Juho Suojanen, 37, valmistui hammaslääkäriksi vuonna 2003. Vastavalmistuneen päivät kuluivat joutuisasti terveyskeskuksen hammaslääkärinä poistojen, hampaiden paljastusten ja muiden peruskirurgisten toimenpiteiden parissa. Potilaskanta oli monipuolinen ja mukava, eikä työpaikassakaan ollut moittimista. Hän päätti kuitenkin palata koulunpenkille.

Suojanen kiinnostui työstään niin paljon, että viisi vuotta kestänyt terveyskeskustyö johti koulun penkille paluuseen vuonna 2008. Tavoitteena oli erikoistuminen suu- ja leukakirurgiksi, ja sitä varten piti ensin suorittaa lääketieteellisen kliininen oppimäärä.

”Halusin jatkaa kirurgiaan painottuvaa työtä”, Suojanen kertoo päivystyksensä lomasta. Tällä hetkellä hän on töissä Töölön sairaalan etupäivystäjänä, hoitaa suun alueen murtuma- ja infektiopotilaita ja ohjaa heitä eteenpäin leikkauksiin.

Suomessa suu- ja leukakirurgian koulutusohjelman kesto on kuusi vuotta. Varsinainen erikoistumiskoulutus tapahtuu kokonaisuudessaan yliopistosairaaloiden suu- ja leukakirurgian yksiköissä. Suojanen suorittaa tutkintoa Helsingissä, ja Töölön sairaalassa tehtävä puolen vuoden pesti on hänellä viimeisiä osia erikoistumiskoulutuksesta. Takana ovat muun muassa ortognaattisen eli leukoihin liittyvän sekä dentoalveolaarisen eli hampaisiin ja niitä ympäröivään luuhun liittyvän kirurgian kierrot sekä suun alueen syöpätautien kierto.

”Suosikkini oli ortognaattinen kirurgia”, Suojanen paljastaa. Hoidettavana on muun muassa kasvojen asymmetriasta ja leuan asentovirheistä kärsiviä. ”Leikkaukset ovat mielenkiintoisia, ja hoidon suunnittelu samaten. Kasvoja ei vain korjata, niistä pitäisi saada myös kauniit.” Juuri haluamansa alan töihin on hänen mukaansa kuitenkin vaikea päästä. ”Sopivia virkoja aukeaa sairaaloista ehkä kerran kymmenessä vuodessa. Aika näyttää, mihin töihin sitä lopulta päätyy.” Suojasen mukaan suurimmat tulot suu- ja leukakirurgi saisi yksityissektorilta. Siellä Suojanen ei ole työskennellyt vielä päivääkään. ”Nykyään yksityissektorin kilpailu asiakkaista on kovempaa”, hän toteaa. ”Julkisella puolella potilaat ovat yleensä myös mielenkiintoisempia.”

Erikoiskoulutuksen muuttumista maksulliseksi Suojanen vastustaa. ”Siinä on suomalainen hyvinvointiyhteiskunta-ajattelu vaakalaudalla.”

Teksti: Nico Vehmas
Kuvat: Ella Brandt

SUU- JA LEUKAKIRURGIA

  • Suomessa on tällä hetkellä noin sata työikäistä suu- ja leukakirurgian erikoislääkäriä tai erikoishammaslääkäriä.
  • Kansainvälisen suosituksen mukaan suukirurgian ja leukakirurgian erikoisalat yhdistettiin suu- ja leukakirurgiaksi Suomessa vuonna 1999. Suu- ja leukakirurgia on asetusten mukaan sekä lääketieteen että hammaslääketieteen erikoisala.
  • Koulutusaika on kuusi vuotta: kaksi ja puoli vuotta klinikkaa ”lääkiksessä” ja kolme ja puoli vuotta erikoistumiskoulutusta yliopistosairaalan suu- ja leukakirurgian yksikössä.