Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Infodemia – mitä se on ja miten se uhkaa?
Etusivu > Infodemia – mitä se on ja miten se uhkaa?

Infodemia – mitä se on ja miten se uhkaa?

Somessa yltymätöntä uudelleentwiittailua ja loputonta erilaisten faktojen ja ”faktojen” tulvaa. Joka päivä uusi asiantuntija lainattuna, mutta myös viidellä eri tavalla tulkittuna. Mikä on totta ja mikä ei? Alan asiantuntijoita tuntuu syntyvän kuin sieniä sateella. Asiaa ei välttämättä heti tiedosta ennen kuin alkaa tarkkailemaan kriittisemmin ympäriltä tihkuvaa tietoa. Mikä tämä harmittomalta vaikuttava mutta petollinen ilmiö oikein on?

Sanaa ”informaatioepidemia”, lyhyemmin infodemia, käytettiin ensimmäisen kerran SARS-epidemian yhteydessä vuonna 2003. Sen jälkeen infodemia on säännöllisen epäsäännöllisesti ilmaantunut mediassa ja yleisessä keskustelussa. Koronaviruksen aiheuttaman pandemian myötä infodemia ja sen laajuus on saavuttanut täysin uusia ulottuvuuksia. Mutta mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? Sana on varmasti tullut useammalle tutuksi eri yhteyksistä. Moni varmaankin myös tietää, että se koskee jotenkin kyseenalaista informaatiota. Seuraavaksi selvitän hiukan pintaa syvemmältä infodemian merkitystä, ja mitä se tulevan tai nykyisen lääketieteen ammattilaisen kannalta merkitsee.

Lyhyesti infodemia ilmiönä on tiedon tulva, jota julkaistaan epidemian tai globaalin pandemian yhteydessä.

Ongelmallista siitä tekee se, että kokonaisuus sisältää sekä tieteellisesti perusteltua faktatietoa että väärää informaatiota. Suuren tietomäärän ”informaatioähkyn” ja ympäröivän tietoyhteiskunnan tykityksen keskellä yksittäisen ihmisen väärän ja oikean erottelukyky voi heikentyä. Tällä voi olla jopa hengenvaarallisia seurauksia, kun yksilö tulkitsee esimerkiksi valkaisuaineen auttavan puhdistamaan elimistöä viruksista. Infodemian myötä pelko ja väärinymmärrys leviävät itse tautia nopeammin.

Hyviä tapausesimerkkejä on useita. Salaliitot koronaviruksen syntyperästä ja Bill Gatesin maailmanvalloitussuunnitelmista voivat kuulostaa varsin lennokkailta tosissaan otettaviksi. Väärän ja oikean tiedon hyökyaallon seasta erilaiset mielikuvituksen tuotokset alkavat kuulostamaan jonkun korvaan uskottavilta. Terveyshuuhaa, salaliitot ja ylipäätään haitantekomielessä levitetty tieto ujutettuna muun tiedon tulvaan saa varmasti yhä useammalta kannatusta ja uskottavuutta.

Ylen artikkeli luokittelee nyt etenkin koronaviruksen myötä syntyneen misinformaation karkeasti viiteen eri luokkaan. (1) Ensimmäisenä ovat valeuutiset ja erilaiset satiirit, jotka on jaettu totena. Näiden tavoitteena on enimmäkseen paniikin ja pelon lietsonta. Seuraavana on erilaiset salaliitot ilman minkäänlaista järkevää syy-seuraussuhdetta. Ehkäpä vaarallisimpia ovat kuitenkin kuvat, videot, erilaiset tilastot ja grafiikat, jotka on irrotettu kontekstistaan, tai joita on manipuloitu. Näillä voi saada väärän tiedon välitettyä totena jo huomattavasti helpommin. Viimeisenä luokkana ovat erilaiset kyseenalaiset parannuskeinot ja terveyshuuhaa. Pahimmillaan huuhaata levittävillä on sidonnaisuuksia väitettyyn ”hoitokeinoon”, ja he saavat siitä taloudellista hyötyä. Näiden erityyppisten misinformaation muotojen tunnistaminen ja kumoaminen on hyvin tärkeää.

Infodemian ja misinformaation levityksen estämiseksi on aloitettu jo useita toimenpiteitä. Erilaiset sosiaalisen median yhtiöt ovat pyrkineet siistimään sivustoilla levitettävää väärää tietoa WHO:n aloitteesta. (2) Oxfordin Reuters Instituten tutkimuksessa selvitetyn 225 väärän tai harhaanjohtavan väitteen todettiin olevan 88 prosenttisesti peräisin sosiaalisesta mediasta. (3) Sosiaalisen median alustojen toimenpiteet voi kukin nähdä käyttämillään alustoillaan. Esimerkiksi Twitterissä hakusanalla ”korona” tai ”koronavirus” tulee ensimmäisenä esiin tiedote pandemiasta ja linkki THL:n sivuille. Näillä hakusanoilla taas Googlen hakukone tarjoaa muun muassa linkkiä WHO:n terveystietosivulle.

Ihmiset tarvitsevat luotettavan ja varman äänen, josta voivat saada uskottavaa, ajankohtaista ja ennen kaikkea yhtenevää terveystietoa. Tämän suhteen esimerkiksi THL, WHO ja muut terveysviranomaiset ovat tehneetkin toimenpiteitä. Tästä huolimatta myös yksittäisten terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeä kantaa kortensa kekoon kumoamalla vääriä väitteitä ja ottamalla kantaa ajankohtaisiin terveysaiheisiin. Näin saadaan myös kitkettyä suuri oikean ja väärän informaation massan luoma savuverho todellisen pandemian ympäriltä. Tämä onnistuu keskustelemalla faktisesti ja avoimesti, ilman liioittelua.

 

Nsar Sori
Lääketieteen opiskelija, SML:n hallituksen jäsen

 

Lähteet:

  1. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/03/14/valheenpaljastaja-tervetuloa-infodemian-aikaan-naista-merkeista-tunnistat
  2. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006431686.html
  3. https://reutersinstitute.politics.ox.ac.uk/types-sources-and-claims-covid-19-misinformation#sources

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/keskustelua/wuhanin-koronavirusinfektio-ndash-uusi-infodemia/?public=0ec9e2fbfa9de34415a5220cfac81014

https://www.who.int/news/item/11-12-2020-call-for-action-managing-the-infodemic