Nuorille lääkäreille kuivaa byrokratiaa popularisoiva Edunvalvonnan perusteet käsittelee tavallisia edunvalvonnallisia asioita palkkakuitin lukemisesta virkaehtosopimuksen koukeroihin. Tavattomampiin asioihin syvennymme sarjan edetessä. Aihetoiveet ovat lämpimästi tervetulleita ja niitä voi esittää NLY:n edunvalvontavaliokunnan puheenjohtajalle, joka vuonna 2021 on Sonja Aukee, sonja.aukee@nly.fi.
Määräaikaisuus
Lähdet yliopistolliseen sairaalaan tekemään erikoistumiskoulutuksesi viimeisintä työjaksoa. Jakson pituus puheissa ja sähköposteissa oli 24 kuukautta, mutta saamassasi virkamääräyksessäsi on töitä sovittu vain kolmen kuukauden ajalle. Mitenkäs ne asiat määräaikaisten virkamääräysten osalta menivätkään?
Lähtökohtana on aina toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde, joka vain perustellusta syystä voi olla määräaikainen.
Määräaikaisuudelle on peruste viranhaltijalaissa 2 luvun 3 §: Viranhaltija voidaan ottaa määräajaksi vain viranhaltijan omasta pyynnöstä tai jos määräajaksi ottamisesta on erikseen säädetty taikka tehtävän luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu näihin rinnastettava kunnan toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka sitä vaatii.
- Avoin virka: Toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ei voida valita henkilöä, joka ei täytä viran kelpoisuusehtoja. Sen sijaan tällainen henkilö voi toimia avoimen viran hoitajana kunnes virka saadaan täytettyä kelpoisuusehdot täyttävällä hakijalla.
- Erikoistuva lääkäri ei voi tulla nimitetyksi erikoislääkärin virkaan ennen kuin erikoistuminen on suoritettu.
- Mutta erikoistuvien lääkärien määräaikaisten virkamääräysten ketjutus silloin, kun on tieto, että erikoistuminen jatkuu, on eri asia!
Entä kuinka monta määräaikaisuutta voi olla peräkkäin?
Tähän ei ole lukumäärällistä rajaa, mikä on toisaalta hyväkin asia, jottei sovitusta enimmäismäärästä tule tapa. Lyhyiden määräaikaisten virkasuhteiden ketjuttaminen on laitonta, ellei perusteena ole jokaisessa virkasuhteessa lain mukainen peruste, kuten vaikkapa todellinen sijaisuus. Oleellista on, että jos ketjuttamiselle ei ole laissa tarkoitettua perusteltua syytä, pienikin määrä määräaikaisia virkasuhteita riittää osoittamaan laittomuuden.
Yhtenä ongelmana on virkapohjien määrä, mutta ne eivät määritä palvelussuhdelainsäädäntöä. Hyväksyttävä määräaikaisuuden peruste ei ole pelkästään esimerkiksi se, että virkoja ei ole perustettu tarpeeksi kaikkien sellaisten pysyvien tehtävien hoitamiseksi, joissa käytetään julkista valtaa.
Surullisenkuuluisia ovat ongelmat liittyen määräaikaisiin virkasuhteisiin ja raskauteen. Tässä meitä auttaa tasa-arvolain 8 § 2) -kohta, jonka mukaan syrjintää on
- Määräaikaisuuden keston rajoittaminen raskauden, synnytyksen tai perhevapaan takia.
- Määräaikaisuuden uusimatta jättäminen raskauden, synnytyksen tai perhevapaan takia.
Työntekijää ei saa asettaa raskauden, synnytyksen tai perhevapaan takia epäedullisempaan asemaan. Todistustaakka siirtyy heti työnantajalle, kun syrjintää epäillyt on osoittanut olevansa raskaana tai että hänellä on perheenhuoltovelvoitteita. Oleellista on myös se, onko työnantaja tiennyt edellä mainituista asioista. Ongelmien ilmetessä on kysyttävä, olisiko määräaikaisuus kestänyt pidempään tai olisiko se uusittu ilman työntekijän raskautta, synnytystä tai perhevapaata? Esimerkkejä löydät tasa-arvovaltuutetun sivustolta (ks. linkki kirjoituksen lopussa).
Jos ilman lainmukaista perustetta on otettu virkaan määräajaksi tai ilman perusteltua syytä otettu määräajaksi toistuvasti peräkkäin, on oikeus saada virkasuhteen päättyessä 6–24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Korvausvaatimus on esitettävä 6 kuukauden kuluessa virkasuhteen päättymisestä. Tässä on huomoitava se, että oikeus on vain korvaukseen – virkasuhde ei välttämättä muutu.
Kulttuuri määräaikaisten virkasuhteiden osalta on menossa kohti parempaa erityisesti raskaussyrjinnän osalta, mutta mitä useammin aihe nostetaan esiin ja mitä enemmän yhteydenottoja luottamusmiehille tai Lääkäriliiton lakimiehille aiheesta tulee, sitä helpompaa tähän on tarttua. On ymmärrettävää, ettei aiheesta uskalleta työpaikoilla puhua, mutta yhdessä voimme edistää kulttuurin muutosta.
Kirjoittamisen tuesta lämpimästi kiitän Lääkäriliiton lakimies Heli Hartman-Mattilaa!
Sonja Aukee
Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja
Nuorten Lääkärien yhdistys
sonja.aukee@nly.fi
Lisätietoa
Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta
Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
Raskaussyrjintä, Tasa-arvovaltuutettu
Lue aiheesta muualla
https://www.laakariliitto.fi/uutiset/blogi/maaraaikaisuuksien-myytit-on-aika-murtaa/
Määräaikaisuuksien ketjutus pitää lääkärin löysässä hirressä – Nuoret Lääkärit vaativat muutosta
