Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän erikoislääkärien tarvearvion mukaan keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäreistä on pula. Keuhkolääkärien tarvetta kasvattaa muun muassa entistä sairaampien potilaiden hoitomahdollisuudet ja erityisesti uniapnea- ja hengitysvajauspotilaiden määrän kasvu. Tarvearvion asiantuntijoiden mukaan eläköityminen on suurta ja koulutusvakansseja liian vähän.
Anni Honkanen valmistui syksyllä 2022 keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäriksi. Alun perin vuonna 2012 Helsingistä lääkäriksi valmistuttuaan pohdinnoissa oli suuntautua lastentauteihin, myöhemmin sisätaudeille. Odotellessaan sisätautierikoistumispaikkaa Peijaksen sairaalasta Vantaalta hän ajautui työkaverin suosittelemana puoleksi vuodeksi Meilahden keuhkosairauksille Helsinkiin. Paikka vei Annin mennessään. ”Tykästyin tuolloin mahtavaan työilmapiiriin, kollegoiden tukeen ja aitoon perehdytykseen”, hän kertoo. Vaihto keuhkosairauksille jäi kytemään, kunnes vuoden sisätautien runkokoulutuksen jälkeen Anni päätti vaihtaa keuhkosairauksien erikoistumiseen.
Kaiken kaikkiaan Annilla on kertynyt työkokemusta terveyskeskustyöstä sekä Helsingistä että Pohjois-Karjalan suunnalta, lyhyesti radiologian puolelta Meilahdesta sekä pidemmälti sisätaudeilta niin Haartmanista kuin Peijaksesta. Sittemmin hän on työskennellyt keuhkosairauksilla Meilahdessa ja Peijaksessa. Valmistuttuaan Anni on toiminut osastonlääkärin sijaisena Peijaksen sairaalassa.
Keuhkosairauksien erikoislääkärin työtä Anni kuvaa monipuoliseksi. ”Työpäivä riippuu paljolti siitä, toimiiko osastolla vai poliklinikalla. Tällä hetkellä olen osastolla töissä, jolloin sekä kierrän osan osaston potilaista että vastaan puhelimitse keuhkokonsultaatioihin Vantaan ja Keravan alueella virka-aikaan”, hän kuvaa. Jatkossa työnkuvaan tulee mukaan muun muassa erikoistuvien lääkäreiden ohjaamista ja lähetteiden käsittelyä. ”Tarvittaessa työpäivän aikana voi joutua tekemään myös bronkoskopioita tai käydä sisätautiosastolla, valvonnassa tai päivystyksessä ottamassa kantaa keuhkopotilaiden hoitoon”, Anni lisää.
Keuhkosairaudet on varsin laaja kirjo erilaisia sairauksia ja tautirykelmiä
Monipuolisuus liittyy myös alasta vallitsevaan harhakäsitykseen. ”Monien mielessä keuhkosairauksiin kuuluvat tuberkuloosi, keuhkokuume ja COPD. Todellisuudessa keuhkosairaudet on kuitenkin varsin laaja kirjo erilaisia sairauksia ja tautirykelmiä.” Anni valaisee. Hänen mukaansa työssä tarvitaan paljon sisätautista osaamista ja paikkakunnasta riippuen myös osaamista keuhkosyövän hoidosta. ”Keuhkosyövän hoito on laajalti keuhkolääkärin heiniä ainakin pääkaupunkiseudulla, jolloin myös monenlaista tietotaitoa keuhkosyövän lääkehoidosta, sädehoidosta ja palliatiivisesta hoidosta tarvitaan.” hän kertoo.
Myös tutkimustyö kuuluu monilla työnkuvaan. ”Arviolta puolet erikoistuvista pääkaupunkiseudulla tekee tällä hetkellä väitöskirjaan tähtäävää tutkimusta keuhkosairauksilla”, Anni sanoo. Täysin välttämätöntä tutkimustyö ei kuitenkaan ole. Tutkimustyö on antanut odottaa myös Annin kohdalla. ”En ole vielä innostunut tutkimustyön tekoon, mutta kuka ties jonakin päivänä sopivan projektin löytyessä ja lasten kasvaessa innostus tuohonkin vielä kasvaisi.” hän avaa.
Huippuhetkiä on ehtiä kohdata ja hoitaa potilas riittävän hyvin sekä motivoida ihminen omahoitoon myös tuon kohtaamisen jälkeen
Huippuhetket työssä ovat merkityksellisiä. ”Onnistumiset työssäni eivät ole niinkään kovin raflaavia ihmeparantamisia tai onnistuneita toimenpiteitä. Vaikka on toki mukavaa, kun saa esimerkiksi bronkoskopiassa riittävät näytteet, että keuhkosyöpää päästään hoitamaan. Ennemmin huippuhetkiä on ehtiä kohdata ja hoitaa potilas riittävän hyvin sekä motivoida ihminen omahoitoon myös tuon kohtaamisen jälkeen.” Anni kuvaa. Muistiin ovat jääneet merkityksellisinä myös esimerkiksi loppuvaiheen keuhkosyöpäpotilaiden hyvä hoito. ”Tällaisten tilanteiden läpikäyminen omaisten kanssa on monesti lopulta hyvin palkitsevaa”, hän tähdentää.
Merkityksellisillä tilanteilla on myös kääntöpuolensa. Annin mukaan kuolevia potilaita on paljon, mikä on välillä raskasta. Kuolevien potilaiden kohtaamisen lisäksi omat haasteensa työssä aiheuttavat potilaat, joita ei ole täysin mahdollista parantaa tai saada oireettomaksi. Tämän hyväksyminen vaatii Annin mukaan sopeutumista. Alan haasteisiin kuuluu myös yhä iäkkäämpien ja monisairaampien potilaiden hoito. ”Suurimmat ongelmat voivat liittyä aivan muuhun kuin keuhkojen toimintaan”, Anni harmittelee. Yksi työn varjopuolista liittyy sen sijaan toimenpiteisiin. ”Keskimääräinen keuhkolääkäri pääsee pääkaupunkiseudulla tekemään lopulta aika harvoin toimenpiteitä. Määrät on toki varsin paljon työyksikön tavoista kiinni.” hän myöntää.
Keuhkosairauksille ominaisten haastavien puolien vuoksi keuhkosairauksien erikoistuminen vaatii alalle erikoistuvalta erityisesti sosiaalisia taitoja
Keuhkosairauksille ominaisten haastavien puolien vuoksi keuhkosairauksien erikoistuminen vaatiikin alalle erikoistuvalta erityisesti sosiaalisia taitoja. ”Ihmisten kanssa ’joutuu’ keskustelemaan paljon. Toisin sanoen täysin antisosiaaliselle ihmiselle en alaa suosittelisi.” Anni selventää. Myös toimenpideorientaatio on hyväksi. Kuitenkin Annin mielestä myös vähemmän toimenpiteistä nauttiva voi alasta tykätä.
Keuhkosairauksien erikoistuminen kestää minimissään kuusi vuotta. Tästä ajasta vähintään puolet tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. ”Sekä pienemmässä keskussairaalatasoisessa yksikössä että varsinaisessa yliopistosairaalassa on työskenneltävä. Tämä onkin erittäin hyvä.” Anni kertoo. Mitä muuhun osaamiseen tulee on riittävä sisätautien ja infektiosairauksien osaaminen Annin mielestä ehdottomasti eduksi keuhkolääkärin työssä. ”Hyötyä voisi olla myös muun muassa radiologisesta osaamisesta ja mahdollisesta työpätkästä esimerkiksi kliinisen fysiologian puolella”, hän lisää.
Tarvearvionkin pohjalta keuhkosairauksien erikoislääkäreille on kysyntää. Vaikka Anni ilmoittautuikin erikoistuvaksi ennen erikoistumishaun uudistumista, on töitä tähän asti riittänyt hyvin. ”Tällä hetkellä töitä on ympäri Suomen melko mukavasti tarjolla. Erikoisala on kuitenkin melko pieni ja useampia erikoislääkäreitä on eläköitymässä lähitulevaisuudessa, joten väistämättä uusille erikoislääkäreille on tarvetta.” hän kertoo. Anni itse toivoo saavansa työskennellä Peijaksen sairaalassa osastonlääkärinä vielä ainakin toistaiseksi.
Keuhkosairaudet lukuina
- Vuonna 2018 Suomessa oli 204 työikäistä (alle 65-vuotiasta) keuhkolääkäriä. Näistä keuhkolääkäreistä työikäisiä vuonna 2035 on 83.
- Asiantuntijoiden arvioima kokonaistarve vuonna 2035 on 241 keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäriä.
- Vuonna 2016 75 % keuhkolääkäreistä toimi sairaalassa, 5 % terveyskeskuksissa, 5 % yliopistolla ja 10 % lääkäriasemilla. 5 % ilmoitti muun toimipaikan.
- Vuonna 2016 70 % keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäreistä oli naisia ja 30 % miehiä.
Lähde: Erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien tarvearvio vuoteen 2035, STM, 2019. Erikoisalani.fi
TEKSTI: Samuli Kääriä
Haastattelussa Anni Honkanen, LL, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri
