Erikoislääkärikoulutuksen uudistuminen – missä mennään?

STM:n koordinaatiojaosto on laatinut toimenpideohjelman erikoislääkärikoulutuksen uudistamiseksi vuosina 2017–2019. Voit lukea koko ohjelman STM:n nettisivuilta. NLY on ollut mukana ohjelman valmistelussa.

Mikä muuttuu ja miksi?

Erikoislääkäriennusteet kehittyvät eri aloilla eri tavalla, toisille aloille on liikakoulutusta, toisilla taas lääkäripulaa.


Lähde: Lääkäriliitto

Uudistuksessa vastuu erikoislääkärikoulutuksen sisällöstä, laadusta ja koulutettavien valinnasta säilyy yliopistoilla. Perimmäisenä tavoitteena on lyhentää koulutusaikoja nykyisestä keskimäärin 8–10 vuodesta ja kehittää koulutuksen sisältöä luomalla erikoistuville selkeät koulutusväylät. Uudistuksessa luodaan yhtenäiset erikoisalakohtaiset koulutusohjelmat yliopistojen välille, jotta erikoislääkärikoulutus olisi samansisältöistä joka yliopistossa. Yliopistolla tulee jatkossa olemaan suurempi rooli teoreettisessa koulutuksessa. Jokaisen erikoisalan osaamistavoitteet ja laatukriteerit määritellään valtakunnallisesti. Lisäksi tavoitteena on saada alakohtainen erikoislääkäritarve ja koulutusmäärät vastaamaan paremmin toisiaan.

Erikoislääkärikoulutuksen nykyistä sääntelyä halutaan höllentää. Esimerkiksi koordinaatiojaosto ehdottaa, että asetuksesta poistettaisiin vaatimus kuulustelusta, jolloin kirjallinen loppukuulustelu voitaisiin joko kokonaan jättää pois tai korvata muilla oppimisen arvioinnin menetelmillä. Toimenpideohjelmassa ehdotetaan myös 50/50-säännön ja 9 kk terveyskeskusjakson joustavoittamista asetustasolla. Myös NLY on ajanut näitä muutoksia. Erikoistumiskoulutuksen ajallisen pituuden säätäminen haluttaisiin myös pois, joskin EU:ssa säädettyjen tiettyjen ammattipätevyyksien minimipituudet mahdollisesti säilytetään. Tavoitteena olisi pyrkiä koulutuksen ajallisen keston mittaamisen sijaan mittaamaan erikoistuvan lääkärin osaamista.

Erikoisalojen koulutusmäärät - liikaa vai liian vähän?

Erikoisalakohtaisesta erikoislääkärien koulutustarpeesta vuoteen 2030 mennessä on laadittu selvitys, joka on luettavissa kokonaan STM:n sivuilta. Selvityksen perusteella erikoislääkäreiden nykyinen määrä ja tarve eivät ole tasapainossa, joillakin aloilla erikoislääkäreistä on pulaa ja toisille tunkua. Lisäksi alueelliset erot ovat merkittäviä.

Tarkista oman erikoisalasi valmistuneet/koulutustavoite-suhde täältä!

Erikoistumismääriä tullaan jatkossa ohjailemaan tarkemmin. Ehdotettuja keinoja ovat

  • Yliopistokohtaisten aloitusmäärien määrittely
  • Informaatiohjausta
  • Uraohjausta
  • Rahoitusohjausta

Erikoisakohtaisten aloituspaikkamäärien määrittely vaatisi jonkinlaisella valintamenettelyllä. STM:n toimenpideohjelma ei ota kantaa valintamenettelyn sisältöön, mutta NLY on linjannut tavoitteekseen valintamenettelyn avoimuuden, läpinäkyvyyden ja oikeudenmukaisuuden, katso tästä. Avoimista erikoistumispaikoista tulisi ilmoittaa julkisesti ja laajasti ja kaikilla tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus hakea paikkaa. Valintaperusteiden tulee olla ennalta määrätyt ja hakijoita on arvioitava oikeudenmukaisesti. NLY:n näkemyksen mukaan hakijoiden arvioinnissa voidaan huomioida samanarvoisina aiempi työkokemus, tieteelliset ansiot ja hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten motivaatio ja soveltuvuus. NLY ei kannata pääsykokeita, valtakunnallista tenttiä eikä valinnan tekemistä peruskoulutuksen arvosanojen perusteella.

Informaatio- ja uraohjauksen tavoitteena on, että jokaiselle löytyy erikoisala, jossa omat kiinnostuksen kohteet kohtaavat palvelujärjestelmän tarpeet. Erikoisalan työllisyystilanne on myös merkittävä valintakriteeri omaa erikoisalaa valitessa. Jatkossa tietoa erikoisalan työllisyystilanteesta, alalle hakeneiden määrästä ja jo koulutuksessa olevien määrästä tullaan julkaisemaan STM:n, yliopistojen ja NLY:n kautta. Myös Lääkäriliiton Erikoisalani on hyvä tiedonlähde. NLY:n mielestä Informaatio- ja uraohjauksien tulisi olla ensisijaiset ohjauskeinot.

Rahoitusohjauksen ottaminen käyttöön antaisi STM:lle mahdollisuuden rahoittaa erikoislääkäripulasta kärsiviä aloja alueittain. Koordinaatiojaoston ja NLY:n mielestä rahoitusta pitäisi voida maksaa myös yliopistoille ja kaikille niiden hyväksymille koulutuspaikoille (mukaan lukien yksityissektori). Rahoitusta tulisi jakaa ainoastaan laadukasta koulutusta tarjoaville organisaatioille, jotka arvioidaan säännöllisesti. Tarkoituksena on yksinkertaistaa nykyistä monimutkaista rahoitusmallia siten, että korvauksen saa koulutuskuukausien mukaan ja raha seuraa mallissa erikoistuvaa. Esitys koulutuskorvauksien uusista säädöksistä sisältyy esitykseen SOTE-uudistuksesta.

Erikoistuva ja sote-uudistus

Meneillään oleva SOTE-uudistus muuttaa väistämättä myös erikoislääkärikoulutusta. SOTE-uudistuksessa säädetään potilaan valinnanvapaudesta julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin palvelujen välillä. Tarkoittaisiko tämä valinnanvapautta myös erikoistuville valita erikoiskoulutuspaikkansa näiden välillä? Toisaalta Ruotsissa sairaaloiden ja terveyskeskusten mielenkiinto kouluttaa erikoistuvia on lopahtanut kiristyneen kilpailutilanteen vuoksi. SOTE-uudistuksessa ympärivuorokautinen erikoisalapäivystys kootaan 12 sairaalaan ja samalla näihin keskitetään mm. vaativimmat leikkaukset. Pienemmistä sairaaloista näin ollen loppuu toimintoja ja todennäköisesti myös mahdollisuuksia erikoistua tietyille aloille.

NLY:n muita ehdotuksia ja koordinaatiojaostossa ajamia kantoja

  • NLY on ehdottanut koordinaatiojaostossa, että erikoistuvista saatava valtion rahoitus (EVO-rahoitus) sidottaisiin entistä tiukemmin koulutuksen laatuun, ja EVO-rahoituksen saamisen edellytyksenä olisi koulutuspaikan säännöllinen auditointi.
  • NLY kannattaa esimerkiksi valtakunnallisen sähköisen lokikirjan luomista, sillä sen avulla koulutuksen toteutumista ja oppimistavoitteiden saavuttamista voitaisiin nykyistä paremmin seurata.
  • NLY:n lausunnon mukaan koulutusmääriä rajoittaa monilla aloilla tällä hetkellä järjestelmän koulutuskapasiteetti, sillä yliopistovaihe muodostaa monilla aloilla pullonkaulan. Näin ollen peruskoulutusmääriä tulisi laskea vuodesta 2017 alkaen, jotta vältyttäisiin ylikoulutukselta. Alueellista painotusta koulutusmääriin ei tulisi tehdä, vaan erikoislääkärien jäämistä alueelle voidaan tukea parhaiten integroimalla lääkäri työyhteisöön esimerkiksi laadukkaalla koulutuksella.
  • NLY on julkaissut oman mietintönsä 6/2014. Mikäli päädytään valintamenettelyyn, sen periaatteina tulee olla avoimuus, läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus. Arvioinnissa voidaan huomioida aiempi työkokemus, tieteelliset ansiot ja hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet.
  • NLY:n mielestä koulutus pitäisi olla enemmän osaamisperusteinen kuin aikaperusteinen.
  • NLY:n mielestä terveyskeskuspalvelu voisi olla myös hieman lyhempi (esimerkiksi 6 kk).
  • NLY:n mielestä erikoislääkärin osaamista pitäisi arvioida tenttiä monipuolisemmin ja lähtökohtaisesti koulutus pitäisi olla niin laadukas ja laatu niin hyvin valvottu, ettei nykyisenkaltaista kuulustelua tarvita.
  • NLY:n mielestä yliopistojen tulisi yhteistyössä sopia yhtenäiset valtakunnalliset oppimistavoitteet jokaiselle erikoisalalle. Tämä edellyttää myös erikoislääkärin minimiosaamistason määrittelemistä.
  • Sote-uudistuksen myötä erikoistuminen yksityisellä työnantajalla ja kolmnannella sektorilla pitäisi olla mahdollista.

Mikä koordinaatiojaosto?

STM nimitti 1.4.2015 erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaoston, jonka tehtävänä on

  • Valmistella erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallinen strategia, joka
    • Sisältää arvion tarvittavista erikoisalakohtaisista koulutusmääristä sekä koulutuksen sisällöistä suhteessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tarpeisiin.
    • Avustaa yliopistoja ja sosiaali- ja terveysministeriötä erikoistumiskoulutusten arvioinneissa.
  • Tehdä aloitteita sekä antaa lausuntoja ja suosituksia erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen liittyvistä kysymyksistä.
  • Kerätä ja välittää tietoa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen kansainvälisestä kehityksestä.
  • Tehdä esityksiä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen liittyvän lainsäädännön muutostarpeista.
  • Koota tiedot erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärimäärien kehittymisestä alueellisilta neuvottelukunnilta ja arvioida alueellinen erikoisalakohtainen erikoislääkäritarve.

NLY on tiiviisti mukana erikoistumiskoulutuksen uudistamisessa, ja kuulemme mielellämme jäsenistön näkemyksiä asiasta. NLY:n edustajana koordinaatiojaoksessa toimikaudella 2017–2019 toimii Ina Rissanen (ina.rissanen@nly.fi) ja varaedustajan Iiro Karhiaho (iiro.karhiaho@nly.fi). Kauden tavoitteena on toimenpideohjelman toteuttaminen.