Nuorten Lääkärien Yhdistys osallistui järjestäjän roolissa heinäkuussa 2019 järjestettyyn SuomiAreena -tapahtumaan
Minglausta ja faktoja
Kymmenien tuhansien ihmisten keskustelutapahtumaan osallistuminen alkoi perehtymällä ennakkoon aiheisiin minglaus ja tutkimuksen nykytila. Lääketieteellisessä opiskelun jälkeen minglaus eli ihmisten kanssa seurustelu sujuu jo hyvin mutta tutkimukseen liittyen on tarkistettava faktoja. On mielenkiintoista, että joka kolmas lääkäri tekee tieteellistä tutkimusta. Mutta heistä 41% tekee sitä vain päivätyön ulkopuolella. Tämä on huolestuttavaa eikä huolta helpota lainkaan se, että samalla valtion tutkimusrahoitus on romahtanut. Muun muassa näiden faktojen ja Lääkäriliiton tiedepoliittisen ohjelman turvin lähdimme kohti päivän keskusteluja.
Tutkimus on luonteva ja olennainen osa lääkärin työtä
Päivän ensimmäisessä sessiossa järjestäjinä olivat NLY:n lisäksi Biopankkien Osuuskunta Suomi FINBB ja Suomen Lääketieteen Säätiö. Nuoria Lääkäreitä asiantuntevasti edusti yhdistyksemme puheenjohtaja Sara Launio. Kysyin häneltä paljonko on vaadittu työtä saada tällainen arvokas puheenvuoro ja hänen vastauksestaan ymmärsin, että vaivaa on nähty tuntuvasti. Kuuntelijan näkökulmasta tehty työ on ollut kaiken vaivansa arvoista, sillä Launio sai tuoda puheenvuorossoissaan tärkeimmät seikat tutkimuksen nykytilanteesta ja myös erinomaisia korjausehdotuksia. Session keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että tutkimus edistää potilaiden hoitoa ja myös tutkimuksen edistäminen on tärkeää. Ratkaisukeinoiksi esitettiin kehittää byrokratiaa ja sote-organisaatioita, jotta tutkimuksen tekeminen olisi sujuvampaa. Rahoitusta tulisi lisätä, mutta ennen kaikkea meidän tulisi siirtyä kohti sitä, että lääkärillä on mahdollisuus tehdä perustyötä 50% ja tutkimusta toiset 50% työajasta.
Kannustetaan tutkimuksen tekemiseen niin lääkäreitä kuin sairaanhoitopiirejä
Tutkimuksen aloittaminen on iso urakka, jonka edessä nuori lääkäri tarvitsee kannustusta ja valmentamista. Jos jokaisella sairaanhoitopiirillä olisi strategisena tavoitteena lisätä tutkimusmahdollisuuksia ja tutkimukseen liittyviä apupalveluita, olisi kynnys tutkimisen aloittamiseen matalampi. Tämän lisäksi tavoitteisiin tulisi kuulua se, että lääkäri saa käyttää työaikaa tutkimuksen tekemiseen läpi uran. Tämä ajatus tuli esiin myös päivän toisessa keskustelusessiossa olleilta kansanedustajilta. Luonnollisesti myös tutkimuksen tuottaman tiedon hyödyntäminen tulee olla mukana niin strategiassa kuin jokapäiväisessä työssämme. Tutkimusmahdollisuus voisi olla jopa rekrytointivaltti, joka tulisi ottaa käyttöön erityisesti perusterveydenhuollossa. Kansanedustajat olivat huolissaan rahoituksen laskusuunnasta ja näkivät, että tutkimusrahoitukseen kohdistuvat lyhytkatseiset menoleikkaukset vievät pohjan tulevaisuuden kasvulta. Oli ilahduttavaa kuulla heidän olevan ajantasalla tutkimuksen nykytilanteesta.
Suorittaminen vie aikaa luovuudelta
Päivän kolmannessa sessiossa kysyttiin voisiko insinööri olla lääkärin paras kaveri. Keskustelussa tuotiin esiin yhteistyö muiden tieteenalojen kanssa, ja että teknologiasta voimme saada runsaasti apuja tiedon määrän hallitsemiseen ja sote-palvelujen tuottamiseen. Mutta niin opiskelujen aikana kuin työelämässä, ei tällaiselle yhteistyölle ja luovuudelle ole jätetty aikaa, vaan jatkuvasti painostetaan tutkinnon mahdollisimman nopeaan loppuun saattamiseen ja työssä suorittamiseen. Tässä kohtaa onneksi sallittiin yleisöpuheenvuoro, jonka nappasin välittömästi. Mielestäni opiskelujen aikana ei valmistumisella ole kiire, joten on suotavaa ottaa muidenkin alojen kursseja vaikka se viivästyttäisi tutkintopapereiden saamista. Toisaalta eläkeiän siirtyessä yhä korkeammaksi, ehtii työuran aikana tehdä kaikenlaista. Aikaa saa siis ottaa luovuudelle, jota tarvitaan niin uusien innovaatioiden keksimiseen kuin tutkimuksen tekemiseen ja kehitystyölle. Me emme voi suorittaa jokaista työpäivää 100% teholla. Se ei yksinkertaisesti kannata. Työajasta on jätettävä vähintään 20% aikaa palautumiselle ja ajattelemiselle. Välillä on pysähdyttävä ajattelemaan teemmekö asioita oikein ja oikeita asioita. Tämä koskee myös johtajia sotessa: On johdettava tiedolla ja tieteellä.
Terveys on politiikkaa
Iltapäivällä oli taas kansanedustajien vuoro keskustella terveyspolitiikasta. Päättäjiltä tuli toive lisätä yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa erityisesti erilaisten lakien valmistelussa, ja suosittelivat lobbaamaan ahkerasti. Lääkäriyhdistyksissä otimme tämän viestin vastaan ilolla. Nykyisessä valtiorakenteessa nähtiin useita sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen esteitä ja haasteita. Sote-ratkaisujen pohtimiseen vuoden mittainen budjettikausi on kovin lyhyt, ja jatkossa tulisikin katsoa yli budjettikauden. Kunnissa tulisi kehittää taitoa investoida, ja järkevöittää siiloutunutta hallintoa. Lisäksi puuttuu elinkaariajattelu ja tietoa. Oma lisäykseni haasteisiin olisi kuntalaki, joka ei salli kunnan sote-palveluista päättävässä lautakunnassa istuvan ketään kyseisen kunnan sote-palveluissa työskentelevää henkilöä. Asiantuntijuus kunnissa voi olla siis hyvin vaillinaista. Kunnilla ei myöskään ole minkäänlaisia tulostavoitteita ajamassa kehitystä eteenpäin, eikä sote-palvelujen parantamiseen tähtäävää kansallista ohjausta. Sote-palvelujen kehittämiseksi on välttämätöntä ottaa käyttöön hoidon laadun mittarit, ja erinomainen kannustin palvelujen kehittämiseen on muuttaa sote-rahoitus vaikuttavuuspohjaiseksi.
Kalevauva, skumppaa ja mansikoita
Päivän raskaita keskusteluja kevensivät hyvä huumori ja seura. Saimme nauttia Kalevauvan briljanteista lauluista mansikoiden, kermavaahdon ja skumpan äärellä. Päivän aikana jaoimme kutsuja meidän ja Lääkäriliiton yhteiseen cocktail-tilaisuuteen, jonne saapuikin ilahduttavan paljon vieraita. Illalla kertasimme päivän aikana opittua Porin erinomaisissa ravintoloissa ja tutustuimme yöelämään baarissa nimeltä Kirjakauppa.
Sonja Aukee
Hallituksen jäsen
Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja
Lähteet:
Lääkäri 2018 -tutkimus, Lääkäriliitto
Tilastokeskus
Liitteet:
SuomiAreena2019-flyeri
Lääkäreiden mahdollisuus keskittyä tutkimustyöhön takaa parhaan mahdollisenterveydenhuollon, NLY kannanotto 2018
Lääkäriliiton tiedepoliittinen ohjelma, Suomen Lääkäriliitto 2019
