrkii tänä keväänä vastaamaan haasteeseen. NLY: n koulutusvaliokunta on valmistellut kyselyn erikoislääkärikoulutuksen johtamiskoulutuksesta. Kysely tullaan lähettämään sähköisenä tänä keväänä kaikille johtamiskoulutuksen suorittaneille tai sitä suorittamassa oleville yhteistyössä yliopistojen kanssa. Myös yliopistojen henkilökunnalle lähetetään kysely johtamiskoulutuksen onnistumisesta ja sen haasteista ja mahdollisuuksista. Kyselyn tulokset analysoidaan kesän aikana ja syksyllä niitä julkaistaan eri areenoilla. Haluamme tietää, miten johtamiskoulutus uudella systeemillä on onnistunut, mitä asioita eri tiedekunnissa opetetaan, milloin erikoistumiskoulutuksen aikana johtamiskoulutus suoritetaan ja miksi koulutus koetaan tärkeänä tai turhana. Vastaukset annetaan käyttöön myös yliopistoille johtamiskoulutuksen kehittämiseksi. Odotamme sankoin joukoin hyviä vastauksia, joiden pohjalta kehitetään tulevaisuuden lääkärijohtajia. Vastaathan sinäkin!
Laura Seppälä
Lastentauteihin erikoistuva lääkäri
NLY:n koulutusvaliokunnan jäsen