Mystisesti kertyvät lomat perustuvat julkisella puolella Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen eli KVTES:een ja Lääkärisopimukseen, LS. Viranhaltijalla tai työntekijällä on oikeus vuosilomaan. Tässä kirjoituksessa käsitellään tiivistettynä lomaan liittyviä oleellisia käsitteitä ja loman muodostumista KVTES:n mukaisesti. Tarkemmat ohjeet löydät KVTES:n luvusta IV Vuosiloma ja Lääkärisopimuksen luvusta II Palkkaus. Ensi kerralla perehdymme Vuosilomalakiin.
Tärkeitä käsitteitä
Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.
Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.
Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenterikuukausi.
Vinkki: Jos mahdollista, aloita työt viimeistään 1.4., jotta työskentelet koko lomanmääräytymisvuoden, jolloin saat lomat korkeammalla kertoimella.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi,
1. jonka aikana viranhaltija/työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja
2. jonka aikana yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt vähintään 16 kalenteripäivää.
Vinkki: Mikäli pidät aktiivivapaata, huolehdi, että lomanmääräytymisehdot täyttyvät.
Vinkki: Jos olet koko kuukauden poissa töistä, esimerkiksi tutkimusvapaalla, sovi päivystyksiä vähintään 35 tuntia ko. kuukaudelle, jotta saat siitä lomanmääräytymiskuukauden.
Jos olet poissa töistä esimerkiksi vuosiloman, sairausloman, opintovapaan, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan tai tilapäisen hoitovapaan vuoksi, ovat nämäkin tietyin ehdoin työssäolon veroista aikaa, joka huomioidaan lomanmääräytymiskuukausia laskettaessa.
Vinkki: Huomaa, että virkasuhteessa lomaa kertyy mm. vanhempainvapaalla mutta ei hoitovapaalla.
Vuosiloman pituus
Vuosiloman pituus määräytyy lomanmääräytymiskuukausien, työkokemuslisään oikeuttavan palvelusajan ja palvelussuhteen pituuden mukaan. Alla olevat taulukot näyttävät vuosilomapäivien määrän, johon vaikuttaa mm. työkokemuslisään oikeuttava palvelusaika ja palvelussuhteen pituus lomanmääräytymisvuonna. Tässä kirjoituksessa ehdot ovat tiivistettyinä, tarkemmat löydät KVTES luku IV Vuosiloma 5 §.
Vinkki: Muista toimittaa palkanlaskentaan kaikki työtodistuksesi, sillä ne voivat vaikuttaa lomasi pituuteen!
Viranhaltija/työntekijä, jolla on vähintään 15 vuotta työkokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa ja joka on ollut 31.3 mennessä 6 kuukautta töissä
Viranhaltija/työntekijä, jolla on vähintään 5 vuotta työkokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa ja joka on ollut 31.3 mennessä 6 kuukautta töissä
Muissa tapauksissa
Vinkki: Lomakertymä kannattaa tarkistaa huhtikuun alkupuolella, kun palkanlaskenta on tehnyt automaattiajot – erityisesti jos vuoden aikana on ollut poikkeuksia työnteossa. Virheitä voi sattua.
Vinkki: Jos mahdollista, aloita työt viimeistään 1.10., jotta ehdit työskennellä vähintään 6 kuukautta ennen kuin lomanmääräytymisvuosi päättyy seuraavana keväänä 31.3.
Vuosilomapäiviä ovat ne vuosiloma-aikaan sisältyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä.
Vuosiloman antaminen
- Vuosilomasta 20 vuosilomapäivää, kuitenkin vähintään 65 %, sijoitetaan lomakauteen eli kesälle.
- Muu kuin lomakaudelle sijoitettava loma (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä.
- Vähintään 25 vuosilomapäivän pituisesta lomasta annetaan lomakauden ulkopuolella 5 vuosilomapäivää talvilomana, ellei toisin sovita.
- Jos vuosilomapäivien kokonaismäärä on vähemmän kuin 25, talvilomana annetaan 20 vuosilomapäivää ylittävä osa lomasta.
- Kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisina, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 10 vuosilomapäivää, pidettäväksi lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa.
- 10 vuosilomapäivää ylittävän osan voi sopia pidettäväksi yhdessä tai useammassa jaksossa.
- Lomia voi sopia pidettäväksi ikään kuin etukäteen: Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat palvelussuhteen kestäessä sopia vuosiloman antamisesta ajanjaksolla, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua.
- Vuosilomaa ei saa ilman viranhaltijan/työntekijän suostumusta määrätä äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi.
- Vuosiloma voidaan antaa vanhempainvapaan ja hoitovapaan aikana. Huomaa, että tällöin vuosiloma-aika ei pidennä vanhempain-/hoitovapaata.
- Jos palvelussuhde päättyy ennen oikeutta pitää vuosilomaa, voi vuosiloman pitämisestä palvelussuhteen kestäessä sopia työnantajan kanssa
- Työntekijän/viranhaltijan aloitteesta voi työnantajan kanssa sopia 20 vuosilomapäivän ylittävän enintään 5 vuosilomapäivän pituisen vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana.
- Useasta edellä mainitusta kohdasta voi sopia toisin työnantajan kanssa, ja asiasta tarkemmin löydät KVTES:n luvusta IV Vuosiloma.
Vinkki päivystyshimoisille: Vuosilomalla ollessa ei samalle työnantajalle saa päivystää, toisin kuin esimerkiksi aktiivi- tai saldovapaalla. (Muille työnantajille voit päivystää.)
Työnantajan vastuulla on selvittää työpaikalla vuosilomiin liittyvät yleiset periaatteet. Ennen työnantajan lomien määräämistä on työnantajan annettava tilaisuus työntekijöille esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on otettava huomiooon mahdollisuuksien mukaan esitetyt mielipiteet ja noudetettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Vuosilomasta tulee ilmoittaa viimeistään kuukautta ennen loman alkamista.
Työkyvyttömyyden vuoksi vuosilomaa voidaan siirtää. Jos työntekijä/viranhaltija on vuosilomansa alkaessa tai sen aikana työkyvytön sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosilomapäivät myöhäisempään ajankohtaan. Työnantaja voi pyytää tästä lääkärintodistusta tai muuta luotettavaa todistustapaa kuten terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistusta.
Vuosilomaa voi myös säästää 15 vuosilomapäivää ylittävästä osasta (säästövapaa).
Vuosiloman ajan palkka, lomakorvaukset ja lomaraha
Vuosiloman ajalta maksetaan varsinainen kuukausipalkka. Jos palvelussuhde päättyy ja viranhaltijalla/työntekijällä on pitämättömiä lomapäiviä, on hänellä oikeus saada lomakorvaus pitämättömiltä vuosilomapäiviltä. Lomakorvaus lasketaan jakamalla lomakorvauksen laskemisajankohdan varsinainen kuukausipalkka luvulla 20,83 ja kertomalla se pitämättömien vuosilomapäivien lukumäärällä.
Lisäksi viranhaltija/työntekijä ansaitsee jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomarahaa, jonka suuruus on 4–6 % lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta. Suuruus riippuu vuosiloman pituudesta. Lomarahan voi vaihtaa osin tai kokonaan vapaaksi.
Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin vuosiloman ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot ovat samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta. Myös lomakorvaus lasketaan tämän määräyksen mukaisesta palkasta.
Vuosilomapalkka ja säästövapaan palkka maksetaan tavanomaisena palkanmaksupäivänä tai viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä ennen loman alkamista. Lomaraha maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei ole toisin sovittu.
Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen ja Lääkärisopimuksen löydät Kuntatyönantajien sivuilta:
kt.fi/sopimukset/kvtes/2020-2021
kt.fi/sopimukset/laakarit/2020-2021
Oma luottamusmiehesi on erinomainen apu yhdessä Lääkäriliiton lakimiesten kanssa sopimusten tulkinnassa.
Kiitän kollegoita loistavista vinkeistä kirjoitusta varten!
Erinomaista lomaa kaikille!
Sonja Aukee
Puheenjohtaja, Edunvalvontavaliokunta
Nuorten Lääkärien Yhdistys