Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäri sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (huh mikä sanahirviö, jatkossa ”erikoistumisasetus”) määrittelee osaltaan näiden koulutusohjelmien tavoitteita, opintojen rakennetta, ja missä yliopistoissa koulutusta annetaan. Erikoistumisasetus tarkentaa terveydenhuollon ammattihenkilölakia. Nykyinen asetus on ollut voimassa vuodesta 2015.

Esittelemme oleellisimpia muutoksia uudessa erikoistumisasetuksessa:

Tentti ei ole enää pakollinen 

Erikoislääkärikoulutuksen suorittamiseen liittyvät kohdat kokevat suuria muutoksia, joista ensimmäisenä mainittakoon valtakunnallisesta erikoisalakohtaisesta kuulustelusta luopuminen. Koulutuksessa on jatkossa tarkoitus mitata osaamista erilaisia monipuolisia osaamisen arviointimenetelmiä käyttäen. Koulutettavan tulee osoittaa yliopistojen määrittelemällä tavalla, että hänellä on koulutuksen päätteeksi erikoislääkäriltä vaadittava osaaminen. Edelleen se voi olla lopputentti, mutta mahdollisuus erilaisiin ratkaisuihin on.

Muutos nähdään tervetulleena ja tämän mahdollisuuden hyödyntämistä toivotaan kattavasti. Jatkuva osaamisen ja oppimisen seuranta on huomattavasti lopputenttiä parempi tapa arvioida osaamista ja kehittää koulutettavaa myös matkan aikana. NLY edistää osaamisperustaisuutta ja koulutusväyliä, sekä kannustaa monipuoliseen ja kehittävään osaamisen arviointiin yksittäisen lopputentin sijaan.

50/50 jää historiaan – tilalle 1+1 -sääntö

Vanhan erikoistumisasetuksen mukaan puolet koulutuksen kokonaisajasta tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. Jatkossa koulutuksesta pitää suorittaa vähintään yksi vuosi yliopistosairaalassa ja vähintään yksi vuosi keskussairaalassa. Joillakin aloilla yliopistosairaalan osuus voi olla siis nykyistä lyhyempi – tai pidempi. Terveyskeskusjakso säilyy ennallaan.

Uudistus mahdollistaa monipuolisemmat koulutusväylät ja parhaimmillaan vähentää erikoistuvien lääkärien ruuhkavuosia kuormittavaa alituista muuttorumbaa työn vuoksi. Tavoitteena on, että koulutuspaikan vaihtuminen tapahtuisi vain silloin, kun se on koulutuksellisista syistä tarpeellista. Yliopistot suunnittelevat jatkossakin koulutuksen sisältöä, joten vaatimukset voivat jatkossa vaihdella erikoisalojen välillä nykyistä enemmän. Edelleen on listattu erikoisaloja, joita tämä säädös ei koske perustelluista syistä. Kuriositeettina huomattakoon, että syöpätaudit eivät enää ole tällä listalla!

NLY on esittänyt, että terveyskeskusjakson pituuden voisi palauttaa kuuteen kuukauteen tai määritellä erikoisalakohtaisesti koulutuksen tavoitteisiin perustuvan terveyskeskusjakson pituuden. Nämä toiveet eivät valitettavasti asetukseen päätyneet. NLY on ajanut 50/50 säännöstä luopumista ja onkin uuteen asetukseen siltä osin tyytyväinen.

Koulutukselle vain vähimmäispituus

Uudessa asetuksessa luodaan pohjaa osaamisperustaiselle ja yksilöllisemmälle koulutukselle. Jatkossa tässä pykälässä määritellään koulutuksen pituudeksi vain vähimmäispituus viisi vuotta. Yliopistot voivat jatkossa määritellä koulutuksen pituuden tarpeen mukaan. Yliopistojen autonomia koulutuksen sisältöihin liittyvissä asioissa säilyy vahvana ja edelleen on mahdollisuus sopia erikoisalakohtaisesti myös koulutukselle tarkka ajallinen kesto.

NLY on tyytyväinen kehityssuunnasta, joka tukee osaamisperustaisuuteen siirtymistä. Kannustamme erikoisaloja valtakunnallisesti yhtenäisten osaamistavoitteiden suunnitteluun ja haastamme professorit ottamaan myös erikoistuvat mukaan valmisteluun! 

Tavoitteiksi kehitystehtävät ja oppimisen ohjaaminen

Asetus määrittelee erikoislääkärikoulutuksen tavoitteet. Aiempien tavoitteiden lisäksi uuteen muotoiluun lisätään tavoite, jonka mukaan koulutuksen tulee antaa valmiudet oman erikoisalansa ja oman työyhteisön kehittämiseen. Koulutettavan tulee jatkossa perehtyä myös oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin. 

NLY on esittänyt jokaiselle lääkärille mahdollisuutta käyttää vähintään 20% työajastaan ammattitaitonsa ylläpitoon ja kehittämistehtäviin. Jatkossa myös erikoistumisasetus tukee tätä tavoitetta. NLY näkee hyvänä kehityksenä myös oppimisen ohjaamiseen panostamisen, sillä vuoden 2019 Koulutuspaikkakyselyyn vastanneista nuorempia kollegoita ohjanneista lääkäreistä vain 12% oli saanut tähän koulutusta.

Siirtymäaikana voi soveltaa uutta tai vanhaa

Niiden koulutettavien osalta, joilla on jo edellisen erikoistumisasetuksen mukainen koulutusoikeus, voidaan soveltaa vanhaa asetusta erikoistuvan niin halutessaan vuoden 2029 loppuun asti. Erikoistuva voi kuitenkin halutessaa siirtyä uuden asetuksen piiriin.

Asetuksen muutos tukee erikoistumisuudistusta

Erikoislääkärikoulutus on suuren uudistuksen keskellä ja nyt on luonteva aika tehdä muutoksia myös koulutusta ohjaavaan asetukseen. Asetusmuutoksen tavoitteena on tukea erikoislääkärikoulutuksen kokonaisuudistusta niin, että erikoislääkärikoulutuksen sisällöllistä ja määrällistä ohjausta voidaan tehdä paremmin ja koordinointivastuu painottuu yliopistoille. Monipuolisten koulutusohjelmien luomista helpotetaan ja osaamisperustaiseen koulutukseen siirtymistä valmistellaan – ainakin teoriassa. 

P.S.
Erikoislääkärikoulutuksen hakukierros on taas käynnissä! Tutustu valintaperusteisiin täällä ja hae koulutukseen täällä.

 

Jesper Perälä
Puheenjohtaja
Nuorten Lääkärien Yhdistys
jesper.perala@nly.fi

Sara Kaartinen
Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja
Nuorten Lääkärien Yhdistys
STM, koordinaatiojaos, jäsen
sara.kaartinen@nly.fi

Ina Rissanen
Nuorten Lääkärien Yhdistys
STM, koordinaatiojaos, jäsen 2017-2019