Tätäkään kysymystä ei pidemmän päälle voi vain puuta istuttamalla tai kompensaatiomaksua maksamalla kuitata. Keinoja kuitenkin löytyy. Oman työpaikan mielenhyvinvointiin voi ja tulee itse vaikuttaa.
Työ vaikuttaa kokemaamme mielenterveyteen. Ja päinvastoin – mielenterveys vaikuttaa kykyymme tehdä työtä.
Lokakuussa 2020 julkaistun Hyvän mielen työpaikka® -merkin tavoitteena on auttaa ja kannustaa työpaikkoja rakentamaan omasta työyhteisöstään mielenterveyttä tukevan ja edistävän. Merkin tavoitteena on rohkaista työpaikkoja tutkimaan, miten oman työpaikan toimintatavat ja rakenteet vaikuttavat työntekijän mielenterveyteen, ja vastaavasti millaiset muutokset tekisivät työpaikasta vielä mieliystävällisemmän. MIELI Suomen Mielenterveys ry kertoo mielenterveyden edistämisen työyhteisössä tarkoittavan muun muassa ”kaikkia niitä toimia, joilla vahvistetaan mielenterveyden voimavaroja ja suojataan mieltä työn kuormitustekijöiden kielteisiltä vaikutuksilta”.
Hyvän mielen työpaikka -merkki: arviointiväline, kannustin ja tunnustus
Hyvän mielen työpaikka -merkin on kehittänyt MIELI ry, joka on valtakunnallinen mielenterveyden edistämisen ja kriisiauttamisen asiantuntija– ja kansalaisjärjestö. Kaiken kaikkiaan merkki on suunniteltu osana Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Hyvän mielen työpaikka -hanketta, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten työelämää ja kansanterveyttä tarjoamalla välineitä työpaikkojen mielenterveyden kehittämiseen. STM:n hankkeeseen sisältyy myös Työterveyslaitoksen (TTL) laatima verkkopalvelu Hyvän mielen työpaikka – työkalupakki esimiehille.
Hyvän mielen työpaikka -merkki toimii sekä arviointivälineenä, kannustimena että tunnustuksena.
Merkki rohkaisee työpaikkaa arvioimaan toimintaansa ja miettimään, millä tavalla mielenterveys on huomioitu työpaikan arjessa.
Mitä on jo tehty ja millaiset suunnitelmat ja toimeenpantavat käytänteet nostaisivat mielenterveyttä uudelle tasolle? Työpaikkoja kannustetaan merkin avulla myös kiinnittämään entistä enemmän huomiota työpaikan mielenterveyttä tukeviin ja kuormittaviin tekijöihin ja kehittämään niitä. Lisäksi merkki on tunnustus työpaikasta, jossa välitetään työntekijöiden mielenterveydestä ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Työpaikka täyttää tällöin myös työlainsäädännälliset minimikriteerit ja on sitoutunut suunnitelmalliseen mielenterveyden vahvistamiseen.
Työ – Leipää, sirkushuveja vai jotakin aivan muuta?
Työllä on monia myönteisiä vaikutuksia mielenterveyteen. Se tuo rytmiä ja sisältöä arkeen ja muodostaa pitkälti yksilön toimentulon. Työ voi tarjota aitoja innostumisen ja onnistumisen kokemuksia sekä mahdollisuuden kehittyä ja oppia uutta. Parhaimmillaan työ voi luoda tunteen merkityksellisyydestä ja tarjota tunteen sosiaaliseen yhteisöön kuulumisesta. Toisaalta työllä voi olla myös päinvastainen vaikutus yksilön mielenterveyteen. Kuormittavat tekijät saattavat liittyä muun muassa työtehtäviin ja niiden määrään, työpaikan rakenteisiin tai kokemukseen omista vaikutusmahdollisuuksista. On huomionarvoista, että yhteiskunnassamme työuupumuskeskustelut ovat olleet pinnalla jo pidempään, ja mielenterveysperusteiset poissaolot ovatkin nykyään suurin yksittäinen syy sairauspäivärahan saamiselle (Kela, 2019). Mielenterveysperusteiset syyt (33 %) ovat myös hiljattain nousseet tuki- ja liikuntaelinten sairauksien (31 %) ohi yleisimmäksi yksittäiseksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen johtavaksi tekijäksi (Eläketurvakeskus, 2020).
Millainen on hyvinvoiva työpaikka?
Mikään työpaikka ei ole täydellinen, mutta hyvissä työpaikoissa on yhdistäviä piirteitä. Niissä työntekijän on muun muassa mahdollista kokea työn iloa, työyhteisön jäsenten välillä vallitsee luottava ja arvostava ilmapiiri, tiedonkulku ja vuorovaikutus on avointa ja sujuvaa ja johtaminen on oikeudenmukaista ja selkeää. Jotta työpaikalle voidaan myöntää Hyvän mielen työpaikka® -merkki, on sen täytettävä merkille laaditut kriteerit:
Mielenterveyden edistämistä johdetaan suunnitelmallisesti
Hyvä mielenterveysjohtaminen vaikuttaa koko organisaation kulttuuriin. Edistämistyö on hedelmällisintä, kun organisaation kaikki tahot ylimmästä johdosta alkaen ovat siihen sitoutuneita. Tämä heijastuu esimerkiksi sekä aitona kiinnostuksena työntekijöiden hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin että ennakoivina toimintamalleina ristiriitatilanteiden varalta.
Työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä
Työntekijän jaksamista ja voimavaroja tukevat muun muassa selkeät työnkuvat ja toimiva kommunikaatio suhteessa lähiesimieheen. Riittävästä palautumisesta huolehtiminen ja tukevat toimet liiallisen työkuormituksen välttämiseksi kuin myös myönteisen työilmapiirin vaaliminen ja kehittäminen tukevat työpaikan mielenterveyttä.
Työpaikalla tuetaan mielenterveyttä erilaisissa elämäntilanteissa
Elämäntilanteet vaihtelevat. Työpaikalla saattaa olla ihmisiä hyvinkin erilasin tarpein ja voimavaroin. Toimintamallit niin äkillisen kuin pitkittyneen kuormitukseen, mielenterveyden haasteisiin sekä sairauslomalle jäämiseen ja siltä palaamiseen luovat turvaa, rakenteita ja heijastavat välittämistä.
Mielenterveys kuuluu jokaiseen työyhteisöön
Hyvä mielenterveys toimii hyvinvoivan työpaikan peruspilarina, jonka varaan tulevaisuutta on kestävää rakentaa. Tähän pääomaan sijoittaminen on työnantajalle investointi, jonka voi odottaa tuottavan niin aineellista kuin aineetonta voittoa samoin tavoin kuin minkä tahansa muunkin sijoituksen. Edistävän näkökulman liian vähäiselle huomiolle jättäminen ei ole tässäkään mielessä kannattavaa. Lisäksi hyvinvoiva työpaikka välittää itsestään vastuullisen kuvan niin sijoittajien, asiakkaiden kuin potentiaalisten työntekijöidenkin silmissä.
Mielenterveys kuuluu jokaiseen työyhteisöön. Kukin työntekijä voi omilla päivittäisillä teoillaan vaikuttaa työpaikkansa mielijalanjäljen suuruuteen. Mieliystävällinen työpaikka ei synny itsestään: sen tekevät ihmiset.
LÄHTEET:
Tutustu lisää aiheeseen sekä Hyvän mielen työpaikka® -merkin hakukriteereihin: https://hyvanmielentyopaikka.fi/. Kyseinen verkkosivu on toiminut myös jutun lähteenä.
Linkki Hyvän mielen työpaikka – työkalupakki esimiehille -verkkopalveluun: https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/opas/hyvan-mielen-tyopaikka/
Eläketurvakeskus (2020). Mielenterveyden sairaudet yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Saatavilla: https://www.etk.fi/ajankohtaista/mielenterveyden-sairaudet-yleisin-tyokyvyttomyyselakkeelle-siirtymisen-syy/. Viitattu 11.1.2021.
Teksti: Roosamari Hannukkala
