Nopeasti kävi ilmi, että kyseessä olikin älykäs, sanavalmis ja idealistinen porukka, joka kokoontuu puolivuosittain visioimaan erikoistuvien lääkäreiden ja laajemminkin koko terveydenhuollon tulevaisuutta. Vaikuttamisen halu imaisi mukaansa ja hetkessä olinkin osa yhteisöä.

Miten NLY vaikuttaa? Tähän kysymykseen pääsen vastaamaan edelleen säännöllisin väliajoin. Aloitan yleensä siitä, ettei erikoistuvilla lääkäreillä ole mitään muuta edunvalvontaa. Aktiiviset kandidaattiseurat huolehtivat lääketieteen opiskelijoista yhdessä Suomen Medisiinariliiton kanssa. Toisaalta Suomen Lääkäriliitto keskittyy suurempiin linjoihin ja erityisesti lääkäreiden virkaehtosopimusneuvotteluihin. Erikoistuva lääkäri jää suurien linjojen ja aktiivisen opiskelijayhteisön väliin ja onkin varsin haavoittuvainen astuessaan työelämään ja ryhtyessään erikoistumaan.

NLY:n vaikuttavuutta kuvatessani korostan tarjoamaamme informaatiota erikoistumiskuvioista ja lääkärin uran alkuvaiheen haasteista. Lisäksi painotan, että olemme voimakkaasti ajaneet perehdytyksen, tutoroinnin ja koulutusten merkitystä työpaikoilla. Konkreettinen saavutus lähihistoriasta on kaksoislaillistuksen poisto, eikä erikoistuvien lääkäreiden palkkakehitystään ole jäänyt alan keskimääräisestä. Lainvalmisteluun osallistumme antamalla lausuntoja lakiesityksiin. Aivan viime aikoina olemme olleet oleellisesti suunnittelemassa erikoislääkärikoulutuksen uudistusta ja tuomassa esille sen kipukohtia.

Laaja joukko NLY-taustaisia aktiiveja on sijoittunut erilaisiin avaintehtäviin lääketieteellisiin tiedekuntiin, sosiaali- ja terveysministeriön työryhmiin, Lääkäriliittoon ja muihin lääkärijärjestöihin. NLY:n hyvä vaalimenestys Lääkäriliiton valtuuskunnan vaaleissa vuonna 2015 nosti NLY:läisen Lääkäriliiton puheenjohtajaksi ensi kertaa sitten 1990-luvun. Lisäksi mandaattipaikkamme erikoislääkärikoulutuksen uudistusta johtavassa STM:n koordinaatiojaostossa vie erikoistuvan lääkärin näkemyksen suoraan päätöksenteon ytimeen.

Vaikuttavuuttamme voisikin pohtia myös niin, että minkälaista erikoistuvien arki olisi ilman, että heidän asioitaan mietittäisiin ja edistettäisiin näin laajalla rintamalla? Kun yhdistys 89-vuotta sitten syntyi, ei silloisille erikoistuville (joita kutsuttiin avustajalääkäreiksi) maksettu edes palkkaa. Vuosisadassa on tapahtunut valtavasti.

Seitsemän vuotta on sopiva kaari, jonka aikana toivoisi saavansa jotain aikaiseksi. Valmistuuhan siinä ajassa jo lääkäriksi tai erikoislääkäriksi. Nyt puheenjohtajakauden viimeisinä viikkoina on sopiva hetki katsoa taustapeiliä. Hyvä lääkärin arki. Tähän tiivistyi valtuuskunnan hyväksymä strategia syksyllä 2013, kun otin haasteen vastaan ja aloitin hallituksen vastavalittuna puheenjohtajana. Tuolloin nettisivuston uudistusprojekti oli hyvin käynnissä, sillä yhdistyksen ääntä lääkärikunnassa haluttiin korottaa. Sattumoisin Suomen vuoden 2013 sanaksi valikoitui pöhinä, ja mielestäni se määrittääkin varsin hyvin mennyttä kolmevuotista. Hallituksellani oli koko ajan hyvä pöhinä.

Aloittaessani puheenjohtajakauttani alkuvuodesta 2014 totesin, että ”Meidän tärkein voimavaramme on jäsenistössä. Meidän pitää pystyä vakuuttamaan ne, jotka ovat jo meidän jäseniä ja lunastamaan paikkamme”. Lukuisista pienistä edistyksen askeleista huolimatta, tämä tavoite on vielä keskeneräinen. Miten puhutella koko 13 000 NLY:läisen kollegan joukkoa? Miten sytyttää sisäinen nuorilääkäriys mahdollisimman monessa? Hyvä lääkärin arki syntyy tai on syntymättä niillä sadoilla työpaikoilla, joissa jäsenistömme vaikuttaa. Tiedän toistavani itseni muistuttaessani, että olemme ammattikuntana itse vastuussa ammattimme kehittymisestä.

Hallitukseni suurimpia onnistumisia lienee 2010-lukulaisen edunvalvonnan vieminen käytäntöön. Olemme ymmärtäneet, että erikoistuvan lääkärin edunvalvonta on monimuotoinen kokonaisuus. Tämä kytkeytyy onnistuneeseen nettisivuston uudistukseen, jonka myötä lääkäreiden arkeen liittyviä ajankohtaisia aiheita on käsitelty viikoittain. Nämä puheenvuorot terveydenhuollon tehtävistä, lääkärin roolista, tulevaisuuden näkymistä, medikalisaatiosta tai vaihtoehtolääketieteen vaaroista ovat puhutelleet tuhansia kollegoita ja nuorten lääkäreiden näkemykset ovat levinneet laajalle. Lisäksi olemme aktiivisesti suunnanneet katsettamme kohti tulevaisuutta. Yhteisiä hankkeita terveydenhuollon startup-maailman kanssa on vireillä, ja erikoistuvien lääkäreiden ääni kuuluu entistä laajemmalla, esimerkiksi ensi kesänä SuomiAreenassa Porissa.

Onko erikoistuvien lääkäreiden arki sitten parantunut viimeisten vuosien aikana? Ainakin heitä koskettavista asioista puhutaan nyt enemmän ja niille on syntynyt vahva oma fooruminsa. Koskaan aiemmin ei olla valtakunnan tasolla oltu näin kiinnostuneista erikoistuvien saaman koulutuksen tasosta tai tasalaatuisuudesta. Esimerkiksi erikoislääkärikoulutuksen uudistukseen liittyen säädökset, kuten 50/50 -sääntö, terveyskeskuspalvelun pituus tai erikoislääkäritentti ovat tarkan suurennuslasin alla, ja uskallan ennustaa erikoistumisen muuttuvan näiden osalta joustavammaksi. Nämä eivät myöskään jää pelkästään puheen tasolle, sillä yliopistojen taloutta tukevoitetaan erikoistumiskoulutuksen kuntoon saattamiseksi.

Sain juuri luettua Ahtisaaren, Iloniemen ja Ruokasen kirjan Miten tästä eteenpäin. Ajankohtaisen kirjan keskusteluissa kolme viisasta miestä pohtii Suomen, Euroopan ja maailman tilaa esittäen siitä havaintoja ja ratkaisuehdotuksia ongelmiin. Kirjan sanoman voi tiivistää kahteen asiaan, jotka ovat asenne ja arvot. Kaikilla on ne ja ääneen sanottuna ne usein kuulostavat ylväiltä ja kannatettavilta, mutta voisimmeko elää vielä piirun enemmän niiden mukaisesti? Asenne ja arvot ovat hyvä peruste myös lääkäreille ja kaikille niille lääkäriyhteisöille, joissa pohditaan miten tästä eteenpäin.

Koen vuoteni hallituksen puheenjohtajana mahdottoman antoisiksi, vaikkei ajoittaista ahdistusta ja raskautta tietenkään voi kieltää. Olen tavannut valtaisan joukon nuoria ja vanhempia kollegoita ympäri Suomen ja erilaisiin projekteihin, selvityksiin tai yhteistyökuvioihin on lähdetty innolla mukaan. Valtaisa kiitos onnistumisista kuuluu aktiivisille ja innovatiivisille hallituskumppaneille, ketkä kukin tahollaan ovat vieneet vastuualueensa tavoitteet maaliin. Olen toiminut kahden ennakkoluulottoman valtuuskunnan alaisuudessa, jotka ovat siunanneen hallituksen toiminnan ja hankkeet. Lisäksi sähäköitynyt NLY:n toimisto on toiminut hyvänä kirittäjänä. Kiitos teille kaikille!

Valmista näissä asioissa ei koskaan tule, ja syysvaltuuskunnassa 2016 hyväksytty toimintasuunnitelma takaa työteliään vuoden myös 2017. Onnea Iiro ja uusi hallitus. Tsemppiä!

Mikko Keränen

NLY:n väistyvä puheenjohtaja