Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Erikoistumiskoulutuksen valintamenettely uudistuu – kysymyksiä ja vastauksia!
Etusivu > Erikoistumiskoulutuksen valintamenettely uudistuu – kysymyksiä ja vastauksia!

Erikoistumiskoulutuksen valintamenettely uudistuu – kysymyksiä ja vastauksia!

Uusi valintamenettely erikoislääkärikoulutukseen on hyväksytty kaikissa Suomen lääketieteellisessä tiedekunnissa. Yliopistojen yhdessä valmistelemasta valintamenettelystä liikkuu paljon huhuja, kokosimme vastaukset yleisimpiin kysymyksiin!

Aikataulu

Vieläkö ehtii ilmoittautua?

Kyllä 31.12.2018 saakka kaikissa yliopistoissa. Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa hakemus tulee toimittaa 31.12.2018 tiedekunnan opintohallintoon klo 16 mennessä. Helsingissä haku on sähköinen. Mikäli ilmoittautumisen kanssa ilmenee epäselvyyksiä, otathan meihin yhteyttä!

 

Olen kahden vaiheilla, kannattaako vielä vaihtaa?

Jos en tiedä vielä, niin pitäisikö varmuuden vuoksi ilmoittautua?

Ei. Jos ei vielä tiedä, mihin tahtoo erikoistua, niin kannattaa hakea opinto-oikeutta vasta myöhemmin. Ilmoittautuminen ei takaa erikoistumispaikkaa palvelujärjestelmässä.

Opinto-oikeudet

Saanko pitää ilmoittautumismenettelyllä jo myönnetyn opinto-oikeuden siirryttäessä uuteen malliin?

Saat pitää jo myönnetyn opinto-oikeuden myös uuteen valintamenettelyyn siirryttäessä. Jos ei ole vielä ehtinyt aloittaa erikoistumista, saattaa uudella valintamenettelyllä löytää paremmin töitä haetulta erikoisalalta, etenkin jos työnantaja on osallistunut haastatteluun tai opinto-oikeus jatkossa kytketään koulutusväylään.

Voiko opinto-oikeus vanhentua?

Uudet opinto-oikeudet tulevat olemaan voimassa kymmenen vuotta, mikä tulee todennäköisesti koskemaan myös vanhalla menetelmällä hankittuja opinto-oikeuksia. Tätä aikarajaa voi venyttää perustellusta syystä, kuten vanhempainvapaan vuoksi.

Hakujärjestelmä

Valmistun keväällä 2019, koska voin hakea erikoistumaan?

Keväällä 2019 on pilottialojen hakukierros ja syksyllä on ensimmäinen kaikkien alojen haku. Pilottialoja ei ole vielä ilmoitettu. Yleislääketieteen ja työterveyshuollon osalta yliopistot tiedottavat myöhemmin valintamenettelyyn siirtymisen aikataulusta. Sähköinen haku järjestetään jatkossa noin puolen vuoden välein ja se on avoinna 3-4 viikkoa. Kerralla voi hakea enintään kolmeen koulutuspaikkaan.

Montako kertaa saa hakea?

Hakukertojen määrää ei ole rajattu.

Sovelletaanko samaa menettelyä jo yhden erikoislääkäritutkinnon suorittaneisiin hakijoihin?

Jo yhden erikoislääkäritutkinnon suorittaneet hakevat lähtökohtaisesti samoilla periaatteilla kuin muutkin.

Alkupisteytys ennen haastattelua

Kertyykö pisteitä vain 3 kuukauden jaksoista vai jo kuukauden pätkistä?

Saako opintojen aikaisesta työkokemuksesta pisteitä? Saako ennen erikoistumiskoulutukseen hyväksymistä kertynyttä työkokemusta hyväksi luettua erikoislääkäritutkinnon suorittamisessa?

Työkokemuksen pisteytys on kuvattuna taulukossa 1. Palvelusta erikoisalalle, jolle on hakemassa saa 1p/kk, mutta palvelusta muulle alalle pisteitä vaan yli 3kk palveluista. Kirurgisille ja sisätautisille aloille hakiessa pisteitä kerryttävät haettavan alan palvelun osalta kaikki kirurgiset tai sisätautiset alat. Muulta erikoisalalta saatavaa työkokemusta voi kerryttää osin myös lääketieteen opetustyöllä.

Työkokemuspisteet myönnetään vain valmistumisen jälkeisistä palveluista, huomioiden erikoislääkärikoulutusta säätelevän asetuksen, joka vaatii koulutukseen valittavan olevan valintahetkellä lääkäri. Ennen opinto-oikeuden saamista hankittua työkokemusta voidaan hyväksilukea erikoislääkäritutkintoon kuten ennenkin ns. AHOT-menettelyn kautta, vastuukouluttajan harkinnan mukaan.

https://lh3.googleusercontent.com/bE1-dD3In0gI33Dzz9FlpV0SqDowEIEwrOvWxKM0pXKyyS841H5FVTh886RFlC9DSnGZkENHU8936kOxWi80ZcjP4hNtNA7WTh_0v3r_AvUbhFWzcgFwtX0pTVMqaZtTVBjHL0VJiYnKYPde

 

https://lh5.googleusercontent.com/Qh_K_zFMDGZRrdJDOz8C5C5EZFQxE9R3cGi3elSJ4-36kToAcGEo7jDZNgl-uZlBrboLFzLIgQl3mPu8WOWagV7hgNh5VFqkIHgq3Sifk-Wik_xwNZ0aUNd9TY3UWe8NbzGntWdjnnWlofq2

Onko pakko tehdä väitöskirja, että pääsee erikoistumaan?

Onko väliä, monesko kirjoittaja /millä sijalla oma nimi on julkaisuissa?

Tieteellisen kokemuksen pisteitä ei vaadita haastatteluun pääsemiseksi tai opinto-oikeuden saamiseksi. Isolla osalla erikoisaloista paikkaan tulee riittämään pisteet, jotka ovat kaukana maksimipisteistä. Hakupainealoilla, joilla on jo nyt kilpailua, voi tieteellisestä kokemuksen pisteistä olla hakiessa erityistä hyötyä. Pisteytyksen kannalta ei ole merkitystä, monesko kirjoittaja olet julkaisussa, mutta roolin pitää olla merkittävä. Ei siis riitä, että on yksi nimi listassa. Roolin merkittävyyden arvioi tarvittaessa koulutuksen vastuuhenkilö, joka hyväksyy pisteytykset.

HUOM. Hakija saa kaksi lisäpistettä hakukohteeseen, jonka laittaa sähköisessä haussa ensisijaiseksi hakukohteeksi. Nämä pisteet lasketaan uudestaan jokaisessa haussa.

Motivaatiokirje

Miksi pitää tehdä motivaatiokirje, jos siitä ei saa pisteitä?

Motivaatiokirje toimii haastattelun pohjana sekä auttaa hakijaa arvioimaan itse omaa kiinnostustaan ja soveltuvuuttaan alalle. Jokaiseen hakukohteeseen tulee tehdä oma motivaatiokirje.

Haastattelu

Pääsenkö haastatteluun kaikissa hakukohteissani? Mitä tarkoittaa strukturoitu haastattelu?

Haastatteluun kutsutaan alkupisteiden perusteella ja vain yhteen haastatteluun voi päästä yhdellä hakukerralla. Kyseessä on strukturoitu yksilöhaastattelu, jonka kesto on noin 30 minuuttia. Tavoitteena on siis kysyä samat kysymykset, samassa järjestyksessä kaikilta hakijoilta. Valintamenettelyehdotuksessa on alustava sisältö kysymyksille, joihin kuuluu myös alakohtaisia kysymyksiä. Kysymykset ja käytännöt tarkentuvat jatkosuunnittelussa ja piloteissa.

 

Koejakso

Kuinka pian koejakso pitää aloittaa?

Puolen vuoden koejakso tulee aloittaa vuoden sisällä valinnasta ja koejakson jälkeen yliopisto myöntää lopullisen opinto-oikeuden. Vuoden aikarajaa koejakson aloitukseen voi perustellusti venyttää, samoin perustein kuin koko erikoistumisen 10 vuoden aikarajaa.

Missä koejakso suoritetaan ja kauanko se kestää? Saako valintamenettelyssä opinto-oikeuden saanut automaattisesti paikan koejaksolle?

Alkupisteytyksen ja haastattelun kautta valituksi tulleelle tehdään koulutussuunnitelma, mutta paikka koejaksolle haetaan itse. Ilmoittatumismenettelyyn verrattuna opinto-oikeuksien myöntäminen koulutustarpeen perusteella parantaa valitun mahdollisuuksia saada työpaikka, vaikka valinta ei sitä automaattisesti takaakaan. Koeaika voidaan suorittaa yliopistojen sopiviksi listaamista paikoista, jotka käytännössä vastaavat yliopistojen koulutuspaikkoja.

Kenelle jää päätös koejakson jälkeisestä lopullisesta hyväksymisestä?

Koejakson arviointiin osallistuu ehdotuksen mukaan kolme henkilöä: kouluttaja, alan vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa henkilö (yliopiston edustaja) sekä muu terveydenhuollon ammattihenkilö koeajan suorituspaikasta. Jokainen arviointiin osallistuva täyttää itsenäisesti arviointilomakkeen, ja koulutuksen vastuuhenkilö tekee lopullisen päätöksen siitä, onko suoritus hyväksyttävä. Koejakson ei ole tarkoitus olla karsiva elementti, vaan varmistaa erikoistuvan soveltuvuus. Tavoite on, että vain hyvin harvoin koejakson suoritusta ei hyväksyttäisi.

Muuta

Milloin hakuprosessia arvioidaan ensimmäisen kerran ja milloin muutokset prosessissa ovat mahdollisia?

Valintamenettelyesitykseen on kirjattu, että järjestelmää kehitetään edelleen. Ensimmäisen kerran menettelyn toimivuutta arvioidaan varmasti jo kevään 2019 pilotin yhteydessä.