Uusi Lääkärisopimus on tuonut mukanaan suuria muutoksia lääkäreiden arkeen: Säännöllistä työaikaa voidaan nyt sijoittaa perinteisen virka-ajan ulkopuolelle, ja päivystysvuorojärjestelmä kokee valtavan muutoksen. Nuori Lääkäri tapasi työehtosopimusneuvotteluiden toisen osapuolen eli Kuntatyönantajien (KT) edustajan neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangaksen ja kysyi, mitä näiden muutosten takana on.

 

Työaikalaki velvoitti tekemään muutoksia päivystämiseen 

KT:n yksi neuvottelutavoite oli työaikalain asettamien reunaehtojen sovittaminen Lääkärisopimukseen ja sen myötä Lääkärisopimuksen saattaminen lainmukaiseksi. Työaikalaki velvoittaa nyt pohtimaan aivan uudenlaisia tapoja päivystää.

“Keskustelu on vasta lähtenyt liikkeelle, ja voi mennä useampi vuosi, ennen kuin selviää, miten saadaan tehokkaasti ja turvallisesti hoidettua päivystys kokonaisuudessaan”, Nybondas-Kangas sanoo. “Vanha päivystysmalli sellaisenaan ei enää pelitä, ja on siirryttävä uudenlaiseen malliin.”

Entä jos uudet päivystysjärjestelyt vaativat palkkaamaan lisää lääkäreitä, saadaanko heitä?

“Tilanne on se, että kun lepoaikaan pitää kiinnittää enemmän huomiota ja pitkät päivystykset radikaalisti muuttuvat, niin jostain ne lääkärit on saatava”, Nybondas-Kangas toteaa. KT:n näkökulmasta keinoiksi hän luettelee sen, että perusterveydenhuollon lääkärit olisivat päivystyksissä laajemmin mukana, ja nuoriin lääkäreihin vaikuttamisen niin, että he valitsisivat päivystävän alan. 

Lisäksi hänen mukaansa olisi mietittävä, mihin työnjako akuuttilääkäreiden ja muiden päivystävien lääkäreiden kesken on menossa. Akuuttilääkäreistä toivottiin merkittävää työvoimaa päivystyksiin, mutta tilanne ei nyt vastaa toivottua. Päivystyskuormaa pitäisi saada jaettua useamman lääkärin kesken.

Yksi kiistanalainen keino lääkäreiden määrän lisäämiseksi on vielä sanomatta. “KT on Lääkäriliiton kanssa eri mieltä siitä, pitäisikö lääkäreiden koulutuspaikkoja lisätä”, Nybondas-Kangas sanoo.

 

Miksi kikytunneista ei luovuttu ja virka-aika laajeni?

KT:n tärkeänä neuvottelutavoitteena on ollut saada kaikkien lääkäreiden viikkotyöaika samalle tasolle, joka tuli jo aiemmin kilpailukykysopimuksen myötä. Mahdollisia tulevia maakuntia ajatellen ei olisi voitu palata vanhoihin viikkotyöaikoihin. “Halusimme pitää pitkät työajat”, Nybondas-Kangas toteaa ja jatkaa, “Muutos voi tuntua pieneltä mutta kertaantuessaan vaikutus on merkittävä.” 

Paine virka-ajan levittämiselle tulee kunnilta, joiden toive on, että verorahoilla tuotetut palvelut palvelisivat myös työssäkäyviä kuntalaisia. “Poliittiset päättäjät ajavat palveluprofiilia modernimmaksi ja asiakasläheisemmäksi”, Nybondas-Kangas kertoo ja lisää, että työterveyden asema on mietittävä erikseen.

“Iltavastaanotoilla yritetään houkutella käyttäjiksi koko kuntaväestöä”, Nybondas-Kangas perustelee. Hän on kuitenkin tietoinen siitä, että jos iltavastaanotoilla käyvät vain eläkeläiset, jotka pääsevät lääkäriin päivälläkin, on mietittävä, kenen tarpeita laajennetussa toiminnassa ajatellaan. 

”Leikkaussalit maksavat 24/7, minkä vuoksi esimerkiksi yliopistosairaalat halusivat mahdollisuuden iltatyöskentelyyn“Nybondas-Kangas lisää. “Sopimuksella haettiin mahdollisuutta operoida laajemmalla skaalalla, toki päivystystyön merkitys ymmärtäen.” KT:n viesti on, että työllä on hinta, joka on suhteutettava tarpeeseen.

“Virka-ajan murtaminen ei toivottavasti tarkoita kaaosta. KT:n näkökulmasta on parempi, etteivät työaikoja koskevat säännöt ole niin erilaiset sairaalan ja terveyskeskusten puolella”, Nybondas-Kangas vertaa päivystystä ja laajennettua toimintaa. 

KT:n tiedossa on, että lääkärit haluavat riittävän korvauksen ilta-aikaisesta työstä ja että laajennetun toiminnan pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen. Laajennettua toimintaa suositellaan kokeiltavaksi ensin pienesti. Yksi esimerkki ovat neuvolapalvelut, jolloin työssäkäyvät vanhemmat pääsisivät neuvolaan työpäivän jälkeen. Kokeilujen jälkeen voidaan miettiä, miten toimintaa voitaisiin jatkaa.

 

Kuntien heikko taloustilanne leikkaa koulutuksia

Painolastina on kuntien heikko taloustilanne, joka saa lisävaikutteita koronaepidemiasta. Veroprosentin korottaminen ja myös lisälainan ottaminen ovat mahdollisesti vielä edessä. “Meillä on ikuinen haaste miettiä, miten tästä vähästä saadaan mahdollisimman hyvää”, Nybondas-Kangas kertoo. “Taloustilanne näkyy arjessa leikkauksina, ja erityisesti henkilöstömenot ovat kohteena, koska ne muodostavat peräti kaksi kolmasosaa käyttömenoista.” 

Lakisääteisistä tehtävistä ja määräajoista ei voi karsia eikä sotessa lomautuksiin ole mahdollista mennä, sillä muutoin AVI:n uhkasakko tulisi pian päälle. “Menoista leikkaaminen tulee koskemaan myös pieniä asioita, kuten koulutus-, tyhy– ja tykytoimintaa, ja investointeja, joita pahimmillaan siirretään”, Nybondas-Kangas sanoo.

“Myös työkykyjohtaminen on onneksi nostettu yhdeksi säästökeinoksi. Sillä tavoitellaan esimerkiksi sairauspoissaolojen vähentämistä.” Talouden, HR:n ja tiedon yhdistäminen on löydetty. Henkilöstön hyvinvointi on alkanut kiinnostaa myös talousihmisiä, mistä esimerkkinä on investoiminen koulutukseen.

Lääkäri voi itse tehdä säästöjä esimerkiksi jos huomaa epätaloudellisia toimintatapoja. “Ei olisi haittaa, jos lääkäri olisi kustannustietoinen”, Nybondas-Kangas pohtii työntekijöiden merkitystä talouden hoidossa. “On onnekasta, jos on lääkäreitä, jotka osaavat ajatella taloudellisesti ja tuovat ajatuksiaan esiin.”

 

Palkkauspilotteja ja tiimin palkitsemista

Potilaan hoitoon ei osallistu vain lääkäri vaan koko moniammatillinen tiimi. Sote-työehtosopimus on tulossa, ja on mielenkiintoista nähdä, millainen vaikutus on sillä, jos toiminta siirtyy hyvinvointialueille. “Päästäänkö palkitsemismalliin, jossa palkitaan koko tiimi?” Nybondas-Kangas pohtii. 

Palkkauspilotteja on jo ollut: esimerkiksi eräänlaista urakehitysmallia on kokeiltu, ja nyt pilotoidaan uudenlaista suoritepalkkausmallia. Matka käytäntöön on pitkä, sillä työaikalain sovittaminen vei aikaa ja myös sote-uudistus vaikuttaa tilanteeseen. “On pohdittava, millaiseen maailmaan palkkauudistusta teemme. Mehän emme tiedä hyvinvointialueista työnantajina juuri mitään.” Toisaalta haasteina ovat työvoiman saatavuus, soten talous ja väestön ikääntyminen.

 

Perusterveydenhuollon tulevaisuus on KT:n ja Lääkäriliiton yhteinen asia

Sopimukseen tehtiin Lääkäriliiton ja KT:n yhdessä laatima kannanottoasiakirja, koska on yhteinen huoli siitä, miten sote ja terveyskeskukset pelastetaan. “Kurssi on käännettävä. Ei niin, että terveyskeskusjakson jälkeen lääkäri ajattelee, että ei ainakaan tota!” Nybondas-Kangas jakaa huolen terveyskeskusten työskentelyolosuhteista. Tärkeiksi kohdiksi hän nostaa sen, ovatko kandit yksin, ohjauksen, tutoroinnin, esimiestyön, monipuolisen työnkuvan ja erityisesti resurssit. Ongelmat, kuten kova työtahti ja ns. kaikenlainen sälä, ovat tiedossa.

“Hyvät ratkaisut auttavat levitessään koko kenttää. Meillä on kuitenkin parisataa omanlaistaan yksikköä, joilla on oma johto”, Nybondas-Kangas huomauttaa. Kuntayhtymillä on iso työ monenlaisten johtamisen traditioiden yhdistämisessä. Toisaalta sote-uudistuksen odottelu on voinut jarruttaa kehitystä.

 

Mikä Kuntatyönantajat eli KT?

KT on kunta-alan työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö ja edustaa kuntatyönantajia valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa sekä kolmikantayhteistyössä.

“Jos kaikki olisi hyvin ja työpaikat kukoistaisivat, ei meitä tarvittaisi mihinkään”, Nybondas-Kangas sanoo pilke silmäkulmassa. Aina on kuitenkin tarvetta yhteisen pelisääntöjen tekemiselle ja julkisen sektorin edunvalvonnalle.

KT näkyy rivityöntekijöille lähinnä Lääkäriliiton kumppanina. Se on Suomen suurin työnantajaliitto ja koskettaa yli 400 000 palkansaajaa. Ydinasiakkaat ovat HR-edustajia ja työnantajia, joiden työntekijöitä KT tavoittaa vain esimiesten kautta. 

“KT:n asiakkaina ovat lääkäriesimiehet. Jos Lääkäriliitto tavoittaa lääkäreistä 99 %, niin KT tavoittaa vain yhden prosentin”, Nybondas-Kangas havainnollistaa.

KT:n asiakkailtaan saama palaute uudesta työehtosopimuksesta on oletettavasti suodattuneempaa verrattuna esimerkiksi Lääkäriliiton saamaan palautteeseen. Kuitenkin myös Nybondas-Kangaksen mukaan asiakkaiden oli vaikea hyväksyä päivystyksen muutokset ja uudet lepoajat.

“Tämä on ollut viivytystaistelua, ja nyt se oli pakko tehdä”, Nybondas-Kangas viittaa työaikalain uudistukseen. “Ei vain enää käy, että joku valvoo viikon.” Työsuojelu on tärkeää, jotta työuralla jaksaa – huomioiden myös yhä loittoneva eläkeikä.

“Toisaalta sovimme poikkeuksia, ja myös Suomi on liittynyt opt out -maiden joukkoon”, Nybondas-Kangas kertoo. Opt out -menettelyllä voidaan työntekijän suostumuksella sopia työntekijäkohtaisesti enimmäistyöajan ylityksistä.

Samalla Nybondas-Kangas tietää kuitenkin myös työnantajien olevan huolissaan siitä, riittävätkö päivystäjät uusien sopimusraamien puitteissa. 

 

Haastateltavana 15.9.2020 oli Kuntatyönantajalla 21 vuotta työskennellyt neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas.

Sonja Aukee
Erikoistuva lääkäri, radiologia
Puheenjohtaja
Edunvalvontavaliokunta
Nuorten Lääkärien yhdistys