Terveyskeskusten koulutusoikeudet puhututtavat määrävälein jäsenistöämme. Mistä on kyse?
Terveyskeskuksissa yleislääketieteen alalla kouluttautuvat lääkärit voidaan jakaa kolmeen ryhmään: YEK-lääkäreihin, erikoislääkärikoulutuksen yhdeksän kuukauden pakollista terveyskeskusjaksoa suorittaviin erikoistujiin sekä yleislääketieteeseen erikoistuviin lääkäreihin. Lainsäädäntötasolla vaatimus palvelussuhteesta hyvinvointialueeseen erottaa YEK-lääkärit muista koulutuksessa olevista terveyskeskuslääkäreistä. Erikoislääkärikoulutusta suorittavien terveyskeskuslääkärien osalta asetuksessa säädetään sen sijaan vain ohjatusta koulutuksesta yliopiston hyväksymässä virassa, toimessa tai tehtävässä (1).
Maamme viidelle lääketieteelliselle tiedekunnalle on siis annettu autonomia määritellä, mitä on ”ohjattu koulutus” ja mikä on ”yliopiston hyväksymä virka, toimi tai tehtävä”. Tehtävä kuuluu epäilemättä koulutuksesta vastaavalle taholle, mutta koulutettavien lääkärien sekä perusterveydenhuollon palveluntuottajien yhdenvertaisuuden nimissä erityisen tärkeää on, että määritelmä on kansallisesti yhtenäinen sekä avoimesti tarkasteltavissa. Tämän ovat elokuusta 2020 alkaen mahdollistaneet ammatillisen jatkokoulutuksen valtakunnalliset opinto-oppaat (2,3).
Opinto-oppaiden mukaan koulutusterveyskeskuksessa 1. lääkärien ammatillisesta jatkokoulutuksesta vastaa nimetty koulutuspaikan vastuuhenkilö, 2. jokainen koulutettava saa henkilökohtaisen ohjaajan ja täsmällisesti määritellyt viikoittaiset ohjaustunnit, 3. koulutettavan edistymisen arvioinnissa hyödynnetään käytössä olevaa seurantajärjestelmää, 4. toimipaikkakoulutusta järjestetään vähintään sata tuntia vuodessa ja 5. koulutettavalla on mahdollisuus osallistua toimipaikan ulkopuoliseen koulutukseen. Erikseen on lisäksi todettu, että terveyskeskuksessa työskentelyn tulee sisältää keskeiset perusterveydenhuollon tehtävät.
Näillä koulutuspaikkasopimukselle asetetuilla ehdoilla selvästi tavoitellaan monipuolista ja tasalaatuista ohjattua työssä oppimista. Valtakunnallisesti yhtenäisten koulutuspaikkakriteerien ansiosta yliopistojen pitäisi olla helppo toteuttaa säännöllistä laadunvalvontaa ja puutteita havaitessaan vaatia toimipaikalta korjaustoimenpiteitä koulutusoikeuksien rajoittamisen uhalla. Tämä on ehdottomasti niin koulutettavan lääkärin, työnantajan kuin viime kädessä potilaankin etu.
Harhapolulle ajaudutaan, kun ennakkoluulojen tai työvoimapoliittisten agendojen annetaan vaikuttaa koulutusoikeuksia koskevaan päätöksentekoon. Ulkoistetut terveysasemat tuntuvat monesti saavan negatiivista erityiskohtelua, vaikka koulutusoloihin olisi satsattu kuinka. Opinto-oppaissa linjataan, että koulutettavan lääkärin henkilökohtaisen ohjaajan tulee olla suorassa työsuhteessa hyvinvointialueeseen, vaikka linjaukselle tuskin on koulutuksen laadun takaamiseen tähtääviä perusteita. Yliopistojen silmissä kaikkien toimipaikkojen tulisi asettua samalle lähtöviivalle palveluntuottajasta riippumatta. Vain koulutuksen laadun pitäisi ratkaista.
Yliopistojen silmissä kaikkien toimipaikkojen tulisi asettua samalle lähtöviivalle palveluntuottajasta riippumatta.
Tuoreessa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallisessa toimenpideohjelmassa koulutuskentän toivotaan lähitulevaisuudessa laajenevan yksityissektorille ja kolmannelle sektorille (4). Nykyisessä terveydenhuoltokriisissä jokaisen toimijan panosta kiistämättä tarvitaan. Yliopistojen ei tulisi asettua tämän kehityskulun esteeksi. Yhdeltäkään terveysasemalta ja siten sen alueen asukkailta ei tule riistää tulevaisuutta perusteettomasti.
Katariina Seittenranta
Varapuheenjohtaja
Viitteet
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta (55/2020)
- Erikoislääkärikoulutus, opinto-opas: https://www.laaketieteelliset.fi/site/files/ammatillinen-jatkokoulutus-dokumentit/Opinto-oppaat/Valtakunnalliset%20opinto-oppaat/EL_Opinto-opas_2020-.pdf
- Yleislääketieteen erityiskoulutus, opinto-opas: https://www.laaketieteelliset.fi/site/files/YEK_Opinto-opas_2020-(1).pdf
- Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallinen toimenpideohjelma vuosille 2023–2027, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164540/STM_2023_1_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
