Uusi valintamenettely erikoislääkärikoulutukseen on nyt hyväksytty kaikissa Suomen lääketieteellisessä tiedekunnissa. Valtakunnallisen ammatillisen jatkokoulutustoimikunnan (AJT), eli yliopistojen yhdessä valmistelema esitys on herättänyt paljon huomiota sekä huhuja kuluneen vuoden aikana. Esittelemme uuden valintamenettelyn oleellisimmat osat nyt!
Aikataulu
Uusi valintamenettely astuu voimaan vuoden 2019 aikana ja nykyinen ilmoittautumismenettely loppuu kaikilta erikoisaloilta (yleislääketiede ja työterveyshuolto mukaanlukien) 31.12.2018 klo 16:00. Keväällä 2019 on pilottialojen hakukierros ja syksyllä on ensimmäinen kaikkien alojen haku. Pilottialaksi voi ilmoittautua vielä marraskuun ajan, mutta tähän mennessä pilottiin ovat lupautuneet neurologia, KNK, lastentaudit, urologia, verisuonikirurgia, kl.hematologia ja työterveyshuolto. Pilottiin osallistumattomille aloille tulee siis noin 9 kuukauden tauko opinto-oikeuksien myöntämisessä, mikä ei kuitenkaan merkittävästi poikkea tulevasta puolivuosittaisesta hakusyklistä.
Huomaathan, että yliopistojen tulee myöntää opinto-oikeuksia normaalisti vuoden 2018 loppuun. Mikäli epäselvyyksiä tässä ilmenee, otathan meihin yhteyttä!
Hakujärjestelmä ja opinto-oikeuden vanheneminen
Sähköinen haku erikoislääkärikoulutukseen järjestetään puolen vuoden välein ja kerralla voi hakea enintään kolmeen koulutuspaikkaan (esimerkiksi: 1.Tay/Anestesiologia, 2.ISY/Anestesiologia, 3.Tay/Akuuttilääketiede). Jatkossa opinto-oikeus erikoislääkärikoulutukseen on voimassa kymmenen vuotta, tämä tulee todennäköisesti koskemaan myös vanhalla menetelmällä hankittuja opinto-oikeuksia. Tätä aikarajaa voi venyttää perustellusta syystä, kuten vanhempainvapaan vuoksi.
Hakijat alkupisteytetään ennen haastattelua
Työkokemuksen pisteytys
Yhdeksän kuukauden terveyskeskuspalvelun suorittamisesta saa kaksi pistettä, haettavalta erikoisalalta enintään kuusi pistettä ja muulta erikoisalalta hankitulla työkokemuksella voi kerryttää kaksi pistettä. Haettavan erikoisalan määritelmää on aiemmasta yliopistojen esityksestä lavennettu niin, että kirurgisille ja sisätautisille aloille hakiessa pisteitä kerryttää kaikki kirurgiset tai sisätautiset alat. Muulta erikoisalalta saatavaa työkokemusta voi kerryttää osin myös opetustyöllä.
NLY ja SML ovat valmistelun aikana korostaneet, että kaiken lääkärin tehtävässä saadun kokemuksen tulisi kerryttää työkokemuksesta saatavia valintapisteitä – ehdottomasti myös perustutkinnon aikana. Toistaiseksi työkokemuspisteet myönnetään kuitenkin valmistumisen jälkeisistä palveluista, huomioiden erikoislääkärikoulutusta säätelevän asetuksen, joka vaatii koulutukseen valittavan olevan valintahetkellä lääkäri. Pidämme valintamenettelyn tulevien päivityksien yhteydessä aihetta edelleen esillä.
Tutkimuksen pisteytys
Annetun palautteen perusteella tutkimuksen kokonaispistemäärää on laskettu aiemmasta esityksestä kahdella pisteellä ja tutkimuksella voi nyt kerryttää enintään kahdeksan pistettä. Suurimpiin pisteisiin pääsee lääketieteen väitöskirjalla, mutta erikoisalan vaatimus on toiveidemme mukaisesti poistettu esityksestä. Vaatimuksia on täsmennetty niin, että artikkeleiden tulee täyttää julkaisufoorumin (JUFO) tasoluokituksen 1-3, joka on aiemmin ehdotettuja PubMed -julkaisuja paremmin soveltuva määritelmä.
Ensisijaisuuspisteet
Tieteestä lohkaistut kaksi pistettä on uudessa esityksessä jyvitetty ensisijaisuuspisteiksi. Näin siis hakija saa lisäpisteet hakukohteeseen, jonka laittaa sähköisessä haussa ensisijaiseksi hakukohteeksi. Nämä pisteet lasketaan uudestaan jokaisessa haussa.
Motivaatiokirje
Motivaatiokirje on pakollinen, mutta sitä ei pisteytetä. Motivaatiokirje tehdään jokaiseen hakukohteeseen erikseen ja se toimii haastattelun pohjana sekä auttaa hakijaa arvioimaan itse omaa kiinnostustaan ja soveltuvuuttaan alalle.
Alkupisteytyksen perusteella hakijat valitaan haastatteluun
Haastattelu
Haastatteluun kutsutaan alkupisteiden eli työkokemus-, tutkimus-, ja ensisijaisuuspisteiden perusteella. Vain yhteen haastatteluun voi päästä yhdellä hakukerralla ja haastatteluun kutsutaan enintään kaksinkertainen määrä hakijoita suhteessa myönnettävien opinto-oikeuksien määrään. Haastattelut toteutetaan yksilöhaastatteluina, joiden kesto on noin 30 minuuttia. Jokaisesta haastattelun osa-alueista (kokemus alasta ja motivaatio perehtyä alaan, tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaidot, erikoisalakohtaiset kysymykset sekä erityistaidot ja paineensietokyky) tulee saada pisteitä, jotta voi tulla valituksi. Ensimmäisessä ehdotuksessa mainittu haastattelun videointi tai ulkopuolinen tarkkailija on jätetty valintamenettelystä pois perusteluistamme huolimatta.
NLY ja SML ovat alleviivanneet ulkopuolisen haastattelijan tärkeyttä valmistelun aikana, sillä haastattelun objektiivisuus on turvattava niin pitkälle, kuin se on mahdollista. Näkemyksemme mukaan tarkkailija voisi olla esimerkiksi lääkärijärjestön (Lääkäriliitto, Duodecim tai NLY) edustaja, kuten muissa Pohjoismaissa. Tarkkailija ei osallistuisi pisteytykseen vaan ainoastaan havainnoisi tilanteen tasapuolisuutta esimerkiksi mahdollisten ristiriitatilanteiden varalta.
Yleislääketieteen osalta starttikurssin suorittaminen ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tekeminen korvaavat haastattelun.
Koejakso
Haastattelun ja alkupisteytyksen yhteispisteiden perusteella hakija tulee ehdollisesti hyväksytyksi koulutukseen. Puolen vuoden koejakso tulee aloittaa vuoden sisällä valinnasta ja koejakson jälkeen yliopisto myöntää lopullisen opinto-oikeuden. Koejakson ei ole tarkoitus olla karsiva vaihe, vaan lähtökohtaisesti koejakso päättyy opinto-oikeuden myöntämiseen. Kaikilla aloilla koejakso kuitenkin arvioidaan. Koejakson arviointiin osallistuu ehdotuksen mukaan kolme henkilöä. NLY ja SML korostavat, että arviointi vaatii selvät pelisäännöt mielivaltaisten päätösten välttämiseksi. Mikäli hakija karsiutuu koejakson jälkeen, tulee hänelle taata uraohjausta toisen erikoisalan valinnan tueksi. Vuoden aikarajaa koejakson aloitukseen voi perustellusti venyttää, samoin perustein kuin koko erikoistumisen 10 vuoden aikarajaa.
————————————————————————————————————
Esityksessä on edelleen useita kehittämiskohteita, osa suurempia kuin toiset. Valintamenettelyesitykseen on kirjattu, että järjestelmää kehitetään edelleen, joten työmme valintamenettelyn parissa jatkuu!
Tutustu uudistukseen tarkemmin ja katso ajankohtaiset uutiset aiheesta NLY:n nettisivuilta: https://nly.fi/erikoistumisuudistus
Valintamenettelyn liitteet kokonaisuudessaan
Valintaperusteet
Valintamenettely
Lisätietoja:
Sara Mäkelä
Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja,
Nuorten Lääkärien Yhdistys
Jesper Perälä
Puheenjohtaja,
Suomen Medisiinariliitto
puheenjohtaja@suomenmedisiinariliitto.fi
Ina Rissanen
Nuorten Lääkärien Yhdistys
Taulukot valtakunnallisen AJT:n esityksestä: Erikoislääkärikoulutuksen valintaperusteet vuodelle 2019, lokakuu 2018
