”Millos se oikea lääkäri tulee paikalle?” tokaisee potilas erään vastaanoton jälkeen. Kyseessä ei ole tällä kertaa nuorta lääkäriä kyseenalaistava potilas, vaan väärinkäsitys fysiatriasta erikoisalana: ”Potilailla voi joskus mennä fysioterapeutin ja fysiatrin vastaanotot käsitteenä sekaisin, eikä siinä sen kummallisempaa ole taustalla”, kertoo fysiatriaan erikoistuva Kaisu Vesterinen. ”Joskus myös yksityisellä on tullut eteen, että potilas on luullut varaavansa ajan psykiatrin vastaanotolle. Molemmille erikoisaloilla toki pitää pystyä potilaan haasteet kohtamaan”, Kaisu jatkaa.
Lääketieteen perusopinnot ajoittuivat Kaisulla vuosille 2013–2019 Itä-Suomen yliopistoon, jossa opiskelija-arkeen kuului voimannosto. ”Nykyään kuntoilu toki painottuu hieman armollisemmin kuntosalille ja juoksupuolelle. Olen varmaankin semmoinen ’tavoitteellinen kuntourheilija’”, Kaisu naurahtaa. Fysiatrian ensiaskeleet tulivat jo opiskeluaikana amanuenssina ja myöhemmin valmistumisen jälkeen kuuden kuukauden tutustumisjaksolla fysiatrialle.
”Työyhteisö veti ehdottomasti puoleensa. Haastavia potilastapauksia käydään tarvittaessa yhdessä läpi ja tuki löytyy aina. Myös vapaa-aikaa vietetään yhdessä”, Kaisu kertoo. Terveyskeskuspalvelut hän suoritti Viitasaarelle, jossa moninainen potilastyö ja pitkät vastaanotot loivat hyvän pohjan myös fysiatriaan erikoistumiselle.
Erikoistumista on Kaisulla vielä jäljellä reilu vuosi ja syksyllä 2022 käyttöön otettu ELSA (erikoistuvan lääkärin sähköinen alusta) on myös hänellä nyt käytössä: ”Olisi ollut hyvä, jos se olisi ollut heti alusta asti käytössä, koska se helpottaa edistymisen seuraamista. Muun muassa koulutustodistusten keräämiseen ja ELSAan syöttämiseen meni tovi, mutta sama kerääminen olisi ollut ilman ELSAakin edessä erikoislääkärin papereita hakiessa.”, hän sanoo.
Fysiatrian erikoistuminen kestää keskimäärin 5 vuotta ja siihen sisältyy vähintään vuoden mittaisten keskussairaala- ja yliopistojaksojen lisäksi kolmesta kuuteen kuukautta reunapalveluja, jotka voi valita melko vapaamuotoisesti. Kaisulle luonnollinen valinta oli tehdä reunapalvelut radiologialla, jossa muun muassa magneettitutkimusten tulkinta tuli hyvin tutuksi: ”Magneettikuvien tulkinta ja hahmottaminen helpottui. Tämä auttaa myös potilastyössä, koska lausunnot voivat olla potilaalle hyvin vaikeaselkoisia ja potilas voi saada myös erilaisia tulkintoja kuvista, joista voi herätä turhaa huolta. Tärkeää on puhua yhteisellä kielellä.”
Tällä hetkellä Kaisu on tekemässä vuoden mittaista keskussairaalajaksoa Jyväskylän Sairaala Novassa, jossa työnkuvaan kuuluu poliklinikan vastaanotot: ”Tyypillinen päivä koostuu vastaanotoista, soittoajoista ja harvemmin kontrollikäynneistä. Kontrollikäynneillä tulee olla jokin erityinen syy tai huolenaihe, kuten haastavat kiputilanteet.”
Alan erikoisuutena on pitkät vastaanottoajat, jotka ensiarviokäynnillä ovat pääsääntöisesti tunnin mittaisia.
Alan erikoisuutena on pitkät vastaanottoajat, jotka ensiarviokäynnillä ovat pääsääntöisesti tunnin mittaisia. Myös puolentoista tunnin pituisia vastaanottoaikoja voi aikatauluttaa kalenteriin, mikäli potilaalla on erityisen haastava tilanne: ”Potilaan kohtaamiseen tulee olla aikaa ja pitää pystyä olemaan läsnä vastaanotolla. Lääkärin ajatusmaailma tuleekin olla hieman erilainen kuin monella muulla erikoisalalla ja pitää pystyä myös tyytymään siihen, että tekee parhaansa. Kaikkia ei voi parantaa.”, Kaisu pohtii. Keväällä on vielä edessä kuntoutuspuolella siirtyminen. Lisäksi vuoden aikana mukaan tulevat selkäydinvammat sekä proteesipoliklinikat.
Polikliinisen työn lisäksi voi tehdä töitä moniammatillisesti kivun, kuntoutuksen, työkykyarvioinnin tai apuvälineiden ja proteesien parissa.
Fysiatria on erikoisalana paljon laajempi kuin mitä perusopintojen perusteella saattaisi kuvitella. Polikliinisen työn lisäksi voi tehdä töitä moniammatillisesti kivun, kuntoutuksen, työkykyarvioinnin tai apuvälineiden ja proteesien parissa. Yksityispuolella on myös laajat mahdollisuudet työskennellä kuntoutusyksiköissä tai pitää vastaanottoa, jota myös moni erikoistuva ja erikoislääkäri hyödyntää, koska erikoisalalta puuttuu kokonaan perinteinen päivystystyö. Myös tutkimusta tehdään aktiivisesti ja siihen myös kannustetaan: ”Noin puolet yliopistoklinikassa tekee jonkinlaista tutkimusta ja Jyväskylässä voisi tutkimusta yhdistää helposti esimerkiksi liikuntapuolelle.”, Kaisu taustoittaa.
Haastavimmat tilanteet fysiatrialla ovat ne, joissa pitäisi ottaa kantaa moninaisiin ongelmiin yksittäisen potilaan kohdalla.
Haastavimmat tilanteet fysiatrialla ovat ne, joissa pitäisi ottaa kantaa moninaisiin ongelmiin yksittäisen potilaan kohdalla. ”Toimintakyky voi olla hyvinkin heikko ja ajatusmaailmat eivät välttämättä näissä tilanteissa aina kohtaa, jolloin ei tule aktiivista otetta kuntoutukseen. Potilaan kokemusta ei saa lytätä. Kun toimintakyky saadaan suhteutettua nykyiseen toimintaympäristöön ja -vaatimuksiin ja arki sujuu, niin molemmin puolin voi saada ahaa-elämyksiä. ”, Kaisu kertoo. Työ vaatiikin kärsivällisyyttä niin lääkäriltä kuin potilaalta, eikä muutoksia saada aina välittömästi aikaan.
Fysiatria on yksi Sosiaali- ja terveysministeriön listaamista pula-aloista vuonna 2022 ilmestyneessä raportissa erikoislääkärikoulutuksen tarvearviosta – töitä siis riittää alalla myös jatkossa. Erikoistuvia on kuitenkin löytynyt viimeisten vuosien aikana suhteellisen hyvin ja erikoisala onkin merkittävästi nuorentumassa. Kaisulla on tulevaisuuden suunnitelmana palata takaisin Kuopioon, jossa myös vastuuta on aikaisemmin tullut opetuspuolella: ”Lounaskeskustelusta se lähti ja päädyin vuodeksi opettamaan peruskurssia. Nautin opetuksesta erikoislääkärin ohjauksessa ja muutenkin pidän kandien ja amanuenssien kanssa toimimisesta.” Hän muistuttaa myös, että valmistumisen jälkeen on fysiatrialla mahdollisuus käydä tutustumassa tai tekemässä reunapalveluja: ”Alalla on mukavia ihmisiä, eikä täällä opitut asiat potilaskohtaamisista mene hukkaan.”
Teksti: Lassi Karppi
Kuvat: Otso Heinonen
Haastateltava oli Kaisu Vesterinen. Tekstiin on myös ystävällisesti saatu palautettu fysiatrian erikoislääkäri Maria Sarastilta sekä Lauri Karttuselta.
Lähteet: erikoisalani.fi, Suomen fysiatriyhdistys ry, Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen opinto-opas, Erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien tarvearvio vuoteen 2035, STM, 2022.
Fysiatrian pähkinänkuoressa:
- Konservatiivinen erikoisala, jossa potilaan toimintakyky keskiössä
- Erikoistuminen keskimäärin 5 vuotta
- Erikoislääkäreitä vuonna 2021 oli 146, joista eläköityy vuoteen 2035 mennessä 85
- Koulutustarvearvio 9,5 erikoistuvaa vuodessa. Keskimäärin valmistuneita vuosina 2017–2021 oli 7,6
- Vuonna 2016 yksityisvastaanottoa piti pää- tai sivutoimisena 50 % fysiatreista. Pääasiallinen toimipaikka heillä oli sairaala, lääkäriasema tai muu toimipaikka