Löydän itseni ajoittain tilanteesta, jossa yhtäkkiä huomaan olevani kotipihalla, mutten juuri muista kotimatkasta mitään. Tämä ei suinkaan johdu riehakkaista opiskelijapippaloista vaan yksinkertaisesti siitä, että esimerkiksi työ- tai opiskeluasiat pyörivät intensiivisesti mielessä ja keskittyminen siirtyy pois käsillä olevasta hetkestä.

Tämän kuvailemani tilanteen päinvastainen käsite on mindfulness eli tietoinen läsnäolo nykyhetkessä ilman arvostelua tai pyrkimystä muuttaa asioita. Mindfulness-sanan yksi suomenkielinen käännös on ”tietoisuustaidot”. Tietoisena ympäristöstäni voisin siis keskittyä kotimatkallani siihen, miltä raikas ilma tuntuu sieraimissa, kuinka kengät koskettavat katua ja millaisia ääniä ympärilläni on. Huolettavat työajatukset voisin yksinkertaisesti panna merkille, minkä jälkeen palauttaisin keskittymisen lempeästi takaisin kyseiseen hetkeen.

Tietoisuustaitointerventioita on tutkittu lisääntyvästi viime vuosien aikana ja mindfulness-kursseilla on havaittu positiivisia vaikutuksia esimerkiksi kroonisen kivun, ahdistuksen ja masennuksen hoidossa. Strukturoitu ja laajasti käytetty MBSR (Mindfulness-Based Stress Reduction)-kurssi on esimerkiksi kahdeksan viikkoa kestävä, pienissä ryhmissä toteutettava interventio, jossa painottuu osallistujien oma tietoisuustaitoharjoittelu. Tietoisuustaitoharjoittelun etuja ovat sen kustannustehokkuus sekä haittavaikutusten vähäisyys. (1)

Myös lääketieteen opiskelijoiden joukossa on tutkittu tietoisuustaitokurssien tehoa ympäri maailmaa ja Suomessa esimerkiksi Helsingin yliopistossa lääketieteen, hammaslääketieteen, psykologian ja logopedian opiskelijoiden joukossa. Tutkimuksessa huomattiin, että intervention jälkeen kurssien osallistujat olivat keskimäärin vähemmän stressaantuneita kuin verrokkiryhmän jäsenet. Seurannassa ne opiskelijat, jotka olivat jatkaneet säännöllistä tietoisuustaitoharjoittelua, olivat keskimäärin vähemmän stressaantuneita kuin harjoittelun keskeyttäneet. (2)

Sekä lääkäreiden että lääketieteen opiskelijoiden hyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota, sillä opinnot ja työ voivat ajoittain aiheuttaa huomattavaa stressiä. Lääkärin ammattiin kuuluu suurta vastuuta, kärsimyksen kohtaamista ja vaikeita eettisiä valintoja Tietoisuustaitokurssit voisivat olla siis yksi lupaava vaihtoehto hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietoisuustaitoihin pohjautuva kurssi voisi mahdollisesti antaa lääketieteen opiskelijoille sekä lääkäreille työkaluja pärjätä stressin kanssa, lisätä myötätuntoa omaa itseä kohtaan ja tuoda tietoista läsnäoloa potilaskohtaamisiin (1,2). Toisaalta tietoisuustaidot ovat vain yksi interventiomuoto, joka ei välttämättä sovi jokaiselle. Hyvinvointi on suuri tekijä opiskelu- ja työelämässä, ja se tulee muistaa tavalla tai toisella: oma tärkeä osuutensa hyvinvointiin on myös opintojen rakenteella ja kuormittavuudella, työpaikan ilmapiirillä sekä tuen saatavuudella.

Esittelen tässä STOP-tietoisuustaitoharjoitteen, joka on hyödyllinen esimerkiksi kiireisen päivän keskelle:

S – Stop, pysähdy

T – Take a breath, hengitä ja huomaa, miltä hengitys tuntuu kehossasi

O – Observe, tarkastele, millaisia ajatuksia ja tunteita sinussa liikkuu kyseisellä hetkellä

P – Proceed, jatka päivääsi tietoisena itsestäsi ja ympäristöstäsi

Pidempiä mindfulness- harjoitteita löytyy esimerkiksi mieli.fi ja oivamieli.fi sivulta sekä YouTubesta. Esimerkkejä tietoisuustaitoharjoitteista ovat kehomeditaatio (body scan), hengitysmeditaatio (breathing meditation), myötätuntoharjoitus (loving kindness) ja tietoinen liike (mindful movement).

Teen parhaillaan omaa syventävää tutkielmaani tietoisuustaitoharjoittelun vaikutuksesta lääketieteen opiskelijoiden hyvinvointiin. Optimistisen arvion mukaan tuloksia tullee siis tämän kevään aikana. Useita tutkimuksia lukeneena eteen on tullut mielenkiintoisia artikkeleita, joissa tietoisuustaitojen yhteyttä ja vaikutuksia on tutkittu mitä moninaisimmissa tilanteissa lääkärin ammatissa: lastentautien hätätilanteisissa (3), käsihygieniassa (4), etniseen taustaan liittyvissä ennakkoluuloissa (5) ja toimenpiteiden suorittamisessa (6).

Vaikka tietoisuustaitokurssit eivät olisikaan mikään ihmelääke kaikkiin terveydenhuollon ammattilaisten ongelmiin (kuten eivät varmasti olekaan), on niissä potentiaalia moneen. Vaikka tietoisuustaitojen harjoittelu ei nyt tutuisi luontevalta, väittäisin, että läsnäolo ja myötätunto itseä sekä muita kohtaan helpottavat useita tilanteita lääkärin ja opiskelijan arjessa. Tietoisuustaidot ovat yksi esimerkki hyvinvoinnin huomioimisesta ja aktiivisesta parantamisesta, mutta opiskelijoiden ja lääkäreiden hyvinvointi tulisi olla kirkkaana mielessä opiskelu- ja työpaikoilla, tavalla tai toisella.

 

Lähteet:

  1. Raevuori (2016) Mindfulnessin terveysvaikutukset—Mitä lääkärin on hyvä tietää? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 132(20):1890-7
  2. Repo ym. (2020) Tietoisuustaidot auttavat stressinhallinnassa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 136(7):725-6
  3. Los ym. (2020) Relationship between Executive Functions, Mindfulness, Stress, and Performance in Pediatric Emergency Simulations. Int J Environ Res Public Health. 17(6): 2040.
  4. Gilmartin ym. (2018) Pilot randomised controlled trial to improve hand hygiene through mindful moments. BMJ Qual Saf. 27(10):799-806.
  5. Kanter ym. (2020) Addressing microaggressions in racially charged patient-provider interactions: a pilot randomized trial. BMC Med Educ. 20: 88
  6. Cheung ym. (2020) Preliminary Efficacy of a Brief Mindfulness Intervention for Procedural Stress in Medical Intern Simulated Performance: A Randomized Controlled Pilot Trial. J Altern Complement Med. 26(4):282-290.