Minkälaista olisi erikoistua ja työskennellä patologian laitoksella? Ennen kaikkea: Voisiko se olla sinun juttusi? Nuori Lääkäri lähti hakemaan vastauksia haastattelemalla Oulussa patologiaan erikoistuvaa Vesa-Matti Pohjasta, jota visuaalinen työ ja kauniiden kuvien katselu miellyttävät.

Vesa-Matti kiinnostui jonkin verran patologiasta jo opiskeluaikana ja päätyikin tutustumaan alaan paremmin amanuenssuurin ja syventävien opintojen kautta. Vuonna 2011 lisensiaatin papereiden vastaanottamisen jälkeen tehtävälistalla odotti siviilipalvelus. Patologian professori tarjosi mahdollisuutta suorittaa palvelus tutkimustehtävien merkeissä. Siviilipalvelusvuoden jälkeen Vesa-Matti kokikin patologian lopullisesti imaisseen mukaansa ja erikoistuminen sai alkaa!

Nyt jo loppusuoralla olevan koulutuksensa Vesa-Matti on suorittanut OYS:ssa tehden samalla tutkimus- ja opetustyötä yliopistolle väitöskirjankin jo löytyessä hyllystä. Parhaillaan kesken ovat vielä terveyskeskuspalvelut, jotka kertyvät Oulujoen toisella puolella. Kynnys mikroskoopin vaihtamiselle stetos- ja otoskooppiin ei ollut korkea erikoistumisen ohessa jatkuneen säännöllisen terveyskeskuspäivystyksen ansiosta.

Käytännön arki patologiaan erikoistuvalla lääkärillä pyörii mikroskoopin ympärillä. Suurin osa työstä on kudosnäytteiden tutkimista yksin ja yhdessä erikoislääkärikonsultin kanssa. Vaihtelua rutiinityöhön on tarjolla ruumiinavausten, jääleikepäivystysten ja kirurgisten resekaattien makroskooppisen käsittelyn merkeissä. Lisäksi viikoittain osallistutaan kliinispatologisiin kokouksiin. Itsenäisen työskentelyn ja yhteistyön määrän suhteesta kysyttäessä Vesa-Matti kertoo ensimmäisten kuukausien olevan hyvin tarkasti ”valvottua” ja itsenäisen työskentelyn lisääntyessä kokemuksen karttuessa.

Patologin erikoislääkärin työ puolestaan riippuu hyvin paljon työpaikasta. Keskussairaaloissa vaaditaan laaja-alaista yleispatologian osaamista, kun taas suuremmissa sairaaloissa keskitytään johonkin suppeampaan osa-alueeseen toimien samalla kyseisen alan konsulttina. Toisaalta esimerkiksi OYS:ssa oman suppean osa-alueen lisäksi tutkitaan näytteitä erittäin laajallakin skaalalla. Ruumiinavauksia erikoislääkärit tekevät erikoistuvia lääkäreitäkin vähemmän voiden jopa jättäytyä niistä kokonaan pois. Sairaaloiden lisäksi työnantajana voi joskus toimia yliopisto tai sitten kolmannen sektorin toimija. Lisäksi vajaa puolet patologeista tekee töitä sivutoimisesti yksityissektorilla.

Patologialla tehdään paljon tutkimusta. Sen tekeminen ei ole välttämätöntä, mutta mahdollisuuksia on paljon sekä perus-, että kliinisen tutkimuksen puolella.

Yhtenä alan parhaista puolista Vesa-Matti pitää jatkuvaa yhteistyötä sekä muiden patologien, että kliinikoiden kanssa. Erikoislääkäreidenkin välinen konsultointi on välttämätöntä päästäessä jatkuvasti haastamaan omaa osaamista kentän laajuuden ja sairauksien monimuotoisuuden vuoksi. Samalla tulee taattua jatkuva tiedonjako, oppiminen ja kehittyminen. Työ opettaa ja kehittää myös vaatiessaan teoriaan ja kirjallisuuteen perehtymistä työpäivän aikana varsinkin vaikeimpien tapausten kohdalla. Myös harvinaisuudet rikastuvat kudosnäytteisiin, mikä jaksaa innostaa vanhaksi Gregory Housen faniksi tunnustautuvaa haastateltavaamme.

Vesa-Matti arvostaa myös patologian koulutusta sen lääketieteellisen yleissivistyvyyden vuoksi. Monelle potilaskontaktien puuttuminen saattaa olla erikoisalan poissulkeva tekijä, mutta samalla saapuvana hyvänä puolena ovat vapaat kädet työn aikataulutuksen suhteen. Potilaskontaktien lisäksi puuttuu tuntuma sairauksien hoitamiseen käytännössä. Hyviin puoliin lukeutuu alan jatkuva kehitys, joka tällä hetkellä tarkoittaa esimerkiksi digitaalisen patologian ja molekyylipatologian (kasvaimista tehtävien geenianalyysien) esiinmarssia.

Vesalla itsellään erikoistumisen valmistuessa seuraava etappi häämöttää jo. Tarkat suunnitelmat puuttuvat vielä, mutta kiinnostusta on mikroskoopin taakse palaamisen lisäksi tutkimuksen uusia tuulia ja opetuksen kehittämistä kohtaan. Lääkäriliiton arvion mukaan Vesa-Mattia ja kumppaneita seuraamaan sopii ensi vuonnakin kansallisella tasolla seitsemän erikoistuvan lääkärin verran uutta virtaa.