Mikko Saloniemeä kiinnosti suu- ja leukakirurgia hammaslääkäriopintojen alusta saakka. Suu- ja leukakirurgia on monipuolinen erikoisala, jossa yhdistyvät taidokkaat kädentaidot ja modernit innovaatiot. 3D-suunnittelutekniikoita, biomateriaaleja ja yksilöllisesti valmistettuja rekonstruktiota hyödynnetään jo kliinisessä työssä. Tie suu- ja leukakirurgiksi on pitkä. Erikoisalaan voi päätyä hammaslääketieteen tai lääketieteen peruskoulutuspuolelta, joten suu- ja leukakirurgeina on erikoishammaslääkäreitä ja erikoislääkäreitä.  

EHL-tutkintoon kuuluu pakollisena tietty määrä LL-opintoja, muttei koko tutkintoa. Vastaavasti EL-tutkintoon liittyy hammaslääkäriopintoja. Molemmat erikoistumistutkinnot ovat opinto-oppaissa kuuden vuoden mittaisia. Terveyskeskuspalvelu on molemmilla puolilla 9kk. Erikoishammaslääkäritutkinnossa täydentäviä LL-opintoja vaaditaan ja hyväksiluetaan tutkintoon 2v ja sairaalapalvelu on 3v 3kk. Erikoislääkäritutkinnossa hammaslääketieteen täydentävä koulutus on 50 op, kirurgianrunkokoulutus 2v 3kk, josta 6kk suositellaan suoritettavaksi suu- ja leukakirurgian yksikössä, ja eriytyvä koulutus eli sairaalapalvelu on 3v. Sairaalassa isoja kokonaisuuksia ovat kasvojen traumakirurgia, syöpäkirurgia, ortognaattinen kirurgia ja dentoalveolaarikirurgia. Moni tekee tutkimusta ja avosektorin työtä erikoistumiskoulutuksen rinnalla. Mikäli suorittaa sekä erikoishammaslääkäri- että erikoislääkärikoulutuksen, on kyseessä Suomen ehdottomasti pisin erikoistumispolku. Osalta pään- ja kaulan alueen kirurgeista löytyy vieläpä useampi EL-tutkintokin. 

Suu- ja leukakirurgit työskentelevät avosektorilla terveyskeskuksissa, keskitetyissä yksiköissä sekä privaattipuolella yksityisillä hammaslääkäri- ja lääkäriasemilla. Sairaalatöitä löytyy niin keskussairaaloista kuin yliopistosairaaloista. Osa sairaalatyönkuvasta on vaativimpien toimenpiteiden osalta keskitetty yliopistosairaaloihin. Saloniemi toimii itse erikoistuvana HUS:ssa, tällä hetkellä Töölön tapaturma-asemalla ja sivutoimena privaattisektorilla. 

Suu- ja leukakirurgin toimenkuva avosektorilla on pitkälti dentoalveolaarikirurgiaan painottuva, kun taas sairaalatyössä vastaan tulee osa-alueita, joita ei juurikaan tehdä avosektorilla, kuten kasvotraumakirurgia, syöpäkirurgia ja rekonstruktiivinen kirurgia mikrovaskulaarisiirteineen ja vaativa ortognaattinen kirurgia, jossa korjataan kasvojen luustoepäsuhtia ja asymmetriaa. 

Yhteistoiminta muiden pään, kaulan ja kasvojen alueen erikoislääkäreiden kanssa on tiivistä. Viikottaisiin tuumorikokouksiin osallistuu suu- ja leukakirurgian, plastiikkakirurgian, korva-nenä-kurkkutautien, patologian ja radiologian osaajia, täydennettynä tarvittaessa muilla erikoisaloilla. Traumatologian puolella toimitaan muun muassa ortopedien ja neurokirurgien kanssa. Kun miettii kuinka monia lääketieteen erikoisaloja mahtuu toimimaan solisluiden yläpuolella, niin päällekkäin meneviä rajapintoja löytyy todella paljon. Siksi jatkokoulutus- ja perehtymismahdollisuuksia löytyy kasvojen alueen kirurgiasta kenties enemmän kuin mistään muusta lääketieteen osa-alueesta. Saloniemi on opintojen rinnalla toiminut amanuensuureissa ja erikoistumissijaisuuksissa muun muassa plastiikkakirurgialla ja KNK:lla. Suu- ja leukakirurgian puolella on runsaasti kansainvälisiä mahdollisuuksia hankkia lisäoppia ja HUS:n sisällä voi painottua johonkin sairaalatyön subspesialiteettiin. 

Merkittävä muutos suu- ja leukakirurgikoulutuksessa Helsingissä lienee lisensiaattitutkinnon erillisvalinnan loppuminen. Erikoistujan tulee nyt sisäisen valintajärjestelmän sijaan käydä lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeet uudestaan läpi, mikäli haluaa lukea toisen lisensiaatin perustutkinnon. Saloniemi kritisoi ratkaisua linjattomaksi. Hänen mielestään saman tiedekunnan alla suoritettu lisensiaattitutkinto ja yhteiset jo suoritetut prekliiniset opinnot yhdistettynä erikoisalalla annettuihin kliinisiin näyttöihin ja erikoisalan sisäiseen arvioon erikoisvalintapaikkaan soveltuvuudesta ovat huomattavasti järkevämpiä tapoja todistaa hakijan kelpoisuus toisen perustutkinnon suorittajaksi kuin lukiokirjojen kertaaminen. Jos hakija on motivoitunut uuteen perustutkintoon ja kuuden vuoden erikoistumiseen, voidaan kysyä onko pääsykoekertaamisessa edes motivaation mittarina mitään mieltä. Saloniemen mielestä nykykäytäntö tuntuu resurssien haaskaamiselta ja erikoiselta muutokselta ottaen huomioon, että samaan aikaan valtakunnassa pyritään pääsemään kokonaan eroon pääsykokeista ja muun muassa kanditentistä toisen ja kolmannen opintovuoden välissä on luovuttu. 

Saloniemi suosittelee ehdottomasti harkitsemaan suu- ja leukakirurgiaa erikoisalana, jos vain rahkeet riittävät! Sairaalamaailmassa pääsee työskentelemään maailman kärjen joukossa, ja myös avosektorilta löytyy mielekkäitä työmahdollisuuksia. 

Kuka?

Mikko Saloniemi 

  • perhe: vaimo Tiina (DI, KTM) sekä kissa Questor 

  • vapaa-aika: koripallo, kulttuuri, harrastuksia laajalla spektrillä, puhallinsoittimista laitesukellukseen 

  • Hammaslääkärin perustutkinto Helsingissä 2003-2008 

  • Väitellyt hammaslääketieteen tohtoriksi 2010 (The significance of brittle reaction layers in fusing of dental ceramics to titanium) 

  • Valmistunut lääkäriksi v. 2016  

  • EHL-tutkinto valmistunee v. 2019