Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain tutkimuksesta jossa keski-iän stressi oli yhteydessä heikentyneeseen päättelykykyyn. Lisäksi stressaantuneiden ihmisten aivojen tilavuus oli pienempi kuin niillä joiden veren stressihormonin, kortisolin, pitoisuudet olivat normaalit (1). Tulos ei ole yllättävä, kun miettii miten monien sairauksien syntyyn mielen ylikuormituksen tiedetään vaikuttavan (2). Esimerkiksi suomalaisessa 95 000 potilaan viiden vuoden seurantatutkimuksessa sydänperäiset kuolemat lisääntyivät kolminkertaiseksi kahden ensimmäisen viikon aikana puolison kuoleman jälkeen (3). Stressi voi siis myös tappaa.

Psyykkisen stressin kudoksia rappeuttava vaikutus välittyy varmasti monella eri mekanismilla. Stressaantuneiden ihmisten elintavat ovat usein epäterveellisiä. Stressi lisääkin (etenkin vatsansisäisen eli viskeraalisen) lihomisen riskiä. Lihomisalttiudentaustalla lienee sekä aineenvaihdunnallisia muutoksia (kuten insuliiniresistenssi), että myös elintapoihin (liikunta, ravinto ja unen laatu/määrä) liittyviä tekijöitä. Kuormittuneet ihmiset myös tupakoivat ja juovat alkoholia enemmän kuin muut. Näiden aiheuttamat haitat ovatkin sitten aivan oma lukunsa. Stressi heikentää myös immuunijärjestelmän toimintaa altistaen siten infektioille, syöville ja autoimmuunisairauksille. (2) Ja kuten edellä olevasta esimerkistä käy ilmi, niin myös sydän- ja verisuonet kärsivät mielen kuormittuneisuudesta. Näyttääkin siltä, että elimistömme ei kestä pitkään jatkuvaa valmiustilaa.

Evoluutiobiologisesta näkökulmasta katsottuna nykymaailman menoonkin monin paikoin aivan hullua. Maapallolla on ollut elämää 3 500-4 100 miljoonaa vuotta. Nisäkkäitä on ollut n 200 miljoonaa vuotta. Ensimmäiset kädelliset (nisäkkäiden lahko) puolestaan kehittyivät noin 65 miljoonaa vuotta ja ihmiset noin 2 miljoonaa vuotta sitten. Ihmisistä ensin ilmaantuivat homo erectus -lajin edustajat ja vasta 350 000 vuotta sitten nykyihmiset (homo sapiens). Nämä esi-isämme elivät metsästäjä-keräilijä –yhteisöissä. Tämä elämäntapa ennättikin vallita lähes 2 miljoonaa vuotta ennen kuin maata opittiin viljelemään vasta n 10 000 vuotta sitten. Maanviljelys taitoa seuraava suuri muutos oli teollinen vallankumous joka tapahtui vasta 200 vuotta sitten. Elinympäristömme, tai ehkä pitäisi sanoa elintapamme, onkin muuttunut merkittävästi viimeisten vuosituhansien ja vuosisatojen aikana. Maanviljelyn myötä osa väestöstä vapautui tekemään muutakin kuin huolehtimaan jokapäiväisestä selviytymisestä. Arkiliikunta (pitkät kävelymatkat ruuan perässä jne.) jäi kuitenkin osalla väestöstä murto-osaan aiemmasta. Teollisen vallankumouksen ja viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtuneen digitalisoitumisen myötä fyysinen passiivisuus on korostunut vielä entisestään. Nykyihmiset istuvat pitkiä aikoja paikallaan ja tuijottavat tietokoneen tai television näyttöä. Aivot saavat kyllä ärsykkeitä (ja siten myös kuormittuvat) mutta keho ei rasitu lainkaan.

Elinympäristömme on siis muuttunut. Voiko karvaton apina sitten pärjätä tällaisessa ympäristössä? Itselläni on ainakin ollut opettelemista sen kanssa ja on edelleen. Yhteiskunnallisella tasolla tarvitaan joka tapauksessa myös muutoksia. Ainakin jos haluamme taata hyvän elämän myös lapsillemme. Mainontaa tulisi rajoittaa. Nyt mennään mainostajien ehdoilla ja ihmisten (vai pitäisikö sanoa kuluttajien) hyvinvointi on sivuseikka. Mainosmiehet saavat iskeä ihmisten heikkoihin kohtiin. On järjetöntä, että on täysin hyväksyttyä markkinoida lapsille, vanhuksille, sairaille ja väsyneille ihmisille tuotteita jotka sairastuttavat. Palveluiden ei myöskään tarvitse olla saatavilla 24/7. Nykyään iso osa porukasta tekee liikaa töitä ja osa ei lainkaan (eikä kumpikaan osajoukko voi hyvin). Nykyiset työt tulisikin jakaa tasaisemmin koko (työikäiselle) väestölle (mm verotusta ja koulutusmääriä säätelemällä). Näin kaikki voisivat paremmin.

Näitä muutoksia odotellessa (ja itse kukin omalta osaltaan edistäessään;) kannattaa kuitenkin myös opetella tapoja jotka auttavat pärjäämään nykyisen informaatiotulvan kanssa. Tärkeintä on ymmärtää, että aivot tarvitsevat myös lepoa. Tämä ei tarkoita mielihalujen mukaan menemistä; sohvalla makaamista ja tv:n katsomista, vaan että unta ja aikaa jolloin uusia ärsykkeitä ei tule. Aikaa muistella ja olla – ja liikkua. Omalla kohdallani olen todennut toimivaksi käydä esimerkiksi juoksemassa tai kävelyllä (mieluiten luonnon keskellä) jolloin keho saa liikuntaa ja mieli lepää. Jooga ja meditaatio tekevät myös todella hyvää. Tälle kaikelle täytyy tietenkin olla myös aikaa. Kalenteriaan ei siis pidä täyttää aivan täyteen. Tai jos täyttää, niin siellä tulee olla merkittyinä myös edellä mainitut uni-, liikunta- ja meditaatioajat.

Osa-aikainen työviikko on osoittautunut omalla kohdallani hyväksi ratkaisuksi. Kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta mutta jos on, niin suosittelen lämpimästi. Raha on aivan yliarvostettua. Tärkeintä, että tekee jotain järkevää ja tulee toimeen. Se tuo työhön myös mielekkyyttä mikä voi osaltaan vähentää turhaa stressiä. Kannattaa myös opetella keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Kun syö, niin syö. Eikä siis esimerkiksi katsele TV:tä  tai kuuntele musiikkia samalla. Sähköpostien lukemiseen kannattaa varata kalenterista tietty aika. Samoin omaa tietokoneen, tv:n, kännykän ja muiden älylaitteiden käyttöä on hyvä rajoittaa vain tiettyyn kohtaan päivää. Kaiken kotiin kannettavan (mainos)postin määrä kannattaa myös minimoida. Samoin tietenkin sähköpostin uutiskirjeet ja muut huomiota turhaan vaativat asiat. Monessa tapauksessa vähemmän on enemmän.

Kuulostaako rajoittuneelta? Ehkä. Ehkä ei. Itsensä hallinnalla voi joka tapauksessa saavuttaa paljon enemmän kuin mistä jää paitsi. Itse en koe jääväni paitsi mistään kun en juurikaan katso tv:tä tai selaa facebookia. Ei pidä ymmärtää väärin; niiden katsomisessa ei ole mitään väärää. Ja joskus teen sitä itsekin. Elämä on kuitenkin lyhyt. Kaikkea ei millään kerkeä ja jaksa. Siksi on viisaampaa keskittyä oleelliseen. Ilman turhaa viihdettä arki tuntuu eheämmältä. Minulla on enemmän aikaa ja voimia itselleni, läheisilleni ja ystävilleni. Liikunnalle ja levolle. Asioille joilla on oikeasti merkitystä. Ja ehkäpä tällä tavoin voi ehkäistä myös aivojensa surkastumista ja voida hyvin sekä nyt, että myöhemmin.

It is better to conquer yourself than to win a thousand battles. Then the victory is yours. It cannot be taken from you, not by angels or by demons, heaven or hell.

-Buddha

Juha Lempiäinen

Neurologian erikoislääkäri

 

  1. Stressi heikentää päättelykykyä ja jopa kutistaa aivoja keski-iässä. Helsingin Sanomat. 25.10.2018. https://www.hs.fi/tiede/art-2000005876919.html
  2. https://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo91832
  3. Kaprio J, Koskenvuo M, Rita H. Mortality after bereavement: a prospective study of 95,647 widowed persons. Am J Public Health 1987; 77:2837.
  4. https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmankaikkeuden_ikä
  5. https://fi.wikipedia.org/wiki/Maa