Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Edunvalvonnan perusteet: Palkan kehitys ja lisät
Etusivu > Edunvalvonnan perusteet: Palkan kehitys ja lisät

Edunvalvonnan perusteet: Palkan kehitys ja lisät

Nuorille lääkäreille kuivaa byrokratiaa popularisoiva Edunvalvonnan perusteet on 4/2020 Nuori Lääkäri -lehdessä aloittanut juttusarja. Sarjassa käsitellään tavallisia edunvalvonnallisia asioita palkkakuitin lukemisesta palkanlisiin. Tavattomampiin asioihin syvennymme sarjan edetessä. Aihetoiveet ovat lämpimästi tervetulleita ja niitä voi esittää NLY:n edunvalvonvaliokunnan puheenjohtajalle, joka vuonna 2021 on Sonja Aukeesonja.aukee@nly.fi. 

 

Palkan kehitys ja lisät

Aiemmissa kirjoituksissa on sivuttu työkokemuksista kertyvää palkanlisää. Tässä kirjoituksessa käymme läpi, miten palkka kehittyy työkokemuksen myötä ja mitä muita lisiä on olemassa. Kirjoitus perustuu Lääkärisopimukseen ja KVTES:een, joiden lisäksi on olemassa talokohtaisia sopimuksia erilaisista palkoista ja lisistä.

Avataan ensin, mitä on varsinainen palkka: Siihen kuuluvat KVTES:n mukaan mm. tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtainen lisä, työkokemuslisä, syrjäseutulisä, kielilisä, rekrytointilisä ja luottamusmieskorvaus. Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan laskettaessa esimerkiksi tuntipalkkaa, päiväpalkkaa, vuosiloma-ajan palkkaa sekä sairausajan palkkaa.

Vinkki: Huolehdi, että saat työkokemuslisän ajallaan toimittamalla ajoissa aiemmat työtodistuksesi palkanlaskentaan, sillä työkokemuslisät nostavat varsinaista palkkaasi, siten myös tuntipalkkaasi ja päivystyskorvauksia.  

 

Lääkäreiden palkkahinnoittelu tulee Lääkärisopimuksesta. Alla olevassa taulukossa on pelkistetysti koottu Lääkärisopimuksen liitteen 1 Terveyskeskuslääkäreiden ja liitteen 3 Sairaalalääkäreiden palkkahinnoittelu 1.8.2020 lukien.

 

Työkokemuslisät kertyvät kolmessa vaiheessa: Kolmen, viiden ja 10 vuoden jälkeen.

 

Kolmen vuoden työkokemuslisä perustuu Lääkärisopimukseen. Taulukoiden kohdissa 1.-4. palkka nousee selkeästi suoritettujen tutkintojen ja oikeuksien myötä, mutta kohdassa 3. palkka nousee myös työkokemuksen myötä:

Laillistetun lääkärin palkka on kohdan 3.2 mukaisesti 3 417,91 €/kk sekä terveyskeskuksessa että sairaalassa.
Kun laillistettu lääkäri on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin virassa/tehtävässä, saa taulukon kohdan 3.2 mukaisen palkan eli 3 915,39 €/kk sekä terveyskeskuksessa että sairaalassa.

Tämän työkokemuslisän kohdalla sovelletaan KVTES II luvun 12 § työkokemuslisämääräyksiä. Huomattava on se, että hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna lääkärinä työskentely.

Terveyskeskusten ja sairaalalääkäreiden palkkauksessa on tässä sellainen ero, että kohdan 3.2 mukaisen palkan voi terveyskeskuksessa saada myös sellainen laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus. 

 

Viiden ja kymmenen vuoden työkokemuslisät perustuvat KVTES:een. Työkokemuksen perusteella työkokemuslisää saa 

  • 3 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun on ollut vähintään 5 vuotta, ja 
  • 8 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun on ollut vähintään 10 vuotta  
    • Virka-/työsuhteessa asianomaiseen kuntaan/kuntayhtymään
    • muun työnantajan palveluksessa virka-/työsuhteessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä tai
    • yritystoiminnassa muussa kuin virka-/työsuhteisessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä, enintään yhteensä 5 vuotta.

Tarkemmat tiedot löydät KVTES:sta niin tästäkin kuin muistakin lisistä.

Vinkki: Muista pyytää työtodistus poissaoloineen ja poissaolojen selityksien kera jokaisesta yksittäisestäkin työvuorosta ja -jaksosta ja toimita ne seuraavalle työnantajallesi mahdollista työkokemuslisää varten.  

 

Muut lisät

Henkilökohtainen lisä maksetaan pääsääntöisesti työsuorituksen arvioinnin perusteella. Perusteina voi olla esimerkiksi tuloksellisuus, monitaitoisuus, luovuus, erityistiedot ja -taidot, yhteistyökyky, vastuuntunto, oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus.

Lääkäreiden kohdalla henkilökohtaisia lisiä voidaan maksaa tieteellisen ansioitumisen, kuten tohtorin tutkinnon, dosentuurin tai professorin pätevyyden, perusteella. Lisäksi niitä voidaan maksaa, jos on suorittanut toisen erikoisalan pätevyyden, yliopiston lisäkoulutuksen tai Lääkäriliiton myöntämän erityispätevyyden. Tutoreille voidaan maksaa vastuulisää. Nämä vain lääkäreitä koskevat lisät ovat talokohtaisia. 

Rekrytointilisää maksetaan, jos esimerkiksi henkilöstön saatavuuteen liittyy ongelmia. Tämän lisän luonne on pääsääntöisesti määräaikainen, ja se on osa varsinaista palkkaa.  

 

Kielilisää voidaan maksaa, jos tehtävissä edellytetään äidinkielen lisäksi toisen kotimaisen kielen, saamen kielen tai viittomakielen hallintaa. Toisaalta tämä voi kuulua jo kelpoisuusvaatimuksiin ja voidaan huomioida tehtäväkohtaisessa palkassa, jolloin erillistä kielilisää ei makseta.  

 

Kysyttävää? Katso myös Lääkärisopimuksesta usein kysytyt kysymykset Lääkäriliiton sivuilta

 

Käsitteitä ja lyhenteitä:  

KVTES = Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 

LS Lääkärisopimus = Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus 

 

Teksti: Sonja Aukee
Erikoistuva lääkäri, radiologia
Puheenjohtaja, edunvalvontavaliokunta
sonja.aukee@nly.fi