Erikoislääkärikoulutuksen uudistuminen – missä mennään?

STM:n koordinaatiojaosto on laatinut toimenpideohjelman erikoislääkärikoulutuksen uudistamiseksi vuosina 2017–2019. Voit lukea koko ohjelman STM:n nettisivuilta. NLY on mukana uudistuksen toimeenpanossa

Mikä muuttuu ja miksi?

Erikoislääkäriennusteet kehittyvät eri aloilla eri tavalla, toisille aloille on liikakoulutusta, toisilla taas lääkäripulaa.


Lähde: Lääkäriliitto

Uudistuksessa vastuu erikoislääkärikoulutuksen sisällöstä, laadusta ja koulutettavien valinnasta säilyy yliopistoilla. Perimmäisenä tavoitteena on tehdä erikoislääkärikoulutuksesta sujuvampaa ja sisällöltään laadukkaampaa luomalla erikoistuville selkeät koulutusväylät. Uudistuksessa luodaan yhtenäiset erikoisalakohtaiset, osaamisperustaiset koulutusohjelmat, jotta erikoislääkärikoulutus olisi saman sisältöistä joka yliopistossa. Yliopistolla tulee jatkossa olemaan suurempi rooli teoreettisessa koulutuksessa. Jokaisen erikoisalan osaamistavoitteet ja laatukriteerit määritellään valtakunnallisesti. Lisäksi tavoitteena on saada alakohtainen erikoislääkäritarve ja koulutusmäärät vastaamaan paremmin toisiaan.

Erikoislääkärikoulutuksen nykyistä lakisäätelyä höllennetään. Lakiasetuksesta poistetaan vaatimus kirjallisesta loppukuulustelusta, jolloin esseemuotoinen tenttiä voidaan täydentää muilla oppimisen arvioinnin menetelmillä. Suunnitelmana on myös 50/50-säännön ja 9 kk terveyskeskusjakson joustavoittaminen asetustasolla. Myös NLY on ajanut näitä muutoksia. Erikoistumiskoulutuksen tiukasta ajallisen pituuden mittaamisesta luovutaan jatkossa osaamisperustaiseen koulutukseen siirryttäessä, joskin EU-säädös erikoislääkärikoulutuksen minimipituudesta asettaa ajalliset minimiraamit. Tavoitteena on pyrkiä koulutuksen ajallisen keston raportoimisen sijaan arvoimaan erikoistuvan lääkärin osaamisen karttumista.

Erikoisalojen koulutusmäärät - liikaa vai liian vähän?

Erikoisalakohtaisesta erikoislääkärien koulutustarpeesta vuoteen 2030 mennessä on laadittu selvitys, joka on luettavissa kokonaan STM:n sivuilta. Selvityksen perusteella erikoislääkäreiden nykyinen määrä ja tarve eivät ole tasapainossa, joillakin aloilla erikoislääkäreistä on pulaa ja toisille tunkua. Lisäksi alueelliset erot ovat merkittäviä.

Tarkista oman erikoisalasi valmistuneet/koulutustavoite-suhde täältä!

Erikoistumismääriä tullaan jatkossa ohjailemaan tarkemmin. Erikoislääkärikoulutukseen tulee yliopistokohtaiset aloituspaikkamäärät ja näihin luodaan valintamenettely. Valintamenettely yliopistojen opinto-oikeuksiin tulee käyttöön vuonna 2019. Yliopistot valmistelevat parhaillaan valintakriteerejä ja valintamenettelyyn siirtymisen järjestelyjä.

NLY on linjannut tavoitteekseen valintamenettelyn avoimuuden, läpinäkyvyyden ja oikeudenmukaisuuden, katso tästä. Avoimista erikoistumispaikoista tulisi ilmoittaa julkisesti ja kaikilla tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus hakea paikkaa. Valintaperusteiden tulee olla ennalta määrätyt ja hakijoita on arvioitava oikeudenmukaisesti. NLY:n näkemyksen mukaan hakijoiden arvioinnissa voidaan huomioida samanarvoisina aiempi työkokemus, tieteelliset ansiot ja hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten motivaatio ja soveltuvuus. NLY ei kannata pääsykokeita, valtakunnallista tenttiä eikä valinnan tekemistä peruskoulutuksen arvosanojen perusteella.

Jatkossa valintamenettelyä voitaneen laajentaa myös palvelujärjestelmään luotavaan koulutusväylään valitsemiseen. Koulutusväylien luominen työpaikoille riippuu kuitenkin edelleen sote-uudistuksen saamista käänteistä.

NLY:n muita ehdotuksia ja koordinaatiojaostossa ajamia kantoja

  • NLY on ehdottanut koordinaatiojaostossa, että erikoistuvista saatava valtion rahoitus (EVO-rahoitus) sidottaisiin entistä tiukemmin koulutuksen laatuun, ja EVO-rahoituksen saamisen edellytyksenä olisi koulutuspaikan säännöllinen auditointi.
  • NLY kannattaa esimerkiksi valtakunnallisen sähköisen lokikirjan luomista, sillä sen avulla koulutuksen toteutumista ja oppimistavoitteiden saavuttamista voitaisiin nykyistä paremmin seurata.
  • NLY:n lausunnon mukaan koulutusmääriä rajoittaa monilla aloilla tällä hetkellä järjestelmän koulutuskapasiteetti, sillä yliopistovaihe muodostaa monilla aloilla pullonkaulan. Näin ollen peruskoulutusmääriä tulisi laskea välittömästi, jotta vältyttäisiin ylikoulutukselta. Alueellista painotusta koulutusmääriin ei tulisi tehdä, vaan erikoislääkärien jäämistä alueelle voidaan tukea parhaiten integroimalla lääkäri työyhteisöön esimerkiksi laadukkaalla koulutuksella.
  • NLY on julkaissut oman mietintönsä valintamenttelystä 6/2014. valintamenettelystä 6/2014. Menettelynperiaatteina tulee olla avoimuus, läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus. Arvioinnissa voidaan huomioida aiempi työkokemus, tieteelliset ansiot ja hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet.
  • NLY:n kannattaa osaamisperusteiseen erikoislääkärikoulutukseen siirtymistä nykyisen aikaperusteisen sijaan.
  • NLY:n mielestä terveyskeskuspalvelu voisi olla myös hieman lyhempi (esimerkiksi 6 kk).
  • NLY:n mielestä erikoislääkärin osaamista pitäisi arvioida tenttiä monipuolisemmin ja lähtökohtaisesti koulutus pitäisi olla niin laadukas ja laatu niin hyvin valvottu, ettei nykyisenkaltaista yksittäistä kirjallista kuulustelua tarvita.
  • NLY:n mielestä yliopistojen tulisi yhteistyössä sopia yhtenäiset valtakunnalliset oppimistavoitteet jokaiselle erikoisalalle. Tämä edellyttää myös erikoislääkärin minimiosaamistason määrittelemistä.
  • Sote-uudistuksen myötä erikoistuminen yksityisellä työnantajalla ja kolmannella sektorilla pitäisi olla mahdollista.

Mikä koordinaatiojaosto?

STM nimitti 1.4.2015 erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaoston, jonka tehtävänä on

  • Valmistella erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallinen strategia, joka
    • Sisältää arvion tarvittavista erikoisalakohtaisista koulutusmääristä sekä koulutuksen sisällöistä suhteessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tarpeisiin.
    • Avustaa yliopistoja ja sosiaali- ja terveysministeriötä erikoistumiskoulutusten arvioinneissa.
  • Tehdä aloitteita sekä antaa lausuntoja ja suosituksia erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen liittyvistä kysymyksistä.
  • Kerätä ja välittää tietoa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen kansainvälisestä kehityksestä.
  • Tehdä esityksiä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen liittyvän lainsäädännön muutostarpeista.
  • Koota tiedot erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärimäärien kehittymisestä alueellisilta neuvottelukunnilta ja arvioida alueellinen erikoisalakohtainen erikoislääkäritarve.

NLY on tiiviisti mukana erikoistumiskoulutuksen uudistamisessa, ja kuulemme mielellämme jäsenistön näkemyksiä asiasta. NLY:n edustajana koordinaatiojaoksessa toimikaudella 2017–2019 toimii Ina Rissanen (ina.rissanen@nly.fi) ja varaedustajan Iiro Karhiaho (iiro.karhiaho@nly.fi). Kauden tavoitteena on toimenpideohjelman toteuttaminen.