Terveyskeskuksen jokapäiväinen puhelinrumba on hoitajien suusta kerrottuna surullista kuultavaa. Soittoja on kymmenittäin, jopa sadoittain riippuen terveysaseman koosta. Kyselyitä tulee lähimmästä apteekista, miten bussilla pääsee terveysasemalle ja tietenkin myös haukkuja, harvoin kehuja terveydenhuoltojärjestelmästä. Jokainen lääkäri, jonka puhelin soi kesken vastaanottojen tai lounastauon, tietää kuinka piinaava tuo pirisevä kiusankappale voi olla. Voitte sitten varmaan kuvitella kuinka rasittavaa on istua edes kokonainen tunti puhelimen ääressä. Puhumattakaan päivystyksen triage-luukusta.

Hoitajat ovat kahden tulen välissä: potilaiden ja lääkäreiden. Potilaat vaativat hoitoa, mielellään vielä lääkäriltä, ja samalla lääkärit vaativat hoitajaa hoitamaan potilaita. Tulisi vielä tehdä hyvä hoidon tarpeen arviokin, ehkä myös muistuttaa potilasta verenpaineiden kotiseurannasta. Hoitajien vastaanottojen aikataulut ovat mitä ovat eli tiukat ja yleensä ilman hoitajan omaa mahdollisuutta vaikuttaa työtahtiin. Meillä lääkäreillä on yleensä ylellinen mahdollisuus vaikuttaa omiin aikatauluihimme.

Olen miettinyt kuinka hoitajat jaksavat ja todennut, että usein aika huonosti. Toki työ on kuormittavaa lääkäreilläkin mutta potilaiden akuutit tunteiden purkaukset ja hermojen pettämiset puretaan yleensä hoitajalle puhelimeen tai luukulle. Vai onko moni lääkäreistä saanut yhtä asiatonta huutoa? Lääkärit saavat helpommin sijaisia esimerkiksi kesälomien ajaksi. Oletteko huomanneet samaa hoitajien kohdalla? Lisäksi lääkäreiden keskuudessa tuntuu olevan jatkuva rutina hoidon tarpeen arvioimisen heikkoudesta. Mitäpä lottootte, jos hoitajan tulisi hoitaa päivässä noin 60 puhelua (mikä on ihan realistinen luku) niin montako kysymystä siinä ehtii hoitaja potilaalta kysymään?

On turha huudella mitään lääkäripulaa. Huutelisin mieluummin hoitajista, heidän työoloistaan, heidän jaksamisestaan ja meidän lääkäreiden yhteistyöstä hoitajien kanssa. Toki myös hyvästä työn organisoinnista ja laadukkaan peruskoulutuksen puolesta. Mutta hoidon tarpeen arviointi on kaiken perusta, se on meidän kaikkien vastuulla ja tätä meidän tulisi yhdessä kehittää. Hoitajien määrä tulee olla sellainen, että heillä on mahdollista tehdä hyvä hoidon tarpeen arviointi potilaan ottaessa yhteyttä. Itseasiassa hoitajien määrä tulee olla sellainen, että he ehtivät vastata puhelimeen, jotta potilas pääsee lääkärin vastaanotolle. Turha tehdä tulppaa tähän. Hoitajien työnkierto tulee olla sellainen, ettei kenenkään tarvitse uupua puhelimen ääressä. Ihanteellista olisi myös se, että hoitajien vastaanotot olisivat suunniteltu siten, että he ehtivät hoitamaan potilaita. Tärkeää on myös se, että hoitajat ehtisivät keskustelemaan potilaiden kanssa heidän hoidostaan etenkin pitkäaikaissairauksien kohdalla ja että he ehtisivät hyvin valmistelemaan potilaat lääkärin vastaanotolle. Ainakin itse haluan, että potilas on tehnyt kotiläksynsä ennen vastaanottoa: verenpaineita on asiallisesti seurattu, verensokerivihko on mukana, PEF-kontrolliseuranta on katsottu jne. Nykyisessä työpaikassani on hoitaja katsonut ennen laajennettua ajokorttitarkastusta paitsi MMSE:n niin myös visuksen, verenpaineet jne. Kertakaikkiaan hienoa! Näin vastaanotto sujuu todella jouhevasti ja ehkä ehdin potilaan kanssa katsomaan muitakin asioita kuin pelkkää ajokorttia. Se, että hoitaja on katsonut potilaan ennen lääkärin vastaanottoa ja tehnyt tai huolehtinut, että potilas on tehnyt, asialliset tutkimukset edesauttaa lääkärin vastaanottoa niin, että vastaanotolla päästään suoraan päätöksiin ja itse asiaan eli potilaiden hoitamiseen.

Digitalisaatio varmasti aikanaan muuttamaan terveydenhuollon toimintaa. Itseasiassa toivon niin. Toivon, että uudet muutokset tulevat olemaan kevyitä, helppokäyttöisiä ja keventäisi kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten työtaakkaa. Toivon, että sekä julkisen että myös yksityisen terveydenhuollon nettisivuille enemmän potilasohjeita, mahdollisuutta täyttää verenpaineseurantaa tai miksei vaikka DAN-PSS-1 -kyselyä ennen vastaanottoa. Toivon, että nettiajanvaraus olisi mahdollista. Se voisi toimia vaikka siten, että kun potilas ottaa yhteyttä hoitajaan, niin hän voisi saada hoitajalta luvan, esimerkiksi tunnukset, varata ajan netistä kenelle lääkärille haluaa ja milloin haluaa. Hoitaja voisi antaa luvan varata vaikka 20 minuutin ajan. Yksityisellähän saa jo varata ajan suoraan lääkärille, julkisella tämä voisi olla ehkä hallitumpaa. Ajanvarausnettisivujen kautta olisi mahdollisuus myös täyttää kysely ennen vastaanottoa. Kysely voisi olla vaikkapa säännöllisistä lääkkeistä, tehdyistä tutkimuksista ja oireita. Kysely voisi tallentua sähköiseen potilastietojärjestelmään. Yhteydenottohan voisi olla puhelun sijasta chat-palvelu, johon hoitaja vastaa. Miksi hoitaja? Miksei myös lääkäri voisi olla enemmän osallisena hoidon tarpeen arvioinnissa?

Niin, onhan tämä utopiaa. Mutta tavoittelemisen arvoinen. Myös on mahdollinen, jos tahtoa (ja rahaa) on. Lisäksi jos ei ole tavoitteita, niin ei ole mitään mihin tähdätä.

 

Sonja Aukee

Terveyspoliittisen valiokunnan jäsen

Lue myös viime vuoden Arvosta ammattilaista -teemaviikolla julkaistu Runo hoitajalle!