Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Ensi askel johtajan urapolulle – osa 1
Etusivu > Ensi askel johtajan urapolulle – osa 1

Ensi askel johtajan urapolulle – osa 1

Sote-alan johtaminen on noussut tärkeäksi puheenaiheeksi. Johtajien urapolut vaihtelevat: Osa hakeutuu rooliin tietoisesti ja osa sattumalta. Oli johtajan rooliin valmistautunut etukäteen tai opettelee sitä vasta pakon edessä, on oleellista syventyä siihen, mitä tekee.

Tässä kaksiosaisessa kirjoituksessa esitetään neljä eri johtajakoulutusta tarjoavaa tahoa: Ensimmäisessä osassa esitellään Lääkäriliiton Erikoislääkärien johtamiskoulutus (ELJ) ja Mehiläisen Mehiläinen Executive Education (MEE). Toisessa osassa, joka julkaistaan Nuori Lääkäri -lehdessä 2/2021, tutustutaan yliopistojen tarjoamaan Lähijohtajakoulutukseen ja Kuntatyönantajien Lähijohtamisen akatemiaan. 

Koulutuksista vastaaville henkilöille esitettiin seuraavat kysymykset: 

1. Kenelle koulutus on suunnattu? Millä titteleillä ja kriteereillä koulutukseen pääsee? 

2. Koulutuksen kesto ja sisältö lyhyesti 

3. Onko koulutus hyödyllinen, jos johtajan rooli on tulevaisuuden näkymissä mutta ei vielä omalla kohdalla? 

4. Suoritetaanko koulutus työn ohella vai saako suorittaa työaikana? 

5. Johtajalla ei ole aikaa käydä johtajille suunnatuissa koulutuksissa. Miten murtaisit tämän käsityksen?  

6. Onko koulutus työnantajalle investointi vai rasite? 

7. Kannustuksesi johtajiksi sopiville ja siksi aikoville 

 

ELJ eli Erikoislääkärien johtamiskoulutus 

Haastateltavana Sami Heistaro, koulutuspäällikkö, Lääkäriliitto 

 

  1. Erikoislääkärien johtamiskoulutusta (ELJ) on järjestetty jo yli 10 vuoden ajan. Aiemmin yliopistot järjestivät erikoislääkäreille ns. hallinnon pätevyyden koulutusta, mutta se lakkautettiin 2000-luvun alkuvuosina. Koska erikoislääkäreille kuitenkin haluttiin ja tarvittiin räätälöityä johtamiskoulutusta, luotiin ELJ. Koulutukseen on ollut käytännössä jokaisessa haussa enemmän hakijoita kuin on ollut paikkoja, ja valintakriteerit ovat Lääkäriliiton hallituksen vahvistamat. Koulutuksen laatu on haluttu taata riittävän pienellä kurssikoolla. Koulutuksen on tarkoitus tuoda jatkoa erikoistumiskoulutuksen lähijohtajakoulutukselle. 
  2. Koulutuksen kesto on vuosi ja laajuus 30 op. Ryhmät ovat pienehköt, ja koulutukseen on kaksi hakukierrosta vuodessa. Aiheet käsittävät kokonaisuuksia esimerkiksi taloudesta, terveydenhuoltojärjestelmästä ja yleensä johtajuudesta. Koulutus sisältää 10 lähipäivää, kotitehtäviä, johtamiskirjallisuuteen tutustumista ja lisäksi omaan työhön liittyvän kehittämistehtävän, minkä vuoksi on tärkeää, että työnkuvaan kuuluu vastuuta esimerkiksi kehittämisestä, jostakin muutoshankkeesta tai että hakija on muodollisesti esimies. 
  3. Koulutus on ajankohtainen esimies- ja johtamistehtävissä työskenteleville tai tällaisiin tehtäviin lähiaikoina suuntaaville erikoislääkäreille, ja siitä saa tukea käytännön työhön. Tärkeimpiä valintakriteerejä onkin se, että koulutuksessa saadulle tiedolle on välitön käytettävyys. 
  4. Käytännössä varmasti osallistujat joutuvat käyttämään osin myös vapaa-aikaansa, mutta onhan tämä ennen muuta työnantajan investointi työntekijään. Lähipäivät voidaan yleensä tehdä työajalla, mutta lukeminen ja tehtävät saattavat jäädä osin omalle ajalle, tämä vaihtelee. Lähtökohtaisesti työnantaja kuitenkin nimenomaan lähettää osallistujan kurssille. 
  5. Kun rakennettiin pyramidia, oli niin kiire kantaa ja raahata kiviä, ettei ehditty keksiä pyörää. Johtaminen on erityisosaamisalue, joka vaatii harjaantumista ja osaamista ja johon voi ja pitää kouluttautua siinä missä lääketieteeseenkin. Osaaminen on valttia. 
  6. Tähän koulutukseen edellytetään esimiehen puolto, joten siinä mielessä työnantaja näkee tämän investointina, josta on organisaatiolle hyötyä. Lääkäriliiton ja Hammaslääkäriliiton jäsenille suunnatun koulutuksen hinta on pystytty pitämään murto-osassa verrattuna vapaiden markkinoiden koulutuksiin. Koulutus on investointi, jonka myötä asioita voidaan tehdä jatkossa järkevämmin ja kustannustehokkaammin. Tämä voi johtaa edelleen parempaan potilaiden hoitoon ja usein myös kohentuneeseen työhyvinvointiin. 
  7. Johtaminen on palveluammatti, jossa voi auttaa ja tukea hienolla tavalla kollegoita. Eräs kapellimestari muotoili filosofiansa hyvin: “Auta, älä häiritse.” Jos haluat nähdä kollegoidensa kukoistavan työssään, johtajana voit tätä edesauttaa. Muilta aloilta on usein runsaastikin johtajia tarjolla, joten jos lääkäreitä ei aktiivisesti kouluttaudu ja hakeudu johtajiksi, ei lääkäreiden näkökulmaa välttämättä oteta tarpeeksi hyvin huomioon. Tämä ei varmastikaan olisi kokonaisuuden kannalta eduksi ja on myös yksi syy sille, miksi Lääkäriliitto järjestää tätä koulutusta.
    Maailma muuttuu: johtajaksi aiempaa harvemmin ”joutuu”, vaan siihen tehtävään on haluttava. Kollegakunta osaa arvostaa hyvää johtamista, ja sen merkitys ymmärretään yhä paremmin. Hyvä johtaja on kiitoksensa ansainnut.
    Jossain vaiheessa johtamiseen perehtyminen ja johtajaksi kasvaminen voi alkaa viedä lisääntyvästi aikaa kliiniseltä kehittymiseltä. Tällöin voi joutua ainakin osin valitsemaan potilastyön ja johtamisen välillä, mitä usein kivuliasta prosessia ELJ-kurssi tukee myös mm. vertaistuen keinoin.
    Lisäksi Heistaro vihjaa, että myös järjestötyöstä tai harrastuksista voi oppia valtavasti johtamisajattelua.

Soten kehittyessä on huipputärkeää, että lääkärit kouluttautuvat johtajiksi, jotta myös meidän ammattikuntamme kokemus ja ääni näkyy organisaatioissa ja niiden kehittämisessä.

Lisätietoa: https://www.laakariliitto.fi/palvelut/koulutukset/erikoislaakarien-johtamiskoulutus/ 

 

Mehiläinen executive education (MEE) 

Haastateltavana Patrik Währn, Johtava lääkäri, Ulkoistetut asemat, Mehiläinen 

 

  1. Mehiläinen Executive Education (MEE) on Aalto-yliopiston järjestämä ja Mehiläiselle räätälöity koulutus kaikille Mehiläisen vastaaville lääkäreille ja hoitajille. Koulutuksen on käynyt käytännössä kaikki eli noin 700–800 esimiestä. Koulutus on otettu hyvin vastaan, siihen lähdetään innokkaasti mukaan ja se nähdään merkittävänä mahdollisuutena. Työnantaja haluaa satsata tällä tavoin esimiehiinsä sekä ajallisesti että rahallisesti. Sote-ammattilaisten peruskoulutukseen ei välttämättä kuulu johtamiskoulutusta.  
  2. Koulutuksessa käydään lävitse esimiehen työhön kuuluvia perusasioita, kuten rekrytointi, palkkaaminen, kehityskeskustelut, lomakäytänteet ja työsuhteen päättäminen. Siellä käsitellään johtamisen perusajatusta: Mitä esimiestyö on ja mistä se koostuu. Perehdytään ihmisten johtamiseen, työilmapiiriin ja -kulttuuriin. Koulutuksen tavoitteena on varmistaa ammattitaitoinen ja yhtenäinen johtaminen. Kyse on ihmisten ja asioiden johtamisesta, jossa korostuu taito johtaa tiedolla, johtaa suorituksia ja muutosta. Käytännössä koulutus sisältää 7 lähikoulutuspäivää ja kotitehtävät, ja se suoritetaan tietysti työajalla.  
  3. Kurssi on hyvin käytännönläheinen, joten sille valitaan yleensä jo esimiestehtävässä olevat mutta myös sellaisia, joilla on edellytyksiä siirtyä esimiestehtäviin. 
  4. Työaikana. 
  5. Käytetäänkö sahaa vai moottorisahaa? On kannattavaa pysähtyä miettimään, mitä hyötyä koulutuksesta olisi. Kurssin tarkoitus on sujuvoittaa arkityötä ja antaa valmiita ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin. Erilaisten käytänteiden, kuten rekrytointi, tunteminen nopeuttaa prosessia verrattuna siihen, että prosessin aikana opettelee asiaa.
    Kurssilla käydään läpi myös johtamisen filosofiaa ja arvojen yhteensovittamista. Johtaja on palveluammattilainen, jonka tehtävä on varmistaa työntekijöiden työn sujuminen mahdollisimman hyvin. Tällöin arvojen on oltava yhteneväiset, sillä muutoin ristiriitatilanteita tulee jatkuvasti eteen. 
  6. Investointi, selvä juttu.  
  7. Ajatellen nuoria lääkäreitä, suurinta osaa varmasti kiinnostaa kliininen työ ja heillä on tavoitteena tulla hyväksi, osaavaksi kliinikoksi. Noin viiden vuoden työskentelyn jälkeen työ yleensä on hallussa, jolloin lisäoppeja ei välttämättä tule. Sitten voi ehkä haluta jotain lisää. Tämä lisä voisi olla kehittämistyö tai uuden oppiminen, väitöskirja tai jotain muuta. Yksi vaihtoehto on esimiestyöhön hakeutuminen, jossa on suurimmat mahdollisuudet vaikuttaa potilaiden hyvinvointiin ja kansanterveyteen. (NOSTO)On aivan yhtä tärkeää hoitaa potilaita etulinjassa kuin huolehtia siitä, että työt on organisoitu niin, että ammattilaisten työpanos on käytetty mahdollisimman järkevästi.(NOSTO) Tähän tarvitaan esimiehiä. Esimiehenä voi lähteä itse vaikuttamaan asioihin. 

 

Haastateltavana nuori lääkärijohtaja 

Aleksi Hietanen, Vastaava lääkäri, Korpilahden ja Säynätsalon terveysasemat, Mehiläinen

 

Kuka olet? 

Aleksi Hietanen, LL – 15 Kuopiosta. Erikoistun yleislääketieteeseen ja työskentelen tällä hetkellä Mehiläisen ulkoistetuilla terveysasemilla Korpilahdessa ja Säynätsalossa.

 

Mikä on nykyinen työtehtäväsi ja miten päädyit siihen? 

Toimin Keski-Suomessa kahden terveysaseman vastaavana lääkärinä. Tuttu kollegani soitti minulle ja kysyi minua tehtävään. 

 

Oletko aina tiennyt, että haluat johtajaksi? 

En. Ensimmäinen muistoni aiheesta on päiväkotileikeistä, joissa kaverini sanoivat minun olevan “reilu ja hyvä pomo”. Ajatus ihmisten johtamisesta syntyi armeija-aikanani, mutta toteutui kuitenkin lopulta vasta vuosia myöhemmin.

 

Miten organisoit työaikaasi? 

Pyrin käyttämään työpäivän ensimmäiset tunnit tehokkaasti, kun olen virkeimmilläni, ja lopettamaan työpäivän ajoissa. Teen tyypillisesti isommat projektit vasta deadlinen kynnyksellä, joten niiden aikatauluttaminen vaatii vielä harjoittelua. Delegoin ja myös hylkään kokonaan jotkut tehtävät. Hyvin organisoitu kalenteri on olennainen työkalu.

 

Entä miten työnantajasi tukee johtamistasi arjessa ja koko urapolun varrella? 

Muilta johtoryhmäläisiltä saa aina apua vaikeisiin tilanteisiin. Työterveyshuoltoomme kuuluu tavanomaisten psykologipalveluiden lisäksi myös nimenomaan esimiestyön haasteisiin keskittyvät ja akuuttien johtamistilanteiden tueksi tarkoitetut palvelut. Esimiehemme osallistuvat Mehiläisen ja Aalto-yliopiston yhteistyönä kehitettyyn johtajavalmennukseen, jonka sain itse juuri päätökseen. 

 

Miten kehität itseäsi? 

Luen johtamiseen liittyvää kirjallisuutta, kuuntelen työntekijöitäni ja keskustelen muiden esimiesten kanssa. Pidän huolta omasta hyvinvoinnistani (uni, lepo, ravinto, liikunta).

 

Suurin haasteesi johtajana tähän mennessä? 

Omien työtehtävien aikataulutus. 

 

Paras onnistumisesi johtajana? 

Viimeksi koin onnistuneeni lukiessani työntekijöideni minusta kirjoittamaa positiivista palautetta henkilöstökyselyn raportilta.

 

Mikä motivoi eniten johtajan työssäsi? 

Haasteet ja niiden voittaminen, erilaisten ihmisten kanssa työskentely sekä vaihtelevat, uudet ja erilaiset työtehtävät ja -tilanteet.

 

Kannustussanasi muille johtamisesta kiinnostuneille? 

Parhaat kokemukseni ovat syntyneet sanomalla “kyllä” tehtäville, joista suoriutumisesta minulla ei ole ollut varmuutta. 

Kannattaa opetella käsittelemään epäonnistumisen tunteita, koska niitä tulee väistämättä. Aloita pienestä vastuutehtävästä, ja jos homma tuntuu omalta, siirry asteittain suurempiin.

 

Kirjoituksen toinen osa julkaistaan Nuori Lääkäri -lehdessä 2/2021.

 

Teksti: Sonja Aukee
Erikoistuva lääkäri, radiologia
sonja.aukee@nly.fi