Jo opiskelujen aikana sisätaudit, ja erityisesti kardiologia, tuntui mielenkiintoisimmalta erikoisalalta. Muistan fasinoituneeni EKG:n tulkinnan saloista – kuinka paljon voikaan oppia sydämen sähköistä käyrää tutkiskelemalla! Väitöskirjatyöni koski perinnöllisten dyslipidemioiden genetiikkaa ja johdatteli minut sepelvaltimotaudin ja kardiologian saloihin. Kardiologia tarjoaa mielestäni hyvässä tasapainossa sekä sisätautilääkärin diagnostista ja analyytistä ajatusmaailmaa, että mahdollisuuden toimenpiteillä nopeastikin saada merkittäviä terveydellisiä hyötyjä potilaille. 

Kardiologian ala on kehittynyt hyvin nopeasti viime vuosina. Yhä useampi toimenpide, joka aiemmin oli yksinomaan sydänkirurgin reviiriä, on kehittyneiden katetritekniikoiden myötä siirtynyt yhä enemmän kardiologien hoidettavaksi. Vähemmän invasiiviset toimenpiteet ovatkin tuoneet yhä vaikeammin monisairaita potilaita hoidon piiriin. Yksi suuri haaste on osata päättää milloin ja millä menetelmällä potilaat tulisi hoitaa. Sydämen vajaatoiminnan hoito on kehittynyt erityisen kiivaasti uusien lääkkeiden ja laitehoitojen myötä. 

Kardiologi pääsee hoitamaan hyvin eri ikäisiä potilaita – toisin kuin voisi ajatella, kaikki potilaat eivät ole eläkeikäisiä sydäninfarktipotilaita. Päivystystilanteissa tapaamme usein potilaita heidän suurimman hädän hetkellä. Mahdollisuus kyetä vaikuttamaan nopeasti ja dramaattisesti heidän vointiinsa ja ennusteeseensa on hyvin palkitsevaa. Tukkeutuneen sepelvaltimon avaaminen ja sydäninfarktin keskeyttäminen tai vaikkapa rytmihäiriöstä johtuen toistuvasti tajuntansa menettäneen potilaan ongelman parantaminen sydämentahdistimella on hieno kokemus. Pääasiallisesti potilaat ovat myös hyvin kiitollisia ja sitoutuvaisia hoitoonsa. Nopeaa reagointia ja päätöksentekoa vaativat hätätilanteet ovat vaativia kokeneellekin kardiologille. Myös elämän loppuhetkiin liittyvät kysymykset ja pohdinnat voivat olla haastavia. Onneksi näihin hetkiin saa tukea ja kaikupohjaa kollegoilta. Usein potilastapauksia käsitelläänkin tiiminä löytääksemme potilaalle parhaan ja eettisimmän hoitosuunnitelman. 

Kardiologeja työskentelee keskus- ja aluesairaaloissa, yliopistosairaaloissa ja myös yksityisellä puolella. Itse työskentelen Meilahden sairaalassa Sydäntutkimusasemalla. Toimin pääasiallisesti tahdistinkardiologina. Kardiologeja tarvitaan ympäri maatamme, mutta itse koen eniten kodikseni yliopistosairaalan maailman, jossa tehdään aktiivista tutkimusta. Pidän myös opettamisesta, ja yliopistosairaalassa olenkin osallistunut lääketieteen opiskelijoiden opetustyöhön – on palkitsevaa päästä ohjaamaan tulevia kollegoja oman erikoisalan aihealueella. 

STM:n tuoreimman selvityksen mukaan Suomessa oli 2018 loppuvuodesta kardiologian erikoistumisoikeus yhteensä 189:llä henkilöllä. STM:n arvion mukaan vuonna 2035 tarvitaan 405 kardiologian erikoislääkäriä (110% enemmän kuin nyt) ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi pitäisi valmistua vuosittain 16,5 erikoislääkäriä.  

Kardiologiaan erikoistuminen kestää noin 7 vuotta. Oma erikoistumiseni kesti hieman alle 8 vuotta. Tähän sisältyi 9 kuukautta terveyskeskuspalveluja, 2,5 vuotta sisätautien runkokoulutusta ja hieman alle 4 vuotta kardiologian “jökönä”. Sisätautirunkokoulutuksen suoritin Peijaksen sairaalassa Vantaalla ja tämän jälkeen kardiologian eriytyvän koulutuksen pääasiallisesti Meilahden sairaalassa Helsingissä.  

Terveyskeskuspalvelun ja sisätautien runkokoulutuksen jälkeen erikoistuminen jatkuu kardiologian “jökönä” keskussairaalassa ja yliopistosairaalassa. Tämä koulutusvaihe kestää yleensä noin 3-4 vuotta ja sen aikana toimitaan valmiiden erikoislääkäreiden ohjauksessa monipuolisesti eri toimipisteissä. Usein jökövaiheessa työskennellään alkuun kardiologian poliklinikalla ja sen aikana hiotaan diagnostisia taitoja, harjaannutaan sydämen ultraäänitutkimusten tekemisessä, lepo-EKG:n, rasituskokeiden, Holter-rekisteröintien ja muiden erikoistutkimuksien tulkitsemisessa. Erikoistumisen aikana vietetään aikaa myös tahdistinpoliklinikalla, kardiologisella vuodeosastolla ja sydänvalvonnassa päivystäen. Erikoistumisen edetessä pääsee myös tekemään invasiivisen kardiologian tutkimuksia ja toimenpiteitä. Näihin kuuluu sepelvaltimoiden varjoainetutkimukset, pallolaajennukset, sydämentahdistimien asennukset, sydänlihasbiopsioiden ottaminen ja erinäiset muut katetrisaatiotutkimukset. Riippuen kädentaidoista ja kiinnostuksesta saattaa johonkin näistä toimenpidekardiologian alueista ajautua syvällisemminkin ja tätä kautta ohjautua valmistumisen jälkeen yhdelle kardiologian suppeista erikoisaloista. Koko koulutuksen läpi osallistutaan viikoittain klinikassa pidettäviin koulutuksiin, sekä muualla Suomessa ja ulkomaillakin pidettäviin kardiologian alan ulkopuolisiin koulutuksiin ja konferensseihin. 

Kardiologian alalla on myös mahdollisuus suorittaa erityispätevyyksiä esimerkiksi elektrofysiologian, tahdistinhoidon ja sepelvaltimotaudin katetrihoidon aloilla. Kardiologit tekevät tiivistä yhteistyötä sydän- ja thoraxkirurgien kanssa, mutta myös sisätautilääkäreiden ja neurologien kanssa. Hyvin tärkeää on myös toimiva yhteistyö perusterveydenhuollon kollegoiden kanssa. Suurin osa erikoissairaanhoitoon päätyvistä potilaista saapuu yleislääkäreiden lähettäminä ja erikoissairaanhoidossa toteuttujen tutkimusten ja hoitojen jälkeen jatkohoito ja –seuranta tapahtuu perusterveydenhuollon puolella. Toimiakseen tämä edellyttää myös kardiologeilta hyviä ja toteuttamiskelpoisia jatkohoitosuosituksia ja ohjeita. 

Kardiologiassa korostuu yhteistyö muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Toimiakseen tämä edellyttää ja myös luo yhteishenkeä. Kasvavat potilasmäärät ja potilaiden välitöntä hoitoa vaativat vaivat aiheuttavat ajoittain kiirettä ja stressiä, mutta ahkeruudella ja terveellä huumorintajulla varustettuna työssä pärjää. Uskon, että kaikki alalla toimivat kokevat ja tietävät tekevänsä tärkeää työtä. 

Millaisia terveisiä haluat lähettää tk-lääkäreille? 

Sepelvaltimotaudin diagnostiikassa hyvän anamneesin otto, ennakkotodennäköisyyden arvioiminen ja tämän mukaan ohjatut jatkotutkimukset on tärkeää pitää mielessä. Sydänmerkkiaineiden laboratoriomääritystä ei saisi pitää puutteellista EKG:n tulkintaa korvaavana testinä. EKG:n tulkintaa kannattaa ajoittain kerrata ja tätä varten esimerkiksi Terveysportista löytyy hyviä verkkokursseja. Jos ja kun päädyt tekemään lähetteen kardiologialle, muista kirjata lähetteeseen potilaan oireet ja mahdollinen halukkuus ehdotettuihin toimenpiteisiin, esimerkiksi tahdistimen asennukseen. Hyvä lähete on potilaan onnistuneen hoidon kannalta erityisen tärkeä. Samoin erikoissairaanhoidon puolelta saa olettaa hyviä ja toteutuskelpoisia jatkohoito-ohjeita. Muistakaamme myös primääriprevention tärkeys! On aina potilaan kannalta parempaa ja myös kustannustehokkaampaa ennaltaehkäistä sydänsairauksien syntyä, kuin lähteä korjaamaan jo syntyneitä vaurioita. 

Kuka?

Jussi Naukkarinen 
LL, LT v. 2011 Helsingin yliopisto 
Kardiologian erikoislääkäri v. 2019 
Harrastukset: pianon soitto, matkustaminen, lukeminen ja sykkeet ylös kuntosalilla. 

Ella Brandt